Opinto-opas

Kuvaus

Kuvaus alasta ja tehtäväkentästä, jolle opetussuunnitelman mukaisella osaamisella tähdätään:

Sosionomin tutkinto-ohjelman arvoperusta on YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa ja kansainvälisen sosiaalityöntekijäjärjestön IFSW:n eettisissä ohjeissa ja periaatteissa. Arvot ovat ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus, yksilön itsemääräämisoikeuden ja yksityisyyden kunnioittaminen, sosiaalisen osallisuuden edistäminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa, syrjinnän ja väkivallan vastustaminen sekä köyhyyden vähentäminen. Sosiaalialan yhteiskunnallisia perusarvoja ovat yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus sekä tasa-arvoa ja demokratiaa edistävät arvot.

Sosiaalialan ammatti-identiteetin perusta on ihmiskäsityksen ja arvojen tiedostaminen ja sen mukainen toiminta. Koulutuksessa rakentuva ammatti-identiteetti edesauttaa jaksamaan työn haasteissa. Koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota eettisyyteen, yhteisöllisyyteen, vahvan sosiaalialan ammatti-identiteetin ja ammatillisen toimijuuden muodostumiseen.

Osallisuus ja dialogisuus ovat paitsi sosionomikoulutuksen keskeisiä teoreettisia lähtökohtia, myös koulutusta ohjaavia pedagogisia näkökulmia. Yhteisöllinen, dialoginen ja valmentava pedagogiikka näkyy erityisesti yhteistoiminnallisina oppimisen tapoina sekä avoimena ja välittömänä vuorovaikutuskulttuurina opiskelijoiden ja opettajien välillä. Opiskelijan yksilöllisyyttä huomioidaan hänen aiempien opintojensa, tavoitteiden, valintojen ja vastuullisuuden tunnistamisen kautta. Ammatillisen kasvun prosessi keskittyy itse- ja yhteisöohjautuvan, vastuullisen, reflektiivisen, eettisesti toimivan ja vuorovaikutustaitoisen sosionomin ammatti-identiteetin rakentumiseen.

Pätevyydet:

Sosionomitutkinnon suorittanut työskentelee Valviran laillistamana sosiaalihuollon
ammattihenkilönä. Sosionomiopinnoissa voi valita varhaiskasvatuksen opinnot, jotka tuottavat varhaiskasvatuslain (540/2018, §27) mukaisen varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden. Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin on vähintään sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot, joista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, tai sosionomin tutkinto, jota on täydennetty mainituilla opinnoilla.

Valmistuneiden työelämään sijoittuminen:

Sosionomikoulutus valmistaa toimimaan sosiaalialan ammatillisen työn eri tehtäväalueilla.
Koulutuksen sisällöt voivat rakentua kuitenkin ammattikorkeakoulujen painopistealueista
riippuen hieman eri tavoin. Sosionomi voi työskennellä mm. varhaiskasvatuksen, perhetyön, lastensuojelun, nuorisotyön, koulujen hyvinvointityön, aikuissosiaalityön,
rikosseuraamustyön, päihde- ja mielenterveystyön, vammaistyön, erityiskasvatuksen,
vanhustyön tai monikulttuurisuustyön tehtävissä.

Sosionomi voi työskennellä julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla (esim. järjestöt).
Tehtävänimikkeitä voivat olla esim. sosiaaliohjaaja, palveluohjaaja, palvelukoordinaattori,
sosiaalipalveluohjaaja, lastenkodin ohjaaja, päihde- ja mielenterveysohjaaja ja
varhaiskasvatuksen sosionomi. Osa sosionomeista työskentelee johtotehtävissä sosiaali-,
kasvatus- ja kuntoutusalan yksiköissä, erityisesti laitosten tai osastojen sekä asumis- tai
päivätoimintayksikköjen vastaavina ohjaajina tai esihenkilöinä.

Koulutuksen rakenne ja sen tuoma osaaminen:

Sosionomiopintojen perustana ovat sosiaalialan ammattikorkeakoulutukselle yhteisesti
sovitut, valtakunnalliset osaamisalueet, joita ovat sosiaalialan eettinen osaaminen,
asiakastyöosaaminen, palvelujärjestelmäosaaminen, kriittinen ja osallisuutta edistävä
yhteiskuntaosaaminen, tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen sekä työyhteisö-, johtamis- ja yrittäjyysosaaminen.
Opintojen sisällöt perustuvat erityisesti yhteiskunta- ja sosiaalitieteisiin. Niiden lisäksi
opintojen sisällöissä korostuvat kasvatustieteellisen, psykologisen sekä kulttuuri-, liikunta- ja terveystieteellisen tiedon soveltaminen. Sosionomikoulutuksessa opiskellaan myös
tiedonhankintaa, viestintää, kieliä, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä johtamista ja
yrittäjyyttä.

Sosionomi on sosiaalisen hyvinvointityön – ihmisten auttamisen ja tukemisen sekä ihmisen
kasvun ja kehityksen edistämisen - asiantuntija. Sosionomi vahvistaa ihmisten arjessa
selviytymistä ja ohjaa heitä tarvitsemiensa palvelujen piiriin sekä tuottaa palveluja.
Sosionomi toimii palvelujen ja työn kehittäjänä eri asiakasryhmien kanssa.
Sosionomi työskentelee eri-ikäisten ihmisten parissa. Sosionomina on mahdollisuus
vaikuttaa ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumiseen, toimintakykyyn ja
elämänlaatuun. Sosionomi edistää ihmisten välistä yhdenvertaisuutta ja sosiaalisen
turvallisuuden toteutumista inhimillisellä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Sosionomi vahvistaa ihmisten osallisuutta yhteisöissä ja yhteiskunnassa ja vaikuttaa niiden
toimivuuden rakentumiseen.

Sosionomiopiskelija perehtyy opinnoissa sosiaalialan eri tehtäväalueilla tarvittavaan
ammatilliseen osaamiseen. Opintojen tavoitteena on valmistaa luovia, reflektiotaidot
omaavia, tiedostavia, omaa osaamistaan arvostavia ja ammatti-identiteetiltään vahvoja
sosiaalialan ammattilaisia.

Opetuksen toteuttaminen:

Opinnoissa korostuvat teorian ja käytännön yhdistäminen sekä tutkiva työote. Opintojen
aikana sovelletaan teorioita ja tutkittua tietoa käytäntöön harjoitteluissa sekä projekti- ja
kehittämistehtävissä. Opiskelija voi harjoitteluissa sekä projekti- ja kehittämistehtävissä
syventää myös vuorovaikutus- ja ohjausosaamistaan, tutkivaa työotetta sekä sosiaalialan
työtehtäviin liittyvää asiantuntijuuttaan.

Vuositeemat, osaaminen eri vuosien jälkeen:

Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana luodaan pohja sosiaalialan työhön. Opinnoissa läpikäytäviä teemoja ovat sosiaalialan työn teoreettiset perusteet, ihmisten kohtaaminen ja vuorovaikutus, sosionomi asiakastyössä sekä kansalaisuus ja yhteiskunnan jäsenyys. Vuoden aikana opiskelija oppii erilaisia sosiaalialan asiakastyön menetelmiä ja osaa tukea tavoitelähtöisesti asiakkaan elämänhallintaa. Opiskelija ymmärtää sosiaalialan työn yhteiskunnalliset tehtävät ja eettisen perustan.

Toisen vuoden teemoina ovat sosiaalialan ilmiöt, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmäosaaminen sekä eettinen asiakastyö. Opinnoissa alkavat vaihtoehtoiset ammattiopinnot, joiden avulla opiskelija voi kehittää erityisosaamistaan ja suunnitella omaa urapolkuaan. Opiskelija osaa käyttää erilaisia sosiaalialan työmuotoja ja -menetelmiä sekä arvioida ja kehittää niitä. Harjoittelussa opiskelijalle muodostuu ammatillista, teoreettisesti perusteltua osaamista. Opinnoissa on mahdollista hakea kansainväliseen vaihto-opiskeluun.

Kolmannen vuoden teemana on sosiaalialan tutkiva kehittäminen, monimuotoisessa toimintaympäristöissä työskentely sekä työyhteisö-, johtamis- ja yrittäjyysosaaminen. Tämän vuoden aikana opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat TAMKin strategialähtöisiä ja työelämälähtöisiä projekteja. Opiskelija laatii työelämälähtöisen opinnäytetyön, joka osoittaa kykyä kehittävään ja tutkivaan työotteeseen.

Kolmannen ja neljännen vuoden opintojen myötä opiskelija osaa toimia sosiaalialan monissa työtehtävissä, joissa edellytetään tavoitteellista asiakkaiden tai asiakasryhmien ohjaamista myös vaativissa ja monimutkaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Sosionomin lähijohtajuusosaaminen täydentyy tietoja soveltavalla harjoittelulla ja opiskelija valmistuu siirtymään sosionomina työelämään.

Osaamistavoitteet

Valtakunnallisesti määritellyt sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen osaamiskompetenssit ovat sosiaalialan eettinen osaaminen, asiakastyön osaaminen, sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen, kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen, tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen sekä työyhteisö-, johtamis- ja yrittäjyysosaaminen. TAMKin yhteiset kompetenssit ovat oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen sekä kansainvälisyysosaaminen. Nämä sisältyvät opetussuunnitelmaan ja ohjaavat koulutuksen toteuttamista.

Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö

Opetussuunnitelmaa käsitellään sosiaalialan neuvottelukunnan kokouksissa kaksi kertaa vuodessa. Jatkuvat työelämän kanssa toteutettavat yhteistyömuodot (mm. käytännön harjoittelun toteuttaminen, hanketyöskentely) tuovat lisätietoa muuttuvasta toimintaympäristöstä ja työelämän tarpeista.
Opetussuunnitelma on hyväksytty 30.4.2024 korkeakouluneuvostossa.

Opetussuunnitelmassa on huomioitu Suomen sosiaali- ja terveyspoliittiset ohjelmat ja tulevaisuuden haasteet sekä TAMKin strategia. Opetussuunnitelmassa on otettu huomioon keskeinen sosiaalipalveluita koskeva lainsäädäntö, varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksessta (753/2018), valtakunnallisesti määritellyt sosiaalialan kompetenssit, Tampereen korkeakouluyhteisön yhteiset kompetenssit ja tutkintojen kansallinen viitekehys (NQF).