Opinto-opas

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osoittaa hallitsevansa keskeiset tiedot kriittisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan peruselintoimintojen arvioinnissa ja tukemisessa
- osoittaa hallitsevansa kriittisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan näyttöön perustuvan hoitotyön hoitopolun eri vaiheissa
- osoittaa ymmärtävänsä äkillisen sairastumisen tai vammautumisen aiheuttaman kriisin ja hallitsee keskeiset tiedot potilaan ja hänen perheensä tukemisessa
- osaa soveltaa lääketieteellistä tietoa

Sisältö (OJ)

- kriittisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan peruselintoimintojen noninvasiivinen ja invasiivinen tarkkailu, arviointi ja tukeminen
- kriittisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan näyttöön perustuva hoitotyö hoitopolun eri vaiheissa
- potilaan ja hänen perheensä tukeminen äkillisen sairastumisen tai vammautumisen aiheuttamassa kriisissä

Lisätiedot (OJ)

Vaihtoehtoisten ammattiopintojen alkaessa opiskelijalla tulee olla suoritettuna 135 op opintoja. Näihin tulee sisältyä sen alueen teoreettiset, mitä opiskelija on valinnut vaihtoehtoisiksi ammattiopinnoikseen, anatomian ja fysiologian opinnot ja vähintään kuusi ohjattujen harjoitteluiden opintojaksoa. Vaadittavat alueet ovat sisätautien hoitotyö ja kirurginen hoitotyö.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
- hallitsee hoitotyön teoreettiset perustiedot ja tunnistaa näyttöön perustuvaa tietoa äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan hoitotyössä
- kykenee pääpiirteissään arvioimaan potilaan tilaa ja hoidon tarvetta, suunnittelemaan hänen hoitoaan ja toteuttamaan hoitotyötä mutta ei osaa aina perustella toimintaansa
- osaa pääpiirteissään potilaan lääke- ja nestehoidon sekä suoriutuu lääkelaskuista
- ymmärtää äkillisen sairastumisen tai vammautumisen merkityksen potilaan ja hänen perheensä elämään ja kykenee tukemaan heitä pääpiirteissään omahoidossa
- tunnistaa omat vuorovaikutustaitonsa hoitotyössä ja osaa toimia ryhmän jäsenenä
- tunnistaa hoitotyön eettisiä periaatteita

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
- hallitsee hoitotyön teoreettiset perustiedot ja osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan hoitotyössä
- kykenee arvioimaan potilaan tilaa ja hoidon tarvetta ja suunnittelemaan ja toteuttamaan hänen hoitoaan kokonaisvaltaisesti ja osaa perustella toimintaansa
- hallitsee lääke- ja nestehoidon ja suoriutuu lääkelaskuista
- osaa tukea potilasta ja hänen perhettään äkillisen sairastumisen tai vammautumisen aiheuttamassa kriisissä ja omahoidossa
- osaa toimia yhteistyössä vastuullisesti ja rakentavasti ja on valmis kehittämään vuorovaikutustaitojaan hoitotyössä
- ymmärtää ja osaa soveltaa hoitotyön eettisiä periaatteita

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
- ymmärtää ja kykenee hyödyntämään laaja-alaisesti äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan hoitotyön tietoperustaa
- analysoi näyttöön perustuvaa tietoa äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan hoitotyössä
- osaa soveltaa potilaan hoitotyön prosessia potilaan yksilöllisyys ja hänen perheensä huomioiden
- osaa toteuttaa ja arvioida potilaan hoitotyötä ja perustella monipuolisesti toimintaansa
- hallitsee lääke- ja nestehoidon kattavasti ja suoriutuu lääkelaskuista
- osaa tukea ja ohjata potilasta ja hänen perhettään äkillisen sairastumisen tai vammautumisen aiheuttamassa kriisissä ja omahoidossa
- kehittää sekä omaa että ryhmän vuorovaikutustaitoja potilaan hoitotyössä
- ymmärtää ja osaa soveltaa luovasti hoitotyön eettisiä periaatteita

Aika ja paikka

Syyslukukausi 2024

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Koe 1: Kaksi osakoetta, akuuttihoidossa käytettävät lääkkeet Examissa ja ryhmäkoe lukujärjestyksen mukaisesti.
Osakokeiden yhteispisteistä muodostuu kokeen 1 arvosana asteikolla 0-5. Mikäli opiskelija saa kokeesta hylätyn arvosanan, molempien osakokeiden uusinnat tehdään Examissa.
**********
Koe 2 : koe Moodlessa lukujärjestyksen mukaisesti. Myös uusinnat Moodlessa lukujärjestyksen mukaisesti.
**********
Lääkelasku: Laskettava oikein, arviointi hyväksytty / hylätty.
**********

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla on kaksi koetta, joiden arviointi on numeraalinen (0-5). Kokeesta 1 on saatava vähintään 50% maksimipisteistä, edellyttäen kumpaankin osakokeisiin osallistumista ja niiden suorittamista. Kokeesta 2 on saatava vähintään 75% maksimipisteistä alimman hyväksytyn arvosanan saamiseksi. Koevastaukset eivät saa sisältää sellaista toimintaa, joka aiheuttaa vaaran, haitan, vamman tai kuoleman potilaalle.
**********
Lääkelaskun tulee laskea oikein.
**********
Pienryhmätunnit: ennakkotehtävien tekeminen, läsnäolo ja aktiivinen osallistuminen, arviointi hyväksytty/hylätty
***********
Kokonaisarvosana määräytyy kokeiden keskiarvon mukaisesti painokerroin huomioituna. Kokeen 1 painokerroin on 2 , kokeen 2 painokerroin on 1. Opintojakson Akuuttihoitotyö 4op kokonaisarvosanaan voi vaikuttaa aktiivinen osallistuminen akuuttihoitotyön teoriaopetukseen ja orientoivaan harjoitteluun, akuuttihoitotyön ohjattu harjoittelu 10 op, harjoittelun tehtävä ja sen esitys seminaarissa arvosanaa nostavasti, paikallaan pitävästi tai laskevasti. Arvosana voi korottua tai laskea korkeintaan yhdellä numerolla.
***********
Mikäli harjoittelun opinnollistaa tai hyväksilukee, teoriopintojakson kokonaisarvosana määräytyy kokeiden keskiarvon perusteella, painokerroin huomioituna.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, kokeet, verkkotestit, yhteistoiminnallinen oppiminen, flipped learning, orientoiva harjoittelu taitopajoissa ja simulaatioharjoituksissa

Oppimateriaalit

Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Taskinen, T. (toim.) 2020 tai uudempi painos. Ensihoito.
**********
Alanen P., Hakio N. & Koskela T. 2022. Tehohoitotyö.
**********
Jormakka, J. & Kettunen, J. 2018. EKG akuuttihoidossa.
**********
Luennot, taitopajoissa ja simulaatioissa käydyt asiat
**********
Koealueet opintojaksototeutuksen Moodlessa erillisinä tiedostoina.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kokonaistuntimäärä 108h (kontaktiopetus ja itsenäinen opiskelu)

Sisällön jaksotus

- Kokeet 1 ja 2 sekä lääkelaskukoe
- ABCDE päivystys-, teho- ja valvontapotilaan hoitotyön näkökulmasta
- Kipsausharjoitus
- Simulaatioharjoitus teho- ja valvontapotilaan hoitotyöstä
- EKGn tulkinta

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson orientaatiotunnilla ja kaikilla pienryhmätunneilla läsnäolovelvollisuus.
******
Opintojakson osat ja koepäivät:
1. Koe 1: Koe akuuttihoitotyön lääkkeistä Examissa viikkojen 35-39 välisellä ajalla, ryhmäkoe lukujärjestyksen mukaisesti
2. Koe 2: lukujärjestyksen mukaisesti
3. Lääkelasku: lukujärjestyksen mukaisesti
******
Kokeiden uusintakoepäivät ilmoitetaan myöhemmin.

Arviointikriteerit - hylätty (0) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opetussuunnitelmassa listattujen arviointikriteerien mukaisesti

Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opetussuunnitelmassa listattujen arviointikriteerien mukaisesti

Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opetussuunnitelmassa listattujen arviointikriteerien mukaisesti

Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opetussuunnitelmassa listattujen arviointikriteerien mukaisesti

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osoittaa hallitsevansa keskeiset tiedot kriittisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan peruselintoimintojen arvioinnissa ja tukemisessa
- osoittaa hallitsevansa kriittisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan näyttöön perustuvan hoitotyön hoitopolun eri vaiheissa
- osoittaa ymmärtävänsä äkillisen sairastumisen tai vammautumisen aiheuttaman kriisin ja hallitsee keskeiset tiedot potilaan ja hänen perheensä tukemisessa
- osaa soveltaa lääketieteellistä tietoa

Sisältö (OJ)

- kriittisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan peruselintoimintojen noninvasiivinen ja invasiivinen tarkkailu, arviointi ja tukeminen
- kriittisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan näyttöön perustuva hoitotyö hoitopolun eri vaiheissa
- potilaan ja hänen perheensä tukeminen äkillisen sairastumisen tai vammautumisen aiheuttamassa kriisissä

Lisätiedot (OJ)

Vaihtoehtoisten ammattiopintojen alkaessa opiskelijalla tulee olla suoritettuna 135 op opintoja. Näihin tulee sisältyä sen alueen teoreettiset, mitä opiskelija on valinnut vaihtoehtoisiksi ammattiopinnoikseen, anatomian ja fysiologian opinnot ja vähintään kuusi ohjattujen harjoitteluiden opintojaksoa. Vaadittavat alueet ovat sisätautien hoitotyö ja kirurginen hoitotyö.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
- hallitsee hoitotyön teoreettiset perustiedot ja tunnistaa näyttöön perustuvaa tietoa äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan hoitotyössä
- kykenee pääpiirteissään arvioimaan potilaan tilaa ja hoidon tarvetta, suunnittelemaan hänen hoitoaan ja toteuttamaan hoitotyötä mutta ei osaa aina perustella toimintaansa
- osaa pääpiirteissään potilaan lääke- ja nestehoidon sekä suoriutuu lääkelaskuista
- ymmärtää äkillisen sairastumisen tai vammautumisen merkityksen potilaan ja hänen perheensä elämään ja kykenee tukemaan heitä pääpiirteissään omahoidossa
- tunnistaa omat vuorovaikutustaitonsa hoitotyössä ja osaa toimia ryhmän jäsenenä
- tunnistaa hoitotyön eettisiä periaatteita

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
- hallitsee hoitotyön teoreettiset perustiedot ja osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan hoitotyössä
- kykenee arvioimaan potilaan tilaa ja hoidon tarvetta ja suunnittelemaan ja toteuttamaan hänen hoitoaan kokonaisvaltaisesti ja osaa perustella toimintaansa
- hallitsee lääke- ja nestehoidon ja suoriutuu lääkelaskuista
- osaa tukea potilasta ja hänen perhettään äkillisen sairastumisen tai vammautumisen aiheuttamassa kriisissä ja omahoidossa
- osaa toimia yhteistyössä vastuullisesti ja rakentavasti ja on valmis kehittämään vuorovaikutustaitojaan hoitotyössä
- ymmärtää ja osaa soveltaa hoitotyön eettisiä periaatteita

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
- ymmärtää ja kykenee hyödyntämään laaja-alaisesti äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan hoitotyön tietoperustaa
- analysoi näyttöön perustuvaa tietoa äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan hoitotyössä
- osaa soveltaa potilaan hoitotyön prosessia potilaan yksilöllisyys ja hänen perheensä huomioiden
- osaa toteuttaa ja arvioida potilaan hoitotyötä ja perustella monipuolisesti toimintaansa
- hallitsee lääke- ja nestehoidon kattavasti ja suoriutuu lääkelaskuista
- osaa tukea ja ohjata potilasta ja hänen perhettään äkillisen sairastumisen tai vammautumisen aiheuttamassa kriisissä ja omahoidossa
- kehittää sekä omaa että ryhmän vuorovaikutustaitoja potilaan hoitotyössä
- ymmärtää ja osaa soveltaa luovasti hoitotyön eettisiä periaatteita

Aika ja paikka

Kevätlukukausi 2025

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Koe 1: Kaksi osakoetta, akuuttihoidossa käytettävät lääkkeet Examissa ja ryhmäkoe lukujärjestyksen mukaisesti.
Osakokeiden yhteispisteistä muodostuu kokeen 1 arvosana asteikolla 0-5. Mikäli opiskelija saa kokeesta hylätyn arvosanan, molempien osakokeiden uusinnat tehdään Examissa.
**********
Koe 2 : koe Moodlessa lukujärjestyksen mukaisesti. Myös uusinnat Moodlessa lukujärjestyksen mukaisesti.
**********
Lääkelasku: Laskettava oikein, arviointi hyväksytty / hylätty.
**********

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla on kaksi koetta, joiden arviointi on numeraalinen (0-5). Kokeesta 1 on saatava vähintään 50% maksimipisteistä, edellyttäen kumpaankin osakokeisiin osallistumista ja niiden suorittamista. Kokeesta 2 on saatava vähintään 75% maksimipisteistä alimman hyväksytyn arvosanan saamiseksi. Koevastaukset eivät saa sisältää sellaista toimintaa, joka aiheuttaa vaaran, haitan, vamman tai kuoleman potilaalle.
**********
Lääkelaskun tulee laskea oikein.
**********
Pienryhmätunnit: ennakkotehtävien tekeminen, läsnäolo ja aktiivinen osallistuminen, arviointi hyväksytty/hylätty
***********
Kokonaisarvosana määräytyy kokeiden keskiarvon mukaisesti painokerroin huomioituna. Kokeen 1 painokerroin on 2 , kokeen 2 painokerroin on 1. Opintojakson Akuuttihoitotyö 4op kokonaisarvosanaan voi vaikuttaa aktiivinen osallistuminen akuuttihoitotyön teoriaopetukseen ja orientoivaan harjoitteluun, akuuttihoitotyön ohjattu harjoittelu 10 op, harjoittelun tehtävä ja sen esitys seminaarissa arvosanaa nostavasti, paikallaan pitävästi tai laskevasti. Arvosana voi korottua tai laskea korkeintaan yhdellä numerolla.
***********
Mikäli harjoittelun opinnollistaa tai hyväksilukee, teoriopintojakson kokonaisarvosana määräytyy kokeiden keskiarvon perusteella, painokerroin huomioituna.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, kokeet, verkkotestit, yhteistoiminnallinen oppiminen, flipped learning, orientoiva harjoittelu taitopajoissa ja simulaatioharjoituksissa

Oppimateriaalit

Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Taskinen, T. (toim.) 2020 tai uudempi painos. Ensihoito.
**********
Alanen P., Hakio N. & Koskela T. 2022. Tehohoitotyö.
**********
Jormakka, J. & Kettunen, J. 2018. EKG akuuttihoidossa.
**********
Luennot, taitopajoissa ja simulaatioissa käydyt asiat
**********
Koealueet opintojaksototeutuksen Moodlessa erillisinä tiedostoina.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kokonaistuntimäärä 108h (kontaktiopetus ja itsenäinen opiskelu)

Sisällön jaksotus

- Kokeet 1 ja 2 sekä lääkelaskukoe
- ABCDE päivystys-, teho- ja valvontapotilaan hoitotyön näkökulmasta
- Kipsausharjoitus
- Simulaatioharjoitus teho- ja valvontapotilaan hoitotyöstä
- EKGn tulkinta

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson orientaatiotunnilla ja kaikilla pienryhmätunneilla läsnäolovelvollisuus.
******
Opintojakson koepäivät:
1. Koe 1: Koe akuuttihoitotyön lääkkeistä Examissa viikkojen 5-9 välisellä ajalla, ryhmäkoe lukujärjestyksen mukaisesti
2. Koe 2: lukujärjestyksen mukaisesti
3. Lääkelasku: lukujärjestyksen mukaisesti
******
Kokeiden uusintakoepäivät ilmoitetaan myöhemmin.

Arviointikriteerit - hylätty (0) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opetussuunnitelmassa listattujen arviointikriteerien mukaisesti

Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opetussuunnitelmassa listattujen arviointikriteerien mukaisesti

Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opetussuunnitelmassa listattujen arviointikriteerien mukaisesti

Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opetussuunnitelmassa listattujen arviointikriteerien mukaisesti

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa suunnitella ja toteuttaa oman henkilökohtaisen opiskelupolun
- kykenee jatkuvasti uudistamaan osaamistaan ja oppimaan uutta
- osaa tunnistaa oman ammatillisen osaamisen tason
- ymmärtää kriittisen ajattelun merkityksen ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisessä ja hoitotyössä
- osaa tuottaa asiatyylin tekstiä ja esityksiä TAMKin kirjallisen työn ohjeiden mukaisesti
- tuntee sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisimpien ammattiryhminen toimintakäytännöt ja niitä koskevan viranomaisvalvonnan perusteet
- tuntee kirjaston palvelut, osaa paikallistaa opinnoissaan tarvitsemansa aineistot ja hakea niistä tietoa

Sisältö (OJ)

- kirjoitusviestintä
- asiantuntijuuden kehittyminen
- keskeiset lait ja asetukset sekä ammatillinen toiminta

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Hyväksytty:
Opiskelija
- osaa laatia rakenteellisesti ehjän, havainnollisen, asiatyylisen ja ymmärrettävän ongelmaperustaisen tekstin, jossa argumentoidaan vakuuttavasti ja monipuolisesti
- osallistuu henkilökohtaiseen opetussuunnitelmakeskusteluun
- ottaa osaa opettajatuutoritunneille ja suunnittelee aktiivisesti omia opintojaan
- tuntee sosiaali- ja terveysalan ammattien keskeisimmät tehtävät ja niiden vastuualueet
- tuntee sosiaali- ja terveysalan ammattien toimintaa ohjaavia keskeisimpiä lakeja sekä viranomaisvalvonnan periaatteita

Hylätty:
Opiskelija
- ei hallitse asiatyylisen tekstin tuottamista TAMKin ohjeiden mukaisesti
- ei suunnittele opintojaan/ opiskele aktiivisesti
- ei tunne sosiaali- ja terveysalan ammattien keskeisimpiä tehtäviä ja vastuualueita
- ei osaa sosiaali- ja terveysalan ammattien toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä eikä tunne sosiaali- ja terveysalan ammattien viranomaisvalvontaa

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista verenkierto- ja hengityselimistön rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä
• osaa veren ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön rakenteen ja toiminnan.

Sisältö (OJ)

• kudokset
• veren ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
• hengityselimistön rakenne ja toiminta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tunnistaa kudostyypit, osaa nimetä ne ja tietää niiden merkityksen pääpiirteissään
• tietää ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa kudosten rakenteen ja merkityksen
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää kudosten rakenteen ja merkityksen laajasti koko elimistön toiminnan kannalta
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• osaa soveltaa anatomian ja fysiologian tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä osaa yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 49-50 (ma-pe)
Uusinta 1: vko 2 (ma-pe, Exam)
Uusinta 2: vko 5 (ma-pe, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran opintojen aikana pääsääntöisesti toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa. Ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. SanomaPro Oy.
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. SanomaPro Oy.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä. Tästä kokonaistuntimäärästä kontaktiopetuksen osuus on 12h.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-Kudokset: Opiskelija ymmärtää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä.
-veri ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa veren koostumuksen, tuntee sen merkityksen homeostasian ylläpidossa ja erilaisten aineiden ja lämmön kuljetuksessa. Opiskelija ymmärtää veren osuuden elimistön puolustuksessa sekä tuntee veren hyytymistapahtuman. Opiskelija osaa sydämen rakenteen ja sen toimintakierron sekä tuntee suuret verisuonet ja niiden rakenteen. Opiskelija ymmärtää verenpaineen muodostukseen vaikuttavat perustekijät sekä verenpaineen merkityksen hemodynamiikalle. Opiskelija osaa verenpaineeseen liittyvän terminologian sekä ymmärtää verenkierron säätelyn.
-hengityselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tuntee hengitystiet sekä keuhkojen rakenteen. Opiskelija osaa selittää keuhkotuuletuksen, keuhkorakkuloissa tapahtuvan kaasujenvaihdon, kaasujen kuljetuksen veressä sekä ymmärtää soluhengityksen merkityksen. Opiskelija ymmärtää ventilaation merkityksen homeostasian ylläpidossa, tuntee ventilaation säätelyn ja hengitystilavuudet.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista verenkierto- ja hengityselimistön rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä
• osaa veren ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön rakenteen ja toiminnan.

Sisältö (OJ)

• kudokset
• veren ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
• hengityselimistön rakenne ja toiminta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tunnistaa kudostyypit, osaa nimetä ne ja tietää niiden merkityksen pääpiirteissään
• tietää ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa kudosten rakenteen ja merkityksen
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää kudosten rakenteen ja merkityksen laajasti koko elimistön toiminnan kannalta
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• osaa soveltaa anatomian ja fysiologian tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä osaa yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 41 (maanantaista sunnuntaihin).
Uusinta 1: vko 45 (ma-su, Exam)
Uusinta 2: vko 49 (ma-su, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.
Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran opintojen aikana pääsääntöisesti
toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu ilmoittautumalla vähintään kaksi
viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1
edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan
ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä
opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA
ANATOMIA. SanomaPro Oy.
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA
FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. SanomaPro Oy.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä. Tästä kokonaistuntimäärästä kontaktiopetuksen osuus
on 14h.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei

Kansainvälisyys

Ei

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin
suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella
olevalta kurssitoverilta.
Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on
suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen
edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä
kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin
asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata
etäyhteydellä.
Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-Kudokset: Opiskelija ymmärtää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä.
-veri ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa veren koostumuksen, tuntee sen
merkityksen homeostasian ylläpidossa ja erilaisten aineiden ja lämmön kuljetuksessa. Opiskelija
ymmärtää veren osuuden elimistön puolustuksessa sekä tuntee veren hyytymistapahtuman. Opiskelija
osaa sydämen rakenteen ja sen toimintakierron sekä tuntee suuret verisuonet ja niiden rakenteen.
Opiskelija ymmärtää verenpaineen muodostukseen vaikuttavat perustekijät sekä verenpaineen
merkityksen hemodynamiikalle. Opiskelija osaa verenpaineeseen liittyvän terminologian sekä ymmärtää
verenkierron säätelyn.
-hengityselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tuntee hengitystiet sekä keuhkojen rakenteen.
Opiskelija osaa selittää keuhkotuuletuksen, keuhkorakkuloissa tapahtuvan kaasujenvaihdon, kaasujen
kuljetuksen veressä sekä ymmärtää soluhengityksen merkityksen. Opiskelija ymmärtää ventilaation
merkityksen homeostasian ylläpidossa, tuntee ventilaation säätelyn ja hengitystilavuudet.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista verenkierto- ja hengityselimistön rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä
• osaa veren ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön rakenteen ja toiminnan.

Sisältö (OJ)

• kudokset
• veren ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
• hengityselimistön rakenne ja toiminta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tunnistaa kudostyypit, osaa nimetä ne ja tietää niiden merkityksen pääpiirteissään
• tietää ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa kudosten rakenteen ja merkityksen
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää kudosten rakenteen ja merkityksen laajasti koko elimistön toiminnan kannalta
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• osaa soveltaa anatomian ja fysiologian tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä osaa yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 50 (ma-pe)
Uusinta 1: vko 2(ma-pe, Exam)
Uusinta 2: vko 5(ma-pe, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran opintojen aikana pääsääntöisesti toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa. Ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. SanomaPro Oy.
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. SanomaPro Oy.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä. Tästä kokonaistuntimäärästä kontaktiopetuksen osuus on 12h.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-Kudokset: Opiskelija ymmärtää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä.
-veri ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa veren koostumuksen, tuntee sen merkityksen homeostasian ylläpidossa ja erilaisten aineiden ja lämmön kuljetuksessa. Opiskelija ymmärtää veren osuuden elimistön puolustuksessa sekä tuntee veren hyytymistapahtuman. Opiskelija osaa sydämen rakenteen ja sen toimintakierron sekä tuntee suuret verisuonet ja niiden rakenteen. Opiskelija ymmärtää verenpaineen muodostukseen vaikuttavat perustekijät sekä verenpaineen merkityksen hemodynamiikalle. Opiskelija osaa verenpaineeseen liittyvän terminologian sekä ymmärtää verenkierron säätelyn.
-hengityselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tuntee hengitystiet sekä keuhkojen rakenteen. Opiskelija osaa selittää keuhkotuuletuksen, keuhkorakkuloissa tapahtuvan kaasujenvaihdon, kaasujen kuljetuksen veressä sekä ymmärtää soluhengityksen merkityksen. Opiskelija ymmärtää ventilaation merkityksen homeostasian ylläpidossa, tuntee ventilaation säätelyn ja hengitystilavuudet.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista verenkierto- ja hengityselimistön rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä
• osaa veren ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön rakenteen ja toiminnan.

Sisältö (OJ)

• kudokset
• veren ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
• hengityselimistön rakenne ja toiminta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tunnistaa kudostyypit, osaa nimetä ne ja tietää niiden merkityksen pääpiirteissään
• tietää ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa kudosten rakenteen ja merkityksen
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää kudosten rakenteen ja merkityksen laajasti koko elimistön toiminnan kannalta
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• osaa soveltaa anatomian ja fysiologian tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä osaa yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 41 (ma-pe)
Uusinta 1: vko 44(ma-pe, Exam)
Uusinta 2: vko 46 (ma-pe, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran opintojen aikana pääsääntöisesti toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa. Ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. SanomaPro Oy.
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. SanomaPro Oy.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä. Tästä kokonaistuntimäärästä kontaktiopetuksen osuus on 12h.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-Kudokset: Opiskelija ymmärtää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä.
-veri ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa veren koostumuksen, tuntee sen merkityksen homeostasian ylläpidossa ja erilaisten aineiden ja lämmön kuljetuksessa. Opiskelija ymmärtää veren osuuden elimistön puolustuksessa sekä tuntee veren hyytymistapahtuman. Opiskelija osaa sydämen rakenteen ja sen toimintakierron sekä tuntee suuret verisuonet ja niiden rakenteen. Opiskelija ymmärtää verenpaineen muodostukseen vaikuttavat perustekijät sekä verenpaineen merkityksen hemodynamiikalle. Opiskelija osaa verenpaineeseen liittyvän terminologian sekä ymmärtää verenkierron säätelyn.
-hengityselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tuntee hengitystiet sekä keuhkojen rakenteen. Opiskelija osaa selittää keuhkotuuletuksen, keuhkorakkuloissa tapahtuvan kaasujenvaihdon, kaasujen kuljetuksen veressä sekä ymmärtää soluhengityksen merkityksen. Opiskelija ymmärtää ventilaation merkityksen homeostasian ylläpidossa, tuntee ventilaation säätelyn ja hengitystilavuudet.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista verenkierto- ja hengityselimistön rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä
• osaa veren ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön rakenteen ja toiminnan.

Sisältö (OJ)

• kudokset
• veren ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
• hengityselimistön rakenne ja toiminta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tunnistaa kudostyypit, osaa nimetä ne ja tietää niiden merkityksen pääpiirteissään
• tietää ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa kudosten rakenteen ja merkityksen
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää kudosten rakenteen ja merkityksen laajasti koko elimistön toiminnan kannalta
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• osaa soveltaa anatomian ja fysiologian tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä osaa yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 8.-20.10.2024.
Uusinta 1: vko 45 (ma-su, Exam)
Uusinta 2: vko 49 (ma-su, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.
Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran opintojen aikana pääsääntöisesti
toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu ilmoittautumalla vähintään kaksi
viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1
edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan
ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä
opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA
ANATOMIA. SanomaPro Oy.
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA
FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. SanomaPro Oy.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä. Tästä kokonaistuntimäärästä kontaktiopetuksen osuus
on 14h.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei

Kansainvälisyys

Ei

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin
suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella
olevalta kurssitoverilta.
Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on
suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen
edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä
kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin
asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata
etäyhteydellä.
Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-Kudokset: Opiskelija ymmärtää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä.
-veri ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa veren koostumuksen, tuntee sen
merkityksen homeostasian ylläpidossa ja erilaisten aineiden ja lämmön kuljetuksessa. Opiskelija
ymmärtää veren osuuden elimistön puolustuksessa sekä tuntee veren hyytymistapahtuman. Opiskelija
osaa sydämen rakenteen ja sen toimintakierron sekä tuntee suuret verisuonet ja niiden rakenteen.
Opiskelija ymmärtää verenpaineen muodostukseen vaikuttavat perustekijät sekä verenpaineen
merkityksen hemodynamiikalle. Opiskelija osaa verenpaineeseen liittyvän terminologian sekä ymmärtää
verenkierron säätelyn.
-hengityselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tuntee hengitystiet sekä keuhkojen rakenteen.
Opiskelija osaa selittää keuhkotuuletuksen, keuhkorakkuloissa tapahtuvan kaasujenvaihdon, kaasujen
kuljetuksen veressä sekä ymmärtää soluhengityksen merkityksen. Opiskelija ymmärtää ventilaation
merkityksen homeostasian ylläpidossa, tuntee ventilaation säätelyn ja hengitystilavuudet.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista verenkierto- ja hengityselimistön rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä
• osaa veren ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön rakenteen ja toiminnan.

Sisältö (OJ)

• kudokset
• veren ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
• hengityselimistön rakenne ja toiminta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tunnistaa kudostyypit, osaa nimetä ne ja tietää niiden merkityksen pääpiirteissään
• tietää ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa kudosten rakenteen ja merkityksen
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää kudosten rakenteen ja merkityksen laajasti koko elimistön toiminnan kannalta
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• osaa soveltaa anatomian ja fysiologian tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä osaa yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa 25.11.-15.12.2024
Uusinta 1: 30.12.2024-12.1.2025
Uusinta 2: 23.-31.1.2025
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.
Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran opintojen aikana pääsääntöisesti
toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu ilmoittautumalla vähintään kaksi
viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1
edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan
ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä
opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA
ANATOMIA. SanomaPro Oy.
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA
FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. SanomaPro Oy.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä. Tästä kokonaistuntimäärästä kontaktiopetuksen osuus
on 14h.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei

Kansainvälisyys

Ei

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin
suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella
olevalta kurssitoverilta.
Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on
suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen
edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä
kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin
asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata
etäyhteydellä.
Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-Kudokset: Opiskelija ymmärtää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä.
-veri ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa veren koostumuksen, tuntee sen
merkityksen homeostasian ylläpidossa ja erilaisten aineiden ja lämmön kuljetuksessa. Opiskelija
ymmärtää veren osuuden elimistön puolustuksessa sekä tuntee veren hyytymistapahtuman. Opiskelija
osaa sydämen rakenteen ja sen toimintakierron sekä tuntee suuret verisuonet ja niiden rakenteen.
Opiskelija ymmärtää verenpaineen muodostukseen vaikuttavat perustekijät sekä verenpaineen
merkityksen hemodynamiikalle. Opiskelija osaa verenpaineeseen liittyvän terminologian sekä ymmärtää
verenkierron säätelyn.
-hengityselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tuntee hengitystiet sekä keuhkojen rakenteen.
Opiskelija osaa selittää keuhkotuuletuksen, keuhkorakkuloissa tapahtuvan kaasujenvaihdon, kaasujen
kuljetuksen veressä sekä ymmärtää soluhengityksen merkityksen. Opiskelija ymmärtää ventilaation
merkityksen homeostasian ylläpidossa, tuntee ventilaation säätelyn ja hengitystilavuudet.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista verenkierto- ja hengityselimistön rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä
• osaa veren ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön rakenteen ja toiminnan.

Sisältö (OJ)

• kudokset
• veren ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
• hengityselimistön rakenne ja toiminta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tunnistaa kudostyypit, osaa nimetä ne ja tietää niiden merkityksen pääpiirteissään
• tietää ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa kudosten rakenteen ja merkityksen
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää kudosten rakenteen ja merkityksen laajasti koko elimistön toiminnan kannalta
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• osaa soveltaa anatomian ja fysiologian tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä osaa yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa 8.-20.10.2024
Uusinta 1: vko 45 (ma-su, Exam)
Uusinta 2: vko 49 (ma-su, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.
Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran opintojen aikana pääsääntöisesti
toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu ilmoittautumalla vähintään kaksi
viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1
edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan
ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä
opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA
ANATOMIA. SanomaPro Oy.
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA
FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. SanomaPro Oy. (myös e-kirja)
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä. Tästä kokonaistuntimäärästä kontaktiopetuksen osuus
on 14h.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei

Kansainvälisyys

Ei

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin
suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella
olevalta kurssitoverilta.
Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on
suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen
edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä
kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin
asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata
etäyhteydellä.
Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-Kudokset: Opiskelija ymmärtää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä.
-veri ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa veren koostumuksen, tuntee sen
merkityksen homeostasian ylläpidossa ja erilaisten aineiden ja lämmön kuljetuksessa. Opiskelija
ymmärtää veren osuuden elimistön puolustuksessa sekä tuntee veren hyytymistapahtuman. Opiskelija
osaa sydämen rakenteen ja sen toimintakierron sekä tuntee suuret verisuonet ja niiden rakenteen.
Opiskelija ymmärtää verenpaineen muodostukseen vaikuttavat perustekijät sekä verenpaineen
merkityksen hemodynamiikalle. Opiskelija osaa verenpaineeseen liittyvän terminologian sekä ymmärtää
verenkierron säätelyn.
-hengityselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tuntee hengitystiet sekä keuhkojen rakenteen.
Opiskelija osaa selittää keuhkotuuletuksen, keuhkorakkuloissa tapahtuvan kaasujenvaihdon, kaasujen
kuljetuksen veressä sekä ymmärtää soluhengityksen merkityksen. Opiskelija ymmärtää ventilaation
merkityksen homeostasian ylläpidossa, tuntee ventilaation säätelyn ja hengitystilavuudet.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista verenkierto- ja hengityselimistön rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä
• osaa veren ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön rakenteen ja toiminnan.

Sisältö (OJ)

• kudokset
• veren ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
• hengityselimistön rakenne ja toiminta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tunnistaa kudostyypit, osaa nimetä ne ja tietää niiden merkityksen pääpiirteissään
• tietää ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa kudosten rakenteen ja merkityksen
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää kudosten rakenteen ja merkityksen laajasti koko elimistön toiminnan kannalta
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• osaa soveltaa anatomian ja fysiologian tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä osaa yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 21 (ma-pe)
Uusinta 1: vko 22 (ma-pe, Exam)
Uusinta 2: vko 23 (ma-pe, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa. Ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. SanomaPro Oy.
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. SanomaPro Oy.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä. Tästä kokonaistuntimäärästä kontaktiopetuksen osuus on 12h.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-Kudokset: Opiskelija ymmärtää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä.
-veri ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa veren koostumuksen, tuntee sen merkityksen homeostasian ylläpidossa ja erilaisten aineiden ja lämmön kuljetuksessa. Opiskelija ymmärtää veren osuuden elimistön puolustuksessa sekä tuntee veren hyytymistapahtuman. Opiskelija osaa sydämen rakenteen ja sen toimintakierron sekä tuntee suuret verisuonet ja niiden rakenteen. Opiskelija ymmärtää verenpaineen muodostukseen vaikuttavat perustekijät sekä verenpaineen merkityksen hemodynamiikalle. Opiskelija osaa verenpaineeseen liittyvän terminologian sekä ymmärtää verenkierron säätelyn.
-hengityselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tuntee hengitystiet sekä keuhkojen rakenteen. Opiskelija osaa selittää keuhkotuuletuksen, keuhkorakkuloissa tapahtuvan kaasujenvaihdon, kaasujen kuljetuksen veressä sekä ymmärtää soluhengityksen merkityksen. Opiskelija ymmärtää ventilaation merkityksen homeostasian ylläpidossa, tuntee ventilaation säätelyn ja hengitystilavuudet.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista verenkierto- ja hengityselimistön rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä
• osaa veren ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön rakenteen ja toiminnan.

Sisältö (OJ)

• kudokset
• veren ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
• hengityselimistön rakenne ja toiminta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tunnistaa kudostyypit, osaa nimetä ne ja tietää niiden merkityksen pääpiirteissään
• tietää ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa kudosten rakenteen ja merkityksen
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää kudosten rakenteen ja merkityksen laajasti koko elimistön toiminnan kannalta
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• osaa soveltaa anatomian ja fysiologian tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä osaa yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 16 (ma-pe)
Uusinta 1: vko 18 (ma-pe, Exam)
Uusinta 2: vko 21 (ma-pe, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa. Ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. SanomaPro Oy.
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. SanomaPro Oy.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä. Tästä kokonaistuntimäärästä kontaktiopetuksen osuus on 12h.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-Kudokset: Opiskelija ymmärtää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä.
-veri ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa veren koostumuksen, tuntee sen merkityksen homeostasian ylläpidossa ja erilaisten aineiden ja lämmön kuljetuksessa. Opiskelija ymmärtää veren osuuden elimistön puolustuksessa sekä tuntee veren hyytymistapahtuman. Opiskelija osaa sydämen rakenteen ja sen toimintakierron sekä tuntee suuret verisuonet ja niiden rakenteen. Opiskelija ymmärtää verenpaineen muodostukseen vaikuttavat perustekijät sekä verenpaineen merkityksen hemodynamiikalle. Opiskelija osaa verenpaineeseen liittyvän terminologian sekä ymmärtää verenkierron säätelyn.
-hengityselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tuntee hengitystiet sekä keuhkojen rakenteen. Opiskelija osaa selittää keuhkotuuletuksen, keuhkorakkuloissa tapahtuvan kaasujenvaihdon, kaasujen kuljetuksen veressä sekä ymmärtää soluhengityksen merkityksen. Opiskelija ymmärtää ventilaation merkityksen homeostasian ylläpidossa, tuntee ventilaation säätelyn ja hengitystilavuudet.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista verenkierto- ja hengityselimistön rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä
• osaa veren ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön rakenteen ja toiminnan.

Sisältö (OJ)

• kudokset
• veren ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
• hengityselimistön rakenne ja toiminta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tunnistaa kudostyypit, osaa nimetä ne ja tietää niiden merkityksen pääpiirteissään
• tietää ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa kudosten rakenteen ja merkityksen
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää kudosten rakenteen ja merkityksen laajasti koko elimistön toiminnan kannalta
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• osaa soveltaa anatomian ja fysiologian tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä osaa yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 19 (ma-pe)
Uusinta 1: vko 21 (ma-pe, Exam)
Uusinta 2: vko 23 (ma-pe, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa. Ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. SanomaPro Oy.
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. SanomaPro Oy.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä. Tästä kokonaistuntimäärästä kontaktiopetuksen osuus on 12h.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-Kudokset: Opiskelija ymmärtää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä.
-veri ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa veren koostumuksen, tuntee sen merkityksen homeostasian ylläpidossa ja erilaisten aineiden ja lämmön kuljetuksessa. Opiskelija ymmärtää veren osuuden elimistön puolustuksessa sekä tuntee veren hyytymistapahtuman. Opiskelija osaa sydämen rakenteen ja sen toimintakierron sekä tuntee suuret verisuonet ja niiden rakenteen. Opiskelija ymmärtää verenpaineen muodostukseen vaikuttavat perustekijät sekä verenpaineen merkityksen hemodynamiikalle. Opiskelija osaa verenpaineeseen liittyvän terminologian sekä ymmärtää verenkierron säätelyn.
-hengityselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tuntee hengitystiet sekä keuhkojen rakenteen. Opiskelija osaa selittää keuhkotuuletuksen, keuhkorakkuloissa tapahtuvan kaasujenvaihdon, kaasujen kuljetuksen veressä sekä ymmärtää soluhengityksen merkityksen. Opiskelija ymmärtää ventilaation merkityksen homeostasian ylläpidossa, tuntee ventilaation säätelyn ja hengitystilavuudet.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista verenkierto- ja hengityselimistön rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä
• osaa veren ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön rakenteen ja toiminnan.

Sisältö (OJ)

• kudokset
• veren ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
• hengityselimistön rakenne ja toiminta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tunnistaa kudostyypit, osaa nimetä ne ja tietää niiden merkityksen pääpiirteissään
• tietää ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa kudosten rakenteen ja merkityksen
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää kudosten rakenteen ja merkityksen laajasti koko elimistön toiminnan kannalta
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• osaa soveltaa anatomian ja fysiologian tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä osaa yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 21 (ma-pe)
Uusinta 1: vko xx (ma-pe, Exam)
Uusinta 2: vko xx (ma-pe, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa. Ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. SanomaPro Oy.
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. SanomaPro Oy.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä. Tästä kokonaistuntimäärästä kontaktiopetuksen osuus on 12h.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-Kudokset: Opiskelija ymmärtää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä.
-veri ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa veren koostumuksen, tuntee sen merkityksen homeostasian ylläpidossa ja erilaisten aineiden ja lämmön kuljetuksessa. Opiskelija ymmärtää veren osuuden elimistön puolustuksessa sekä tuntee veren hyytymistapahtuman. Opiskelija osaa sydämen rakenteen ja sen toimintakierron sekä tuntee suuret verisuonet ja niiden rakenteen. Opiskelija ymmärtää verenpaineen muodostukseen vaikuttavat perustekijät sekä verenpaineen merkityksen hemodynamiikalle. Opiskelija osaa verenpaineeseen liittyvän terminologian sekä ymmärtää verenkierron säätelyn.
-hengityselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tuntee hengitystiet sekä keuhkojen rakenteen. Opiskelija osaa selittää keuhkotuuletuksen, keuhkorakkuloissa tapahtuvan kaasujenvaihdon, kaasujen kuljetuksen veressä sekä ymmärtää soluhengityksen merkityksen. Opiskelija ymmärtää ventilaation merkityksen homeostasian ylläpidossa, tuntee ventilaation säätelyn ja hengitystilavuudet.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista verenkierto- ja hengityselimistön rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä
• osaa veren ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön rakenteen ja toiminnan.

Sisältö (OJ)

• kudokset
• veren ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
• hengityselimistön rakenne ja toiminta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tunnistaa kudostyypit, osaa nimetä ne ja tietää niiden merkityksen pääpiirteissään
• tietää ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa kudosten rakenteen ja merkityksen
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää kudosten rakenteen ja merkityksen laajasti koko elimistön toiminnan kannalta
• osaa ihmisen verenkierto- ja hengityselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• osaa soveltaa anatomian ja fysiologian tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä osaa yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa 2.12.-10.12.2024.
Uusinta 1: vko 2(ma-pe, Exam)
Uusinta 2: vko 5(ma-pe, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran opintojen aikana pääsääntöisesti toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa. Ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. SanomaPro Oy.
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. SanomaPro Oy.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä. Tästä kokonaistuntimäärästä kontaktiopetuksen osuus on 12h.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-Kudokset: Opiskelija ymmärtää peruskudostyyppien rakenteen ja tavan, jolla ne muodostavat elimiä.
-veri ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa veren koostumuksen, tuntee sen merkityksen homeostasian ylläpidossa ja erilaisten aineiden ja lämmön kuljetuksessa. Opiskelija ymmärtää veren osuuden elimistön puolustuksessa sekä tuntee veren hyytymistapahtuman. Opiskelija osaa sydämen rakenteen ja sen toimintakierron sekä tuntee suuret verisuonet ja niiden rakenteen. Opiskelija ymmärtää verenpaineen muodostukseen vaikuttavat perustekijät sekä verenpaineen merkityksen hemodynamiikalle. Opiskelija osaa verenpaineeseen liittyvän terminologian sekä ymmärtää verenkierron säätelyn.
-hengityselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tuntee hengitystiet sekä keuhkojen rakenteen. Opiskelija osaa selittää keuhkotuuletuksen, keuhkorakkuloissa tapahtuvan kaasujenvaihdon, kaasujen kuljetuksen veressä sekä ymmärtää soluhengityksen merkityksen. Opiskelija ymmärtää ventilaation merkityksen homeostasian ylläpidossa, tuntee ventilaation säätelyn ja hengitystilavuudet.

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
- osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
- osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
- osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät

Sisältö (OJ)

- ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta
- virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino ja happo-emästasapaino
- hermoston rakenne ja toiminta
- iho ja sen päätehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
- tietää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan pääpiirteissään
- tietää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet, osaa elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon periaatteet
- tietää hermoston rakenteen ja toiminnan perusteet
- tietää ihon rakenteen ja sen päätehtävät

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
- osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
- osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
- osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
- osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät
- osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
- ymmärtää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
- ymmärtää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, ymmärtää elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon merkityksen elimistön toiminnassa
- ymmärtää hermoston rakenteen ja toiminnan laaja-alaisesti
- ymmärtää ihon rakenteen ja sen päätehtävät
- osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa 29.8.-7.9.2024.
Uusinta 1: viikolla 38 (ma-pe, Exam)
Uusinta 2: viikolla 40 (ma-pe, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran opintojen aikana pääsääntöisesti toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa ruuansulatuselimistön osat sekä niiden rakenteen. Hän osaa selittää ravintoaineiden pilkkoutumisen, imeytymisen, kuljetuksen ja varastoinnin. Opiskelija tuntee maksan toiminnan. Opiskelija tietää autonomisen hermoston ja hormonien vaikutuksen ruuansulatuselimistön toimintaan.
-virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino, happo-emästasapaino: Opiskelija tunnistaa virtsanerityselimistön osat ja tuntee niiden rakenteen. Hän osaa selittää nefronin toiminnan sekä ymmärtää virtsanerityksen merkityksen neste- ja elektrolyyttitasapainolle sekä pH:lle. Opiskelija tuntee elimistön nestetilavuudet ja nestekierron.
-hermoston rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa hermosolun toiminnan. Opiskelija osaa selittää mitä keskushermosto, ääreishermosto ja autonominen hermosto ovat. Opiskelija ymmärtää hermoston merkityksen ihmisen ja hänen ympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa, aistitiedon keräämisessä, käsittelyssä ja motorisen vasteen synnyssä sekä elimistön säätelytoiminnassa. Opiskelija tunnistaa aivojen pääosat, aivokalvot sekä tuntee aivoselkäydinnesteen synnyn, kierron ja merkityksen.
-Iho opiskellaan kokonaan itsenäisesti. Opiskelija osaa ihon rakenteen ja merkityksen lämmönsäätelyssä, nestetasapainon ylläpidossa sekä elimistön fysikaalisessa ja immunologisessa puolustuksessa ja aistinelimenä. Hän tietää ihon osuuden erityksessä ja D-vitamiinisynteesissä.

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
- osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
- osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
- osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät

Sisältö (OJ)

- ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta
- virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino ja happo-emästasapaino
- hermoston rakenne ja toiminta
- iho ja sen päätehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
- tietää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan pääpiirteissään
- tietää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet, osaa elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon periaatteet
- tietää hermoston rakenteen ja toiminnan perusteet
- tietää ihon rakenteen ja sen päätehtävät

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
- osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
- osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
- osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
- osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät
- osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
- ymmärtää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
- ymmärtää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, ymmärtää elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon merkityksen elimistön toiminnassa
- ymmärtää hermoston rakenteen ja toiminnan laaja-alaisesti
- ymmärtää ihon rakenteen ja sen päätehtävät
- osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 39 (ma-pe).
Uusinta 1: viikolla 41 (ma-pe, Exam)
Uusinta 2: viikolla 44 (ma-pe, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran opintojen aikana pääsääntöisesti toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa ruuansulatuselimistön osat sekä niiden rakenteen. Hän osaa selittää ravintoaineiden pilkkoutumisen, imeytymisen, kuljetuksen ja varastoinnin. Opiskelija tuntee maksan toiminnan. Opiskelija tietää autonomisen hermoston ja hormonien vaikutuksen ruuansulatuselimistön toimintaan.
-virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino, happo-emästasapaino: Opiskelija tunnistaa virtsanerityselimistön osat ja tuntee niiden rakenteen. Hän osaa selittää nefronin toiminnan sekä ymmärtää virtsanerityksen merkityksen neste- ja elektrolyyttitasapainolle sekä pH:lle. Opiskelija tuntee elimistön nestetilavuudet ja nestekierron.
-hermoston rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa hermosolun toiminnan. Opiskelija osaa selittää mitä keskushermosto, ääreishermosto ja autonominen hermosto ovat. Opiskelija ymmärtää hermoston merkityksen ihmisen ja hänen ympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa, aistitiedon keräämisessä, käsittelyssä ja motorisen vasteen synnyssä sekä elimistön säätelytoiminnassa. Opiskelija tunnistaa aivojen pääosat, aivokalvot sekä tuntee aivoselkäydinnesteen synnyn, kierron ja merkityksen.
-Iho opiskellaan kokonaan itsenäisesti. Opiskelija osaa ihon rakenteen ja merkityksen lämmönsäätelyssä, nestetasapainon ylläpidossa sekä elimistön fysikaalisessa ja immunologisessa puolustuksessa ja aistinelimenä. Hän tietää ihon osuuden erityksessä ja D-vitamiinisynteesissä.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista ruuansulatuselimistön, virtsanerityselimistön, hermoston ja ihon rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
• osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
• osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät.

Sisältö (OJ)

• ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta
• virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino ja happo-emästasapaino
• hermoston rakenne ja toiminta
• iho ja sen päätehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tietää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan pääpiirteissään
• tietää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet, osaa elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon periaatteet
• tietää hermoston rakenteen ja toiminnan perusteet
• tietää ihon rakenteen ja sen päätehtävät.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
• osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
• osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• ymmärtää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, ymmärtää elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon merkityksen elimistön toiminnassa
• ymmärtää hermoston rakenteen ja toiminnan laaja-alaisesti
• ymmärtää ihon rakenteen ja sen päätehtävät
• osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 5-6 (27.1.-7.2.2025).
Uusinta 1: viikolla 8(ma-pe, Exam)
Uusinta 2: viikolla 11(ma-pe, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran ja korottaminen tapahtuu toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, mahdollinen pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa ruuansulatuselimistön osat sekä niiden rakenteen. Hän osaa selittää ravintoaineiden pilkkoutumisen, imeytymisen, kuljetuksen ja varastoinnin. Opiskelija tuntee maksan toiminnan. Opiskelija tietää autonomisen hermoston ja hormonien vaikutuksen ruuansulatuselimistön toimintaan.
-virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino, happo-emästasapaino: Opiskelija tunnistaa virtsanerityselimistön osat ja tuntee niiden rakenteen. Hän osaa selittää nefronin toiminnan sekä ymmärtää virtsanerityksen merkityksen neste- ja elektrolyyttitasapainolle sekä pH:lle. Opiskelija tuntee elimistön nestetilavuudet ja nestekierron.
-hermoston rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa hermosolun toiminnan. Opiskelija osaa selittää mitä keskushermosto, ääreishermosto ja autonominen hermosto ovat. Opiskelija ymmärtää hermoston merkityksen ihmisen ja hänen ympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa, aistitiedon keräämisessä, käsittelyssä ja motorisen vasteen synnyssä sekä elimistön säätelytoiminnassa. Opiskelija tunnistaa aivojen pääosat, aivokalvot sekä tuntee aivoselkäydinnesteen synnyn, kierron ja merkityksen.
-Iho opiskellaan kokonaan itsenäisesti. Opiskelija osaa ihon rakenteen ja merkityksen lämmönsäätelyssä, nestetasapainon ylläpidossa sekä elimistön fysikaalisessa ja immunologisessa puolustuksessa ja aistinelimenä. Hän tietää ihon osuuden erityksessä ja D-vitamiinisynteesissä.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista ruuansulatuselimistön, virtsanerityselimistön, hermoston ja ihon rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
• osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
• osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät.

Sisältö (OJ)

• ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta
• virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino ja happo-emästasapaino
• hermoston rakenne ja toiminta
• iho ja sen päätehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tietää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan pääpiirteissään
• tietää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet, osaa elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon periaatteet
• tietää hermoston rakenteen ja toiminnan perusteet
• tietää ihon rakenteen ja sen päätehtävät.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
• osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
• osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• ymmärtää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, ymmärtää elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon merkityksen elimistön toiminnassa
• ymmärtää hermoston rakenteen ja toiminnan laaja-alaisesti
• ymmärtää ihon rakenteen ja sen päätehtävät
• osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 7 (ma-su).
Uusinta 1: viikolla 9 (ma-su, Exam)
Uusinta 2: viikolla 11 (ma-su, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran ja korottaminen tapahtuu toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, mahdollinen pienryhmätyöskentely, kotitehtävät.

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa ruuansulatuselimistön osat sekä niiden rakenteen. Hän osaa selittää ravintoaineiden pilkkoutumisen, imeytymisen, kuljetuksen ja varastoinnin. Opiskelija tuntee maksan toiminnan. Opiskelija tietää autonomisen hermoston ja hormonien vaikutuksen ruuansulatuselimistön toimintaan.
-virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino, happo-emästasapaino: Opiskelija tunnistaa virtsanerityselimistön osat ja tuntee niiden rakenteen. Hän osaa selittää nefronin toiminnan sekä ymmärtää virtsanerityksen merkityksen neste- ja elektrolyyttitasapainolle sekä pH:lle. Opiskelija tuntee elimistön nestetilavuudet ja nestekierron.
-hermoston rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa hermosolun toiminnan. Opiskelija osaa selittää mitä keskushermosto, ääreishermosto ja autonominen hermosto ovat. Opiskelija ymmärtää hermoston merkityksen ihmisen ja hänen ympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa, aistitiedon keräämisessä, käsittelyssä ja motorisen vasteen synnyssä sekä elimistön säätelytoiminnassa. Opiskelija tunnistaa aivojen pääosat, aivokalvot sekä tuntee aivoselkäydinnesteen synnyn, kierron ja merkityksen.
-Iho opiskellaan kokonaan itsenäisesti. Opiskelija osaa ihon rakenteen ja merkityksen lämmönsäätelyssä, nestetasapainon ylläpidossa sekä elimistön fysikaalisessa ja immunologisessa puolustuksessa ja aistinelimenä. Hän tietää ihon osuuden erityksessä ja D-vitamiinisynteesissä.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista ruuansulatuselimistön, virtsanerityselimistön, hermoston ja ihon rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
• osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
• osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät.

Sisältö (OJ)

• ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta
• virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino ja happo-emästasapaino
• hermoston rakenne ja toiminta
• iho ja sen päätehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tietää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan pääpiirteissään
• tietää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet, osaa elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon periaatteet
• tietää hermoston rakenteen ja toiminnan perusteet
• tietää ihon rakenteen ja sen päätehtävät.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
• osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
• osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• ymmärtää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, ymmärtää elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon merkityksen elimistön toiminnassa
• ymmärtää hermoston rakenteen ja toiminnan laaja-alaisesti
• ymmärtää ihon rakenteen ja sen päätehtävät
• osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 6 (ma-pe).
Uusinta 1: viikolla 8 (ma-pe, Exam)
Uusinta 2: viikolla 11 (ma-pe, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran ja korottaminen tapahtuu toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, mahdollinen pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa ruuansulatuselimistön osat sekä niiden rakenteen. Hän osaa selittää ravintoaineiden pilkkoutumisen, imeytymisen, kuljetuksen ja varastoinnin. Opiskelija tuntee maksan toiminnan. Opiskelija tietää autonomisen hermoston ja hormonien vaikutuksen ruuansulatuselimistön toimintaan.
-virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino, happo-emästasapaino: Opiskelija tunnistaa virtsanerityselimistön osat ja tuntee niiden rakenteen. Hän osaa selittää nefronin toiminnan sekä ymmärtää virtsanerityksen merkityksen neste- ja elektrolyyttitasapainolle sekä pH:lle. Opiskelija tuntee elimistön nestetilavuudet ja nestekierron.
-hermoston rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa hermosolun toiminnan. Opiskelija osaa selittää mitä keskushermosto, ääreishermosto ja autonominen hermosto ovat. Opiskelija ymmärtää hermoston merkityksen ihmisen ja hänen ympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa, aistitiedon keräämisessä, käsittelyssä ja motorisen vasteen synnyssä sekä elimistön säätelytoiminnassa. Opiskelija tunnistaa aivojen pääosat, aivokalvot sekä tuntee aivoselkäydinnesteen synnyn, kierron ja merkityksen.
-Iho opiskellaan kokonaan itsenäisesti. Opiskelija osaa ihon rakenteen ja merkityksen lämmönsäätelyssä, nestetasapainon ylläpidossa sekä elimistön fysikaalisessa ja immunologisessa puolustuksessa ja aistinelimenä. Hän tietää ihon osuuden erityksessä ja D-vitamiinisynteesissä.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista ruuansulatuselimistön, virtsanerityselimistön, hermoston ja ihon rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
• osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
• osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät.

Sisältö (OJ)

• ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta
• virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino ja happo-emästasapaino
• hermoston rakenne ja toiminta
• iho ja sen päätehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tietää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan pääpiirteissään
• tietää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet, osaa elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon periaatteet
• tietää hermoston rakenteen ja toiminnan perusteet
• tietää ihon rakenteen ja sen päätehtävät.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
• osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
• osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• ymmärtää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, ymmärtää elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon merkityksen elimistön toiminnassa
• ymmärtää hermoston rakenteen ja toiminnan laaja-alaisesti
• ymmärtää ihon rakenteen ja sen päätehtävät
• osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 6 (ma-pe).
Uusinta 1: viikolla 8 (ma-pe, Exam)
Uusinta 2: viikolla 11 (ma-pe, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran ja korottaminen tapahtuu toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, mahdollinen pienryhmätyöskentely, kotitehtävät.

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa ruuansulatuselimistön osat sekä niiden rakenteen. Hän osaa selittää ravintoaineiden pilkkoutumisen, imeytymisen, kuljetuksen ja varastoinnin. Opiskelija tuntee maksan toiminnan. Opiskelija tietää autonomisen hermoston ja hormonien vaikutuksen ruuansulatuselimistön toimintaan.
-virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino, happo-emästasapaino: Opiskelija tunnistaa virtsanerityselimistön osat ja tuntee niiden rakenteen. Hän osaa selittää nefronin toiminnan sekä ymmärtää virtsanerityksen merkityksen neste- ja elektrolyyttitasapainolle sekä pH:lle. Opiskelija tuntee elimistön nestetilavuudet ja nestekierron.
-hermoston rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa hermosolun toiminnan. Opiskelija osaa selittää mitä keskushermosto, ääreishermosto ja autonominen hermosto ovat. Opiskelija ymmärtää hermoston merkityksen ihmisen ja hänen ympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa, aistitiedon keräämisessä, käsittelyssä ja motorisen vasteen synnyssä sekä elimistön säätelytoiminnassa. Opiskelija tunnistaa aivojen pääosat, aivokalvot sekä tuntee aivoselkäydinnesteen synnyn, kierron ja merkityksen.
-Iho opiskellaan kokonaan itsenäisesti. Opiskelija osaa ihon rakenteen ja merkityksen lämmönsäätelyssä, nestetasapainon ylläpidossa sekä elimistön fysikaalisessa ja immunologisessa puolustuksessa ja aistinelimenä. Hän tietää ihon osuuden erityksessä ja D-vitamiinisynteesissä.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista ruuansulatuselimistön, virtsanerityselimistön, hermoston ja ihon rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
• osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
• osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät.

Sisältö (OJ)

• ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta
• virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino ja happo-emästasapaino
• hermoston rakenne ja toiminta
• iho ja sen päätehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tietää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan pääpiirteissään
• tietää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet, osaa elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon periaatteet
• tietää hermoston rakenteen ja toiminnan perusteet
• tietää ihon rakenteen ja sen päätehtävät.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
• osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
• osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• ymmärtää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, ymmärtää elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon merkityksen elimistön toiminnassa
• ymmärtää hermoston rakenteen ja toiminnan laaja-alaisesti
• ymmärtää ihon rakenteen ja sen päätehtävät
• osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 7 (ma-pe).
Uusinta 1: viikolla 9 (ma-pe, Exam)
Uusinta 2: viikolla 11 (ma-pe, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran ja korottaminen tapahtuu toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, mahdollinen pienryhmätyöskentely, kotitehtävät.

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa ruuansulatuselimistön osat sekä niiden rakenteen. Hän osaa selittää ravintoaineiden pilkkoutumisen, imeytymisen, kuljetuksen ja varastoinnin. Opiskelija tuntee maksan toiminnan. Opiskelija tietää autonomisen hermoston ja hormonien vaikutuksen ruuansulatuselimistön toimintaan.
-virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino, happo-emästasapaino: Opiskelija tunnistaa virtsanerityselimistön osat ja tuntee niiden rakenteen. Hän osaa selittää nefronin toiminnan sekä ymmärtää virtsanerityksen merkityksen neste- ja elektrolyyttitasapainolle sekä pH:lle. Opiskelija tuntee elimistön nestetilavuudet ja nestekierron.
-hermoston rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa hermosolun toiminnan. Opiskelija osaa selittää mitä keskushermosto, ääreishermosto ja autonominen hermosto ovat. Opiskelija ymmärtää hermoston merkityksen ihmisen ja hänen ympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa, aistitiedon keräämisessä, käsittelyssä ja motorisen vasteen synnyssä sekä elimistön säätelytoiminnassa. Opiskelija tunnistaa aivojen pääosat, aivokalvot sekä tuntee aivoselkäydinnesteen synnyn, kierron ja merkityksen.
-Iho opiskellaan kokonaan itsenäisesti. Opiskelija osaa ihon rakenteen ja merkityksen lämmönsäätelyssä, nestetasapainon ylläpidossa sekä elimistön fysikaalisessa ja immunologisessa puolustuksessa ja aistinelimenä. Hän tietää ihon osuuden erityksessä ja D-vitamiinisynteesissä.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista ruuansulatuselimistön, virtsanerityselimistön, hermoston ja ihon rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
• osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
• osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät.

Sisältö (OJ)

• ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta
• virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino ja happo-emästasapaino
• hermoston rakenne ja toiminta
• iho ja sen päätehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tietää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan pääpiirteissään
• tietää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet, osaa elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon periaatteet
• tietää hermoston rakenteen ja toiminnan perusteet
• tietää ihon rakenteen ja sen päätehtävät.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
• osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
• osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• ymmärtää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, ymmärtää elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon merkityksen elimistön toiminnassa
• ymmärtää hermoston rakenteen ja toiminnan laaja-alaisesti
• ymmärtää ihon rakenteen ja sen päätehtävät
• osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 15(ma-pe).
Uusinta 1: viikolla 18(ma-pe, Exam)
Uusinta 2: viikolla 20(ma-pe, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran ja korottaminen tapahtuu toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, mahdollinen pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa ruuansulatuselimistön osat sekä niiden rakenteen. Hän osaa selittää ravintoaineiden pilkkoutumisen, imeytymisen, kuljetuksen ja varastoinnin. Opiskelija tuntee maksan toiminnan. Opiskelija tietää autonomisen hermoston ja hormonien vaikutuksen ruuansulatuselimistön toimintaan.
-virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino, happo-emästasapaino: Opiskelija tunnistaa virtsanerityselimistön osat ja tuntee niiden rakenteen. Hän osaa selittää nefronin toiminnan sekä ymmärtää virtsanerityksen merkityksen neste- ja elektrolyyttitasapainolle sekä pH:lle. Opiskelija tuntee elimistön nestetilavuudet ja nestekierron.
-hermoston rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa hermosolun toiminnan. Opiskelija osaa selittää mitä keskushermosto, ääreishermosto ja autonominen hermosto ovat. Opiskelija ymmärtää hermoston merkityksen ihmisen ja hänen ympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa, aistitiedon keräämisessä, käsittelyssä ja motorisen vasteen synnyssä sekä elimistön säätelytoiminnassa. Opiskelija tunnistaa aivojen pääosat, aivokalvot sekä tuntee aivoselkäydinnesteen synnyn, kierron ja merkityksen.
-Iho opiskellaan kokonaan itsenäisesti. Opiskelija osaa ihon rakenteen ja merkityksen lämmönsäätelyssä, nestetasapainon ylläpidossa sekä elimistön fysikaalisessa ja immunologisessa puolustuksessa ja aistinelimenä. Hän tietää ihon osuuden erityksessä ja D-vitamiinisynteesissä.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista ruuansulatuselimistön, virtsanerityselimistön, hermoston ja ihon rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
• osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
• osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät.

Sisältö (OJ)

• ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta
• virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino ja happo-emästasapaino
• hermoston rakenne ja toiminta
• iho ja sen päätehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tietää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan pääpiirteissään
• tietää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet, osaa elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon periaatteet
• tietää hermoston rakenteen ja toiminnan perusteet
• tietää ihon rakenteen ja sen päätehtävät.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
• osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
• osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• ymmärtää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, ymmärtää elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon merkityksen elimistön toiminnassa
• ymmärtää hermoston rakenteen ja toiminnan laaja-alaisesti
• ymmärtää ihon rakenteen ja sen päätehtävät
• osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 8(ma-pe).
Uusinta 1: viikolla 11(ma-pe, Exam)
Uusinta 2: viikolla 13(ma-pe, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran ja korottaminen tapahtuu toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, mahdollinen pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa ruuansulatuselimistön osat sekä niiden rakenteen. Hän osaa selittää ravintoaineiden pilkkoutumisen, imeytymisen, kuljetuksen ja varastoinnin. Opiskelija tuntee maksan toiminnan. Opiskelija tietää autonomisen hermoston ja hormonien vaikutuksen ruuansulatuselimistön toimintaan.
-virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino, happo-emästasapaino: Opiskelija tunnistaa virtsanerityselimistön osat ja tuntee niiden rakenteen. Hän osaa selittää nefronin toiminnan sekä ymmärtää virtsanerityksen merkityksen neste- ja elektrolyyttitasapainolle sekä pH:lle. Opiskelija tuntee elimistön nestetilavuudet ja nestekierron.
-hermoston rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa hermosolun toiminnan. Opiskelija osaa selittää mitä keskushermosto, ääreishermosto ja autonominen hermosto ovat. Opiskelija ymmärtää hermoston merkityksen ihmisen ja hänen ympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa, aistitiedon keräämisessä, käsittelyssä ja motorisen vasteen synnyssä sekä elimistön säätelytoiminnassa. Opiskelija tunnistaa aivojen pääosat, aivokalvot sekä tuntee aivoselkäydinnesteen synnyn, kierron ja merkityksen.
-Iho opiskellaan kokonaan itsenäisesti. Opiskelija osaa ihon rakenteen ja merkityksen lämmönsäätelyssä, nestetasapainon ylläpidossa sekä elimistön fysikaalisessa ja immunologisessa puolustuksessa ja aistinelimenä. Hän tietää ihon osuuden erityksessä ja D-vitamiinisynteesissä.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista ruuansulatuselimistön, virtsanerityselimistön, hermoston ja ihon rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
• osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
• osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät.

Sisältö (OJ)

• ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta
• virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino ja happo-emästasapaino
• hermoston rakenne ja toiminta
• iho ja sen päätehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tietää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan pääpiirteissään
• tietää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet, osaa elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon periaatteet
• tietää hermoston rakenteen ja toiminnan perusteet
• tietää ihon rakenteen ja sen päätehtävät.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
• osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
• osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• ymmärtää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, ymmärtää elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon merkityksen elimistön toiminnassa
• ymmärtää hermoston rakenteen ja toiminnan laaja-alaisesti
• ymmärtää ihon rakenteen ja sen päätehtävät
• osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 6(ma-su).
Uusinta 1: viikolla 8(ma-su, Exam)
Uusinta 2: viikolla 11(ma-su, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran ja korottaminen tapahtuu toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, mahdollinen pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa ruuansulatuselimistön osat sekä niiden rakenteen. Hän osaa selittää ravintoaineiden pilkkoutumisen, imeytymisen, kuljetuksen ja varastoinnin. Opiskelija tuntee maksan toiminnan. Opiskelija tietää autonomisen hermoston ja hormonien vaikutuksen ruuansulatuselimistön toimintaan.
-virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino, happo-emästasapaino: Opiskelija tunnistaa virtsanerityselimistön osat ja tuntee niiden rakenteen. Hän osaa selittää nefronin toiminnan sekä ymmärtää virtsanerityksen merkityksen neste- ja elektrolyyttitasapainolle sekä pH:lle. Opiskelija tuntee elimistön nestetilavuudet ja nestekierron.
-hermoston rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa hermosolun toiminnan. Opiskelija osaa selittää mitä keskushermosto, ääreishermosto ja autonominen hermosto ovat. Opiskelija ymmärtää hermoston merkityksen ihmisen ja hänen ympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa, aistitiedon keräämisessä, käsittelyssä ja motorisen vasteen synnyssä sekä elimistön säätelytoiminnassa. Opiskelija tunnistaa aivojen pääosat, aivokalvot sekä tuntee aivoselkäydinnesteen synnyn, kierron ja merkityksen.
-Iho opiskellaan kokonaan itsenäisesti. Opiskelija osaa ihon rakenteen ja merkityksen lämmönsäätelyssä, nestetasapainon ylläpidossa sekä elimistön fysikaalisessa ja immunologisessa puolustuksessa ja aistinelimenä. Hän tietää ihon osuuden erityksessä ja D-vitamiinisynteesissä.

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
- osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan

Sisältö (OJ)

-tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
-umpieritysjärjestelmän rakenne ja toiminta
-lisääntymiselimistön rakenne ja toiminta

Esitietovaatimukset (OJ)

Anatomia ja fysiologia 1

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
- tietää tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan pääosin
- tietää umpieritysjärjestelmän rakenteen ja osaa luetella elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan perusteet

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
- osaa tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
- osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan
- osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
- ymmärtää tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
- osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan syvällisesti
- osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään viikolla 38 (ma-pe) EXAMISSA.
Uusinta 1: vko 40 (ma-pe) EXAMISSA
Uusinta 2: vko 43 (ma-pe) EXAMISSA
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran opintojen aikana pääsääntöisesti toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Huomioithan, että Anatomia ja fysiologia 3 on osa toisen vuoden (kolmannen lukukauden) opintoja opetussuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisen ja toisen lukukauden opinnoista on suoritettava 30 op ennen kolmannelle lukukaudelle siirtymistä. Näiden 30 op tulee sisältää hyväksytty suoritus opintojaksosta Lääkehoito ja lääkelaskut. Lisäksi opiskelijalla tulee olla hyväksytty suoritus opintojaksosta Anatomia ja fysiologia 1.

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tunnistaa elimistön suuret luut rakenteineen sekä ymmärtää kuinka luiden väliset nivelet muodostuvat. Opiskelija osaa selittää nivelen rakenteen ja ymmärtää sen toiminnan. Opiskelija ymmärtää kuinka lihas supistuu, tunnistaa pinnalliset lihakset ja tietää kuinka ne liikuttavat niveliä.
-aineenvaihdunnan säätely: Opiskelija tuntee elimistön tärkeimmät endokriiniset rauhaset, niiden tuottamat hormonit sekä näiden vasteen. Opiskelija ymmärtää endokriinisten rauhasten välisen vaikutuksen ja biologisen takaisinkytkennän, joka pitää hormonitasapainoa yllä.
- lisääntymiselimistö: Opiskelija osaa miehen ja naisen lisääntymiselimistön rakenteen ja toiminnan, pystyy selvittämään kuukautiskierron, hedelmöitymisen, kiinnittymisen ja gastrulaation. Osaa istukan rakenteen ja toiminnan.

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
- osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan

Sisältö (OJ)

-tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
-umpieritysjärjestelmän rakenne ja toiminta
-lisääntymiselimistön rakenne ja toiminta

Esitietovaatimukset (OJ)

Anatomia ja fysiologia 1

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
- tietää tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan pääosin
- tietää umpieritysjärjestelmän rakenteen ja osaa luetella elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan perusteet

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
- osaa tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
- osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan
- osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
- ymmärtää tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
- osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan syvällisesti
- osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään 11.12.-16.12.2024 EXAMISSA.
Uusinta 1: vko 2(ma-pe) EXAMISSA
Uusinta 2: vko 5(ma-pe) EXAMISSA
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran opintojen aikana pääsääntöisesti toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Huomioithan, että Anatomia ja fysiologia 3 on osa toisen vuoden (kolmannen lukukauden) opintoja opetussuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisen ja toisen lukukauden opinnoista on suoritettava 30 op ennen kolmannelle lukukaudelle siirtymistä. Näiden 30 op tulee sisältää hyväksytty suoritus opintojaksosta Lääkehoito ja lääkelaskut. Lisäksi opiskelijalla tulee olla hyväksytty suoritus opintojaksosta Anatomia ja fysiologia 1.

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tunnistaa elimistön suuret luut rakenteineen sekä ymmärtää kuinka luiden väliset nivelet muodostuvat. Opiskelija osaa selittää nivelen rakenteen ja ymmärtää sen toiminnan. Opiskelija ymmärtää kuinka lihas supistuu, tunnistaa pinnalliset lihakset ja tietää kuinka ne liikuttavat niveliä.
-aineenvaihdunnan säätely: Opiskelija tuntee elimistön tärkeimmät endokriiniset rauhaset, niiden tuottamat hormonit sekä näiden vasteen. Opiskelija ymmärtää endokriinisten rauhasten välisen vaikutuksen ja biologisen takaisinkytkennän, joka pitää hormonitasapainoa yllä.
- lisääntymiselimistö: Opiskelija osaa miehen ja naisen lisääntymiselimistön rakenteen ja toiminnan, pystyy selvittämään kuukautiskierron, hedelmöitymisen, kiinnittymisen ja gastrulaation. Osaa istukan rakenteen ja toiminnan.

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
- osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan

Sisältö (OJ)

-tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
-umpieritysjärjestelmän rakenne ja toiminta
-lisääntymiselimistön rakenne ja toiminta

Esitietovaatimukset (OJ)

Anatomia ja fysiologia 1

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
- tietää tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan pääosin
- tietää umpieritysjärjestelmän rakenteen ja osaa luetella elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan perusteet

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
- osaa tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
- osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan
- osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
- ymmärtää tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
- osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan syvällisesti
- osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään viikolla 39(ma-pe) EXAMISSA.
Uusinta 1: vko 41 (ma-pe) EXAMISSA
Uusinta 2: vko 44 (ma-pe) EXAMISSA
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran opintojen aikana pääsääntöisesti toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Huomioithan, että Anatomia ja fysiologia 3 on osa toisen vuoden (kolmannen lukukauden) opintoja opetussuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisen ja toisen lukukauden opinnoista on suoritettava 30 op ennen kolmannelle lukukaudelle siirtymistä. Näiden 30 op tulee sisältää hyväksytty suoritus opintojaksosta Lääkehoito ja lääkelaskut. Lisäksi opiskelijalla tulee olla hyväksytty suoritus opintojaksosta Anatomia ja fysiologia 1.

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tunnistaa elimistön suuret luut rakenteineen sekä ymmärtää kuinka luiden väliset nivelet muodostuvat. Opiskelija osaa selittää nivelen rakenteen ja ymmärtää sen toiminnan. Opiskelija ymmärtää kuinka lihas supistuu, tunnistaa pinnalliset lihakset ja tietää kuinka ne liikuttavat niveliä.
-aineenvaihdunnan säätely: Opiskelija tuntee elimistön tärkeimmät endokriiniset rauhaset, niiden tuottamat hormonit sekä näiden vasteen. Opiskelija ymmärtää endokriinisten rauhasten välisen vaikutuksen ja biologisen takaisinkytkennän, joka pitää hormonitasapainoa yllä.
- lisääntymiselimistö: Opiskelija osaa miehen ja naisen lisääntymiselimistön rakenteen ja toiminnan, pystyy selvittämään kuukautiskierron, hedelmöitymisen, kiinnittymisen ja gastrulaation. Osaa istukan rakenteen ja toiminnan.

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
- osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan

Sisältö (OJ)

-tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
-umpieritysjärjestelmän rakenne ja toiminta
-lisääntymiselimistön rakenne ja toiminta

Esitietovaatimukset (OJ)

Anatomia ja fysiologia 1

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
- tietää tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan pääosin
- tietää umpieritysjärjestelmän rakenteen ja osaa luetella elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan perusteet

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
- osaa tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
- osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan
- osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
- ymmärtää tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
- osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan syvällisesti
- osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään 14.12.-21.12.2024 EXAMISSA.
Uusinta 1: vko 4(ma-pe) EXAMISSA
Uusinta 2: vko 7(ma-pe) EXAMISSA
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran opintojen aikana pääsääntöisesti toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Huomioithan, että Anatomia ja fysiologia 3 on osa toisen vuoden (kolmannen lukukauden) opintoja opetussuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisen ja toisen lukukauden opinnoista on suoritettava 30 op ennen kolmannelle lukukaudelle siirtymistä. Näiden 30 op tulee sisältää hyväksytty suoritus opintojaksosta Lääkehoito ja lääkelaskut. Lisäksi opiskelijalla tulee olla hyväksytty suoritus opintojaksosta Anatomia ja fysiologia 1.

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tunnistaa elimistön suuret luut rakenteineen sekä ymmärtää kuinka luiden väliset nivelet muodostuvat. Opiskelija osaa selittää nivelen rakenteen ja ymmärtää sen toiminnan. Opiskelija ymmärtää kuinka lihas supistuu, tunnistaa pinnalliset lihakset ja tietää kuinka ne liikuttavat niveliä.
-aineenvaihdunnan säätely: Opiskelija tuntee elimistön tärkeimmät endokriiniset rauhaset, niiden tuottamat hormonit sekä näiden vasteen. Opiskelija ymmärtää endokriinisten rauhasten välisen vaikutuksen ja biologisen takaisinkytkennän, joka pitää hormonitasapainoa yllä.
- lisääntymiselimistö: Opiskelija osaa miehen ja naisen lisääntymiselimistön rakenteen ja toiminnan, pystyy selvittämään kuukautiskierron, hedelmöitymisen, kiinnittymisen ja gastrulaation. Osaa istukan rakenteen ja toiminnan.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista tuki- ja liikuntaelimistön, umpieritysjärjestelmän ja lisääntymiselimistön rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
• tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan.

Sisältö (OJ)

• tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
• umpieritysjärjestelmän rakenne ja toiminta
• lisääntymiselimistön rakenne ja toiminta

Esitietovaatimukset (OJ)

Opiskelija on osallistunut Anatomia ja fysiologia 1 opintojaksolle.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tietää tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan pääosin
• tietää umpieritysjärjestelmän rakenteen ja osaa luetella elimistön tärkeimmät hormonit
• tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan perusteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
• tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
• tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan syvällisesti
• osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään viikolla 22 EXAMISSA.
Uusinta 1: vko xx (ma-pe) EXAMISSA
Uusinta 2: vko xx (ma-pe) EXAMISSA
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Huomioithan, että Anatomia ja fysiologia 3 on osa toisen vuoden (kolmannen lukukauden) opintoja opetussuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisen ja toisen lukukauden opinnoista on suoritettava 30 op ennen kolmannelle lukukaudelle siirtymistä. Näiden 30 op tulee sisältää hyväksytty suoritus opintojaksosta Lääkehoito ja lääkelaskut. Lisäksi opiskelijalla tulee olla hyväksytty suoritus opintojaksosta Anatomia ja fysiologia 1.

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tunnistaa elimistön suuret luut rakenteineen sekä ymmärtää kuinka luiden väliset nivelet muodostuvat. Opiskelija osaa selittää nivelen rakenteen ja ymmärtää sen toiminnan. Opiskelija ymmärtää kuinka lihas supistuu, tunnistaa pinnalliset lihakset ja tietää kuinka ne liikuttavat niveliä.
-aineenvaihdunnan säätely: Opiskelija tuntee elimistön tärkeimmät endokriiniset rauhaset, niiden tuottamat hormonit sekä näiden vasteen. Opiskelija ymmärtää endokriinisten rauhasten välisen vaikutuksen ja biologisen takaisinkytkennän, joka pitää hormonitasapainoa yllä.
- lisääntymiselimistö: Opiskelija osaa miehen ja naisen lisääntymiselimistön rakenteen ja toiminnan, pystyy selvittämään kuukautiskierron, hedelmöitymisen, kiinnittymisen ja gastrulaation. Osaa istukan rakenteen ja toiminnan.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista tuki- ja liikuntaelimistön, umpieritysjärjestelmän ja lisääntymiselimistön rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
• tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan.

Sisältö (OJ)

• tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
• umpieritysjärjestelmän rakenne ja toiminta
• lisääntymiselimistön rakenne ja toiminta

Esitietovaatimukset (OJ)

Opiskelija on osallistunut Anatomia ja fysiologia 1 opintojaksolle.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tietää tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan pääosin
• tietää umpieritysjärjestelmän rakenteen ja osaa luetella elimistön tärkeimmät hormonit
• tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan perusteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
• tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
• tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan syvällisesti
• osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään 16 EXAMISSA.
Uusinta 1: vko 19 (ma-pe) EXAMISSA
Uusinta 2: vko 21 (ma-pe) EXAMISSA
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Huomioithan, että Anatomia ja fysiologia 3 on osa toisen vuoden (kolmannen lukukauden) opintoja opetussuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisen ja toisen lukukauden opinnoista on suoritettava 30 op ennen kolmannelle lukukaudelle siirtymistä. Näiden 30 op tulee sisältää hyväksytty suoritus opintojaksosta Lääkehoito ja lääkelaskut. Lisäksi opiskelijalla tulee olla hyväksytty suoritus opintojaksosta Anatomia ja fysiologia 1.

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tunnistaa elimistön suuret luut rakenteineen sekä ymmärtää kuinka luiden väliset nivelet muodostuvat. Opiskelija osaa selittää nivelen rakenteen ja ymmärtää sen toiminnan. Opiskelija ymmärtää kuinka lihas supistuu, tunnistaa pinnalliset lihakset ja tietää kuinka ne liikuttavat niveliä.
-aineenvaihdunnan säätely: Opiskelija tuntee elimistön tärkeimmät endokriiniset rauhaset, niiden tuottamat hormonit sekä näiden vasteen. Opiskelija ymmärtää endokriinisten rauhasten välisen vaikutuksen ja biologisen takaisinkytkennän, joka pitää hormonitasapainoa yllä.
- lisääntymiselimistö: Opiskelija osaa miehen ja naisen lisääntymiselimistön rakenteen ja toiminnan, pystyy selvittämään kuukautiskierron, hedelmöitymisen, kiinnittymisen ja gastrulaation. Osaa istukan rakenteen ja toiminnan.

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
- osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan

Sisältö (OJ)

-tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
-umpieritysjärjestelmän rakenne ja toiminta
-lisääntymiselimistön rakenne ja toiminta

Esitietovaatimukset (OJ)

Anatomia ja fysiologia 1

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
- tietää tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan pääosin
- tietää umpieritysjärjestelmän rakenteen ja osaa luetella elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan perusteet

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
- osaa tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
- osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan
- osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
- ymmärtää tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
- osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
- tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan syvällisesti
- osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään viikolla 7 EXAMISSA.
Uusinta 1: vko 10 (ma-pe) EXAMISSA
Uusinta 2: vko 12 (ma-pe) EXAMISSA
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Huomioithan, että Anatomia ja fysiologia 3 on osa toisen vuoden (kolmannen lukukauden) opintoja opetussuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisen ja toisen lukukauden opinnoista on suoritettava 30 op ennen kolmannelle lukukaudelle siirtymistä. Näiden 30 op tulee sisältää hyväksytty suoritus opintojaksosta Lääkehoito ja lääkelaskut. Lisäksi opiskelijalla tulee olla hyväksytty suoritus opintojaksosta Anatomia ja fysiologia 1.

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tunnistaa elimistön suuret luut rakenteineen sekä ymmärtää kuinka luiden väliset nivelet muodostuvat. Opiskelija osaa selittää nivelen rakenteen ja ymmärtää sen toiminnan. Opiskelija ymmärtää kuinka lihas supistuu, tunnistaa pinnalliset lihakset ja tietää kuinka ne liikuttavat niveliä.
-aineenvaihdunnan säätely: Opiskelija tuntee elimistön tärkeimmät endokriiniset rauhaset, niiden tuottamat hormonit sekä näiden vasteen. Opiskelija ymmärtää endokriinisten rauhasten välisen vaikutuksen ja biologisen takaisinkytkennän, joka pitää hormonitasapainoa yllä.
- lisääntymiselimistö: Opiskelija osaa miehen ja naisen lisääntymiselimistön rakenteen ja toiminnan, pystyy selvittämään kuukautiskierron, hedelmöitymisen, kiinnittymisen ja gastrulaation. Osaa istukan rakenteen ja toiminnan.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista tuki- ja liikuntaelimistön, umpieritysjärjestelmän ja lisääntymiselimistön rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
• tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan.

Sisältö (OJ)

• tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
• umpieritysjärjestelmän rakenne ja toiminta
• lisääntymiselimistön rakenne ja toiminta

Esitietovaatimukset (OJ)

Opiskelija on osallistunut Anatomia ja fysiologia 1 opintojaksolle.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tietää tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan pääosin
• tietää umpieritysjärjestelmän rakenteen ja osaa luetella elimistön tärkeimmät hormonit
• tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan perusteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
• tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• osaa umpieritysjärjestelmän rakenteen ja tietää elimistön tärkeimmät hormonit
• tuntee lisääntymiselimistön ja osaa sen toiminnan syvällisesti
• osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään 30.5.-4.6.2025 EXAMISSA.
Uusinta 1: vko xx (ma-pe) EXAMISSA
Uusinta 2: vko xx (ma-pe) EXAMISSA
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Huomioithan, että Anatomia ja fysiologia 3 on osa toisen vuoden (kolmannen lukukauden) opintoja opetussuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisen ja toisen lukukauden opinnoista on suoritettava 30 op ennen kolmannelle lukukaudelle siirtymistä. Näiden 30 op tulee sisältää hyväksytty suoritus opintojaksosta Lääkehoito ja lääkelaskut. Lisäksi opiskelijalla tulee olla hyväksytty suoritus opintojaksosta Anatomia ja fysiologia 1.

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tunnistaa elimistön suuret luut rakenteineen sekä ymmärtää kuinka luiden väliset nivelet muodostuvat. Opiskelija osaa selittää nivelen rakenteen ja ymmärtää sen toiminnan. Opiskelija ymmärtää kuinka lihas supistuu, tunnistaa pinnalliset lihakset ja tietää kuinka ne liikuttavat niveliä.
-aineenvaihdunnan säätely: Opiskelija tuntee elimistön tärkeimmät endokriiniset rauhaset, niiden tuottamat hormonit sekä näiden vasteen. Opiskelija ymmärtää endokriinisten rauhasten välisen vaikutuksen ja biologisen takaisinkytkennän, joka pitää hormonitasapainoa yllä.
- lisääntymiselimistö: Opiskelija osaa miehen ja naisen lisääntymiselimistön rakenteen ja toiminnan, pystyy selvittämään kuukautiskierron, hedelmöitymisen, kiinnittymisen ja gastrulaation. Osaa istukan rakenteen ja toiminnan.

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa anestesiologian ja erilaisten anestesiamenetelmien teoreettiset perusteet ja ymmärtää anestesiologian merkityksen anestesiahoitotyössä
- osaa toimia hoitotyön asiantuntijana anestesiapotilaan hoidossa ja ymmärtää anestesiasairaanhoitajan vastuun perioperatiivisessa hoitotyössä
- osaa soveltaa aseptisen toiminnan periaatteita anestesiapotilaan hoidossa
- osoittaa hallitsevansa anestesiahoitotyöhön liittyvän lääke- ja nestehoidon sekä lääkelaskut
- osaa edistää näyttöön perustuvalla toiminnallaan potilaan hoidon sujuvuutta ja jatkuvuutta
- osoittaa vastuullisuutta oman osaamisensa teoreettisessa kehittämisessä
- tunnistaa keskeisiä anestesiologisia hätätilanteita ja ymmärtää niissä toimimisen anestesiasairaanhoitajan roolin mukaisesti
- hallitsee perus- ja hoitoelvytyksen sekä tunnistaa erityisesti anestesiapotilaan elvytystarpeen ja siihen mahdollisesti johtavat tilanteet
- osaa toimia tiimissä kollegiaalisesti ja kehittyy ammattialansa edustajana arvioimalla omaa toimintaansa, ottamalla vastaan kollegiaalista palautetta omasta toiminnastaan ja antamalla palautetta tiimin jäsenenä

Sisältö (OJ)

- potilasturvallisuus anestesiahoitotyössä
- potilaan valvonta ja hoito leikkaussalissa anestesian aikana
- potilaan valvonta ja hoito välittömässä pre- ja postoperatiivisessa hoidon vaiheessa
- lääketieteen eri erikoisalojen potilaiden anestesiat
- keskeiset anestesiologiset hätätilanteet

Esitietovaatimukset (OJ)

Vaihtoehtoisten ammattiopintojen alkaessa opiskelijalla tulee olla suoritettuna 135 op opintoja. Näihin tulee sisältyä sen alueen teoreettiset opinnot, mitä opiskelija on valinnut vaihtoehtoisiksi ammattiopinnoikseen, anatomian ja fysiologian opinnot sekä vähintään kuusi ohjattujen harjoitteluiden opintojaksoa. Vaadittava alue on perioperatiivinen hoitotyö. Suositeltavaa on, että opiskelija on suorittanut yhden harjoittelun perioperatiivisella alueella.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
- hallitsee pääpiirteissään potilaan anestesiahoitotyöhön liittyvät perustiedot
- tunnistaa näyttöön perustuvan tiedon merkityksen anestesiahoitotyössä
- tunnistaa anestesiasairaanhoitajan vastuun anestesiahoitotyössä
- osaa pääpiirteissään anestesiapotilaan lääke- ja nestehoidon sekä suoriutuu lääkelaskuista
- hallitsee anestesiapotilaan hoitoon liittyvän aseptisen osaamisen
- tunnistaa anestesiapotilaan hoitoon liittyviä mahdollisia hätätilanteita ja ymmärtää anestesiasairaanhoitajan toimintaa näissä tilanteissa
- osaa antaa ja vastaanottaa palautetta

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
- hallitsee anestesiapotilaan hoitoon liittyvät teoreettiset perusteet
- ymmärtää anestesiologian ja näyttöön perustuvan tiedon merkityksen anestesiahoitotyössä
- ymmärtää anestesiasairaanhoitajan vastuun anestesiahoitotyössä
- hallitsee anestesiapotilaan lääke- ja nestehoidon sekä lääkelaskut
- hallitsee anestesiapotilaan hoitoon liittyvän aseptisen osaamisen
- ymmärtää anestesiapotilaan hoitoon liittyviä mahdollisia hätätilanteita ja hahmottaa
anestesiasairaanhoitajan toimintaa näissä tilanteissa
- osaa antaa ja vastaanottaa palautetta rakentavasti

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
- hallitsee anestesiapotilaan hoitoon liittyvät teoreettiset perusteet
- osaa analysoida ja soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa anestesiahoitotyössä
- ymmärtää anestesiasairaanhoitajan vastuun potilaan hoitotyössä
- osaa soveltaa anestesiapotilaan lääke- ja nestehoitoa sekä hallitsee lääkelaskut
- hallitsee anestesiapotilaan hoitoon liittyvän aseptisen osaamisen
- ymmärtää anestesiapotilaan hoitoon liittyviä mahdollisia hätätilanteita sekä soveltaa anestesiasairaanhoitajan toimintaa näissä tilanteissa
- käyttää palautetta systemaattisesti oman ammatillisen kasvun välineenä

Aika ja paikka

Syksy 2024

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

ALKUKOE: 12.8.2024 klo 14.15-15.45: teoriakoe ja lääkelasku Moodlessa
Uusinnat Moodlessa vko 35 ja 37

SOVELTAVA KOE: vkot 39 ja 40: teoriakoe ja lääkelasku tenttiterraariossa
Uusinta 1 vko 44 tenttiterraariossa
Uusinta 2 vko 48 tenttiterraariossa

Jos opiskelija ei saa lääkelaskuja suoritettua uusinnoissakaan, hän siirtyy seuraavan lukukauden lääkelaskupajaan.

Toteutuksen korotustenttiajankohta on joko lähin uusintatenttiajankohta tai viimeisen uusintatenttikerran jälkeen Tenttiterraariossa. Korotustenttiin tulee opettajalle ilmoittautua sähköpostilla viimeistään kaksi viikkoa ennen haluttua korotustenttiajankohtaa. HUOM! uusintatentti ei ole korotustentti vaan opiskelija saa ilmoittautuessaan korotustenttiin henkilökohtaisen linkin.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Orientaatio etäopetuksena.
Teoriaopetus lähi- tai etäopetuksena.
Lääketieteen luennot lähi- tai etäopetuksena. Ajankohdat ilmoitetaan elokuussa 2024.
Opiskelijan itsenäinen opiskelu
Pienryhmätyöskentely eri teemojen ohjaamana
Simulaatio-opetus lähiopetuksena

Oppimateriaalit

Anestesiakäsikirja, 2024, toim. Ahlmèn-Laiho & Katomaa
Anestesiologia, teho-, ensi- ja kivunhoito, 2020, toim. Olkkola ym.
Anestesiologian ja tehohoidon perusteet, 2022, toim. Niemi- Murola ym.
Annos oivallusta. Harjoittelemalla lääkelaskujen osaajaksi, 2021, Nikkola ym.
Peruselintoimintojen häiriöt ja niiden hoito, 2022, Alahuhta ym.
Luentomuistiinpanot ja opettajan teoriatunneilla osoittamat artikkelit

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelija osallistuu aktiivisesti opetukseen perehtymällä Moodlessa oleviin luentomateriaaleihin etukäteen ennen luentoja. Opetuksen ohessa opiskelija syventää tietoaan käsiteltyjen potilastapausten teoreettisista perusteista perehtymällä myös soveltavassa kokeessa tentittävään materiaaliin.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson jälkeen on kuuden viikon harjoittelu.
Harjoittelu tapahtuu leikkaus- ja anestesiaosastoilla.
Harjoittelupaikkojen varaus tapahtuu Jobiilin kautta. Harjoittelu on myös mahdollista opinnollistaa.
Mikäli opiskelija hankkii itselleen harjoittelupaikan itsenäisesti esimerkiksi yksityissektorilta, harjoittelupaikan sopivuus on varmistettava vastuuopettajalta ja siitä tulee täyttää Jobiilin ulkopuolisen harjoittelupaikan e-lomake.

Lisätietoja opiskelijoille

Teoriaopetuksessa suositeltava läsnäolo. Lääketieteen luennoissa läsnäolovelvollisuus. Orientaatio etäopetuksena (läsnäolovelvollisuus). Simulaatiot lähiopetuksena (läsnäolovelvollisuus).

Opiskelija suorittaa opintojakson alussa ns. alkukokeen, jossa on sekä teoriaosuus että lääkelaskuosuus. Alkukokeen teoriaosuus ja lääkelasku on oltava hyväksytysti suoritettu ennen harjoittelua. Alkukokeen teoriaosuus sisältää kysymyksiä anestesiahoitotyön alueelta keskivaiheen opintoihin pohjaten.

Soveltava koe sisältää sekä teoria- että lääkelaskuosion. Molemmat soveltavan kokeen osat (teoria ja lääkelasku) on oltava suoritettuina ennen lukukauden loppua. Soveltavaan kokeeseen voi osallistua vasta hyväksytyn alkukokeen jälkeen.

Alkukokeen koealue:
Kirjallisuus:

· Aura, S. &. Kinnunen, T. Perioperatiivinen hoitotyö. 2022

· Anttila, Veli-Jukka et al. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. 7. uudistettu, tarkistettu painos. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018
- s. 120-165 hyvät hoitokäytännöt ja varotoimet (sisältää käsihygienian ja vaatetuksen sekä eristykset)
- s. 214-224 verisuonikatetreihin liittyvät infektiot
- s. 281-284 anestesiaan liittyvät infektiot

· Lukkarinen H. & al. 2012. Käsikirja potilaan heräämövaiheen seurannasta ja turvallisesta siirrosta vuodeosastolle. Hoitotyön tutkimussäätiö, Hotus.

Artikkelit:
· Spirium 4/2019. Kouvolainen, T.;Pitkäjärvi, M. & Rauta, P. Perioperatiivisten sairaanhoitajien tieto leikkauspotilaan hypotermian ehkäisystä ja hoidosta.
· Spirium 2/2019. Ahtiainen, M. Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ehkäiseminen perioperatiivisessa hoitotyössä.
· Spirium 4/2017. Annala, H. Säteilyn käyttö leikkaussalissa.
· Pinsetti 3/2016. 23-25. Perttunen J. Näyttöön perustuvaa perioperatiivista hoitotyötä.

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa anestesiologian ja erilaisten anestesiamenetelmien teoreettiset perusteet ja ymmärtää anestesiologian merkityksen anestesiahoitotyössä
- osaa toimia hoitotyön asiantuntijana anestesiapotilaan hoidossa ja ymmärtää anestesiasairaanhoitajan vastuun perioperatiivisessa hoitotyössä
- osaa soveltaa aseptisen toiminnan periaatteita anestesiapotilaan hoidossa
- osoittaa hallitsevansa anestesiahoitotyöhön liittyvän lääke- ja nestehoidon sekä lääkelaskut
- osaa edistää näyttöön perustuvalla toiminnallaan potilaan hoidon sujuvuutta ja jatkuvuutta
- osoittaa vastuullisuutta oman osaamisensa teoreettisessa kehittämisessä
- tunnistaa keskeisiä anestesiologisia hätätilanteita ja ymmärtää niissä toimimisen anestesiasairaanhoitajan roolin mukaisesti
- hallitsee perus- ja hoitoelvytyksen sekä tunnistaa erityisesti anestesiapotilaan elvytystarpeen ja siihen mahdollisesti johtavat tilanteet
- osaa toimia tiimissä kollegiaalisesti ja kehittyy ammattialansa edustajana arvioimalla omaa toimintaansa, ottamalla vastaan kollegiaalista palautetta omasta toiminnastaan ja antamalla palautetta tiimin jäsenenä

Sisältö (OJ)

- potilasturvallisuus anestesiahoitotyössä
- potilaan valvonta ja hoito leikkaussalissa anestesian aikana
- potilaan valvonta ja hoito välittömässä pre- ja postoperatiivisessa hoidon vaiheessa
- lääketieteen eri erikoisalojen potilaiden anestesiat
- keskeiset anestesiologiset hätätilanteet

Esitietovaatimukset (OJ)

Vaihtoehtoisten ammattiopintojen alkaessa opiskelijalla tulee olla suoritettuna 135 op opintoja. Näihin tulee sisältyä sen alueen teoreettiset opinnot, mitä opiskelija on valinnut vaihtoehtoisiksi ammattiopinnoikseen, anatomian ja fysiologian opinnot sekä vähintään kuusi ohjattujen harjoitteluiden opintojaksoa. Vaadittava alue on perioperatiivinen hoitotyö. Suositeltavaa on, että opiskelija on suorittanut yhden harjoittelun perioperatiivisella alueella.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
- hallitsee pääpiirteissään potilaan anestesiahoitotyöhön liittyvät perustiedot
- tunnistaa näyttöön perustuvan tiedon merkityksen anestesiahoitotyössä
- tunnistaa anestesiasairaanhoitajan vastuun anestesiahoitotyössä
- osaa pääpiirteissään anestesiapotilaan lääke- ja nestehoidon sekä suoriutuu lääkelaskuista
- hallitsee anestesiapotilaan hoitoon liittyvän aseptisen osaamisen
- tunnistaa anestesiapotilaan hoitoon liittyviä mahdollisia hätätilanteita ja ymmärtää anestesiasairaanhoitajan toimintaa näissä tilanteissa
- osaa antaa ja vastaanottaa palautetta

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
- hallitsee anestesiapotilaan hoitoon liittyvät teoreettiset perusteet
- ymmärtää anestesiologian ja näyttöön perustuvan tiedon merkityksen anestesiahoitotyössä
- ymmärtää anestesiasairaanhoitajan vastuun anestesiahoitotyössä
- hallitsee anestesiapotilaan lääke- ja nestehoidon sekä lääkelaskut
- hallitsee anestesiapotilaan hoitoon liittyvän aseptisen osaamisen
- ymmärtää anestesiapotilaan hoitoon liittyviä mahdollisia hätätilanteita ja hahmottaa
anestesiasairaanhoitajan toimintaa näissä tilanteissa
- osaa antaa ja vastaanottaa palautetta rakentavasti

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
- hallitsee anestesiapotilaan hoitoon liittyvät teoreettiset perusteet
- osaa analysoida ja soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa anestesiahoitotyössä
- ymmärtää anestesiasairaanhoitajan vastuun potilaan hoitotyössä
- osaa soveltaa anestesiapotilaan lääke- ja nestehoitoa sekä hallitsee lääkelaskut
- hallitsee anestesiapotilaan hoitoon liittyvän aseptisen osaamisen
- ymmärtää anestesiapotilaan hoitoon liittyviä mahdollisia hätätilanteita sekä soveltaa anestesiasairaanhoitajan toimintaa näissä tilanteissa
- käyttää palautetta systemaattisesti oman ammatillisen kasvun välineenä

Aika ja paikka

Kevät 2025

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

ALKUKOE: : teoriakoe ja lääkelasku Moodlessa 8.1-14.1.2025
Uusinnat Moodlessa

SOVELTAVA KOE: vkot 8 ja 9: teoriakoe ja lääkelasku tenttiterraariossa
Uusinta 1 vko 12 tenttiterraariossa
Uusinta 2 vko 16 tenttiterraariossa

Jos opiskelija ei saa lääkelaskuja suoritettua uusinnoissakaan, hän siirtyy seuraavan lukukauden lääkelaskupajaan.

Toteutuksen korotustenttiajankohta on joko lähin uusintatenttiajankohta tai viimeisen uusintatenttikerran jälkeen Tenttiterraariossa. Korotustenttiin tulee opettajalle ilmoittautua sähköpostilla viimeistään kaksi viikkoa ennen haluttua korotustenttiajankohtaa. HUOM! uusintatentti ei ole korotustentti vaan opiskelija saa ilmoittautuessaan korotustenttiin henkilökohtaisen linkin.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Orientaatio etäopetuksena (läsnäolovelvollisuus)
Teoriaopetus lähi- tai etäopetuksena
Lääketieteen luennot lähi- tai etäopetuksena. Ajankohdat ilmoitetaan mahdollisimman pian (läsnäolovelvollisuus)
Opiskelijan itsenäinen opiskelu
Pienryhmätyöskentely eri teemojen ohjaamana (läsnäolovelvollisuus)
Simulaatio-opetus lähiopetuksena (läsnäolovelvollisuus)

Oppimateriaalit

Anestesiakäsikirja, 2024, toim. Ahlmèn-Laiho & Katomaa
Anestesiologia, teho-, ensi- ja kivunhoito, 2020, toim. Olkkola ym.
Anestesiologian ja tehohoidon perusteet, 2022, toim. Niemi- Murola ym.
Annos oivallusta. Harjoittelemalla lääkelaskujen osaajaksi, 2021, Nikkola ym.
Peruselintoimintojen häiriöt ja niiden hoito, 2022, Alahuhta ym.
Luentomuistiinpanot ja opettajan teoriatunneilla osoittamat artikkelit

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelija osallistuu aktiivisesti opetukseen perehtymällä Moodlessa oleviin luentomateriaaleihin etukäteen ennen luentoja. Opetuksen ohessa opiskelija syventää tietoaan käsiteltyjen potilastapausten teoreettisista perusteista perehtymällä myös soveltavassa kokeessa tentittävään materiaaliin.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Tämä alla oleva koskee tutkinto-opiskelijoita:

Opintojakson jälkeen on kuuden viikon harjoittelu tutkinto-opiskelijoilla
Harjoittelu tapahtuu leikkaus- ja anestesiaosastoilla.
Harjoittelupaikkojen varaus tapahtuu Jobiilin kautta. Harjoittelu on myös mahdollista opinnollistaa.
Mikäli opiskelija hankkii itselleen harjoittelupaikan itsenäisesti esimerkiksi yksityissektorilta, harjoittelupaikan sopivuus on varmistettava vastuuopettajalta ja siitä tulee täyttää Jobiilin ulkopuolisen harjoittelupaikan e-lomake.

Lisätietoja opiskelijoille

Teoriaopetuksessa suositeltava läsnäolo. Lääketieteen luennoissa läsnäolovelvollisuus. Orientaatio etäopetuksena (läsnäolovelvollisuus). Pienryhmätyöskentely. Simulaatiot lähiopetuksena (läsnäolovelvollisuus).

Opiskelija suorittaa opintojakson alussa ns. alkukokeen, jossa on sekä teoriaosuus että lääkelaskuosuus. Alkukokeen teoriaosuus ja lääkelasku on oltava hyväksytysti suoritettu ennen harjoittelua. Alkukokeen teoriaosuus sisältää kysymyksiä anestesiahoitotyön alueelta keskivaiheen opintoihin pohjaten.

Soveltava koe sisältää sekä teoria- että lääkelaskuosion. Molemmat soveltavan kokeen osat (teoria ja lääkelasku) on oltava suoritettuina ennen lukukauden loppua. Soveltavaan kokeeseen voi osallistua vasta hyväksytyn alkukokeen jälkeen.

Alkukokeen koealue:
Kirjallisuus:

· Aura, S. &. Kinnunen, T. Perioperatiivinen hoitotyö. 2022

· Anttila, Veli-Jukka et al. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. 7. uudistettu, tarkistettu painos. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018
- s. 120-165 hyvät hoitokäytännöt ja varotoimet (sisältää käsihygienian ja vaatetuksen sekä eristykset)
- s. 214-224 verisuonikatetreihin liittyvät infektiot
- s. 281-284 anestesiaan liittyvät infektiot

· Lukkarinen H. & al. 2012. Käsikirja potilaan heräämövaiheen seurannasta ja turvallisesta siirrosta vuodeosastolle. Hoitotyön tutkimussäätiö, Hotus.

Artikkelit:
· Spirium 4/2019. Kouvolainen, T.;Pitkäjärvi, M. & Rauta, P. Perioperatiivisten sairaanhoitajien tieto leikkauspotilaan hypotermian ehkäisystä ja hoidosta.
· Spirium 2/2019. Ahtiainen, M. Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ehkäiseminen perioperatiivisessa hoitotyössä.
· Spirium 4/2017. Annala, H. Säteilyn käyttö leikkaussalissa.
· Pinsetti 3/2016. 23-25. Perttunen J. Näyttöön perustuvaa perioperatiivista hoitotyötä.

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa soveltaa vuorovaikutusosaamistaan asiakkaan ja hänen läheistensä valitseman palvelukanavan mukaisesti
- osaa tunnistaa ja arvioida erilaisista terveysongelmista ja kansansairauksista kärsivien potilaiden hoidon tarvetta läheiset huomioiden ja digitaalisia välineitä hyödyntäen
- osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida potilaan hoidon tarpeeseen perustuvaa hoitotyötä erilaisissa uudistuvissa toimintaympäristöissä näyttöön perustuvaa tietoa hyödyntäen
- tuntee väestön yleisimpiä sairauksia sairastavien potilaiden/asiakkaiden hoito- ja palveluketjut ja digitaaliset palvelut ja osaa ohjata asiakaslähtöisesti palveluiden käytössä
- osaa hyödyntää, soveltaa ja kehittää teknologian käyttöä hoitotyössä

Sisältö (OJ)

- asiakkaan terveydentilaan liittyvän tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen, digitaalisen asiakasyhteistyön osaaminen
- digitaalinen terveyden arviointi, edistäminen ja hoito
- pelillisyys ja virtuaalitodellisuus hoitotyössä
- sensorit, puettava teknologia terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa
- hoitoketjut ja päätöksenteon digitaalinen tuki
- tulevaisuuden hyvinvointi- ja terveysteknologioiden innovointivalmiudet

Esitietovaatimukset (OJ)

Vaihtoehtoisten ammattiopintojen alkaessa opiskelijalla tulee olla suoritettuna 135 op opintoja. Näihin tulee sisältyä sisätauti-kirurgisen, mielenterveys- ja päihdehoitotyön, ikääntyneiden hoitotyön, hoitotyö sosiaali- ja terveyskeskuksessa opinnot ja anatomian ja fysiologian opinnot sekä vähintään kuusi ohjattujen harjoitteluiden opintojaksoa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
- osaa kohdata digitaalisissa toimintaympäristöissä asiakkaat arvokkaasti ja yksilöllisesti ja arvioida vuorovaikutustaitojaan
- tietää perusteet kansansairauksien hoidon tarpeen tunnistamisesta, hoidon suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
- tunnistaa keskeisiä teknologioita ja digitaalisia menetelmiä asiakkaan hoidon arviointiin, suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin
- tietää hoito- ja palveluketjut toiminnan suunnittelun apuna ja käyttää niitä asiakkaan hyödyksi
- seuraa alan teknologista kehittymistä
- kykenee ohjattuna arvioimaan omaa toimintaansa

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Ylempi arviointitaso sisältää alemman arviointitason

Opiskelija
- hallitsee asiakaslähtöisiä menetelmiä vuorovaikutustilanteisiin asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa kulttuurisensitiivisesti
- soveltaa oppimaansa väestön tavanomaisten sairauksien puheeksi ottamisessa, hoidon tarpeen tunnistamisessa, hoidon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnista näyttöön perustuvaa tietoa hyödyntäen
- osaa etsiä digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja asiakkaan hyödyksi
- osaa ottaa huomioon sairastumisen vaikutuksia perheeseen ja suunnitella hoitoa ja siihen liittyvää ohjausta asiakaslähtöisesti perhekeskeisesti erilaisia menetelmiä ja yhteydenottotapoja hyödyntäen
- osaa suunnitella hoitoa ja ohjata potilasta hoito- ja palveluketjujen mukaisesti teknologioita ja digitaalisia palveluita hyödyntäen
- arvioi ja tukee hyvinvointiteknologioiden käyttöönottoa
- reflektoi omaa toimintaansa ja tunnistaa kehittämishaasteitaan sekä osaa arvioida vertaisiaan ja antaa rakentavaa palautetta

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Ylempi arviointitaso sisältää alemman arviointitason

Opiskelija
- osaa analysoida ja kehittää vuorovaikutustaitojaan erilaisissa tilanteissa
- osaa arvioida toimintaansa ja tekemiään ratkaisuja
- osaa soveltaa monipuolisesti digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja asiakkaan hyödyksi
- soveltaa hoito- ja palveluketjujen tuomaa tietoa asiakkaan hoidon tarpeen mukaisesti
- osaa soveltaa ja yhdistää terveysteknologiota olemassa oleviin palveluihin
- reflektoi omaa toimintaansa arvioiden sen vaikutuksia suhteessa toisiin ja työyhteisöön

Aika ja paikka

12.08.2024 - 24.11.2024

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Kertauskoe vain ryhmälle 22SHHUP1 (ryhmätentti)
KOE 1. Pidetään 10.9.2024 teoria ryhmätenttinä, kattaa potilastapausten 1-2 materiaalit. Lääkelasku yksilötenttinä.

27 § Opintosuorituksen uusinta ja arvosanan korottaminen

Tutkintosäännön mukaan, arvosanan korottamisessa noudatetaan samoja arviointikriteereitä ja -periaatteita kuin varsinaisessa opintosuorituksessa. Korotusmahdollisuus ei koske toteutusten osia, jollei tietoa korotusmahdollisuudesta ole kirjattu opintojakson toteutussuunnitelmaan. Mikäli arviointi perustuu suoritustapaan, jonka arviointimenetelmää ei voida toistaa (esimerkiksi pari- tai ryhmätentti tai harjoittelu), ei opiskelijalla ole mahdollisuutta korottaa arvosanaa. Tällä toteutuksella, ei ole korotusmahdollisuutta.

Uusintakokeet 1 ja 2 Examissa (yksilötentti)

KOE 2. Pidetään 18.9.2024 yksilötenttinä, sisältää lääkelaskun. Kattaa potilastapausten 3-4 materiaalit.
Uusintakokeet 1 ja 2 Examissa

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osa 1( Kertauskoe ) vai ryhmälle 22SHHUP1 Hyväksytty/hylätty
Osa 2 KOE 1 potilastapauksiin 1-2 liittyvä sisältöosaaminen. Hyväksytty/hylätty
Osa 3 Lääkelasku 1 Hyväksytty/hylätty
Osa 4 KOE 2 potilastapauksiin 3-4 liittyvä sisältöosaaminen. Arvosana 0-5
Osa 5 Lääkelasku 2. Hyväksytty/hylätty
Osa 6 Itsenäiset tehtävät. Hyväksytty/hylätty
Osa 7 Osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn. Hyväksytty/hylätty

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Toteutussuunnitelma tarkentuu orientaatioon mennessä. Siihen asti muutokset mahdollisia.
Luennot, potilastapaus-pohjainen työskentely, pienryhmätyöskentely, ohjattu itsenäinen työskentely, verkko-opetus, opintokäynnit. Täsmentyy elokuun aikana.

Oppimateriaalit

Hoitotyön kokeisiin liittyy aihealueisiin liittyvät lääkelasku, laskut 1 ja 2

Potilastapauksiin liittyvät testit ja laskut tulee olla tehtynä, jotta kokeeseen voi osallistua

Valmistautukaa kokeeseen kertaamalla Sisätautien hoitotyön, hoitotyö avoterveydenhuollossa ja gerontologisen hoitotyön keskeisiä sisältöjä.
Lisäksi lue julkaisusta:
Hänninen P. 2021. Robotiikka sosiaali- ja terveydenhoidon tukena, Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja No. 90/2021 kappale 3 Palvelurobotiikka ja sote-sektori ja 4 Ohjelmistorobotiikka ja sote-sektori

Kokeessa on kolme- neljä ratkaistavaa potilastapausta

KOE 1 Potilastapauksiin 1 - 2 liittyvä materiaali. Lääkelasku 1
Ahonen O, Blek-Vehkaluoto M, Ekola S, Partamies S, Sulosaari V & Uski-Tallqvist T. 2012 Kliininen hoitotyö. Aihealueet Diabetes, Munuaissairaudet, sydän- ja verisuoni- ja IBD-sairaudet
Saano & Taam-Ukkonen. 2013. Lääkehoidon käsikirja. SanomaPro. Aihealueisiin liittyvä osuus
Kurssialustalla jaettu materiaali
Oppiportin verkkokurssi: Laiteajokortit, verenglukoosimittarit.
Oppiportin verkkokurssi: IV-antibioottihoito kotisairaanhoidossa.

KOE 2 Potilastapauksiin 3-4 liittyvä materiaali.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kokonaistuntimäärä sisältää sekä lähi- että itsenäisen opetuksen.

Sisällön jaksotus

Osa 1( Kertauskoe ) vai ryhmälle 22SHHUP1
Osa 2 KOE 1 potilastapauksiin 1-2 liittyvä sisältöosaaminen
Osa 3 Lääkelasku 1
Osa 4 KOE 2 potilastapauksiin 3-4 liittyvä sisältöosaaminen
Osa 5 Lääkelasku 2
Osa 6 Itsenäiset tehtävät
Osa 7 Osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn ( pakollinen läsnäolo)

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
-osaa toimia näyttöön perustuen oma-aloitteisesti ja antaa ensiapua tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa huomioiden turvallisuuden ja henkisen ensiavun tarpeen

Sisältö (OJ)

- hätätilanteen tunnistaminen ja lisäavun hälyttäminen
- tajuttoman ja sairauskohtauksen saaneen henkilön ensiapu
- lapsen ja aikuisen peruselvytys, PPE-D (defibrillaatio)
- tapaturmapotilaan ensiapu
- henkinen ensiapu

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Hyväksytty
Opiskelija
- osaa soveltaa monipuolisesti tietoaan ensiavusta sairaus- ja onnettomuustilanteissa ja tarkastella ensiavun antamistaan useista eri näkökulmista ja antaa ensiapua perustellen omaa toimintaansa
- huomioi ensiapua antaessaan oman ja muiden turvallisuuden

Hylätty
Opiskelija
- ei osaa perustella antamaansa ensiapua
- ei huomioi turvallisuusnäkökulmia antaessaan ensiapua

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Tämä toteutus on vain SAILA Sairaanhoitajan laillistamisväylällä opiskelileville laillistujille osana Hoitotyön perusteet-kurssia

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa kuvata farmakokinetiikan ja –dynamiikan perusteet
- tietää yleisimpien sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita ja lääkeaineryhmiä, niiden vaikutusmekanismit, käyttöindikaatiot ja yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset
- osaa tarkkailla lääkkeen vaikuttavuutta

Sisältö (OJ)

- lääkeaineiden vaikutukset elimistössä ja elimistön vaikutukset lääkeaineisiin
- lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset
- mikrobilääkkeet, sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet, hengityselinsairauksien lääkkeet, ruoansulatuselinten sairauksien lääkkeet, aineenvaihdunta- ja umpierityssairauksien lääkkeet, kasvainten lääkehoito
- lasten ja vanhusten lääkehoidon erityiskysymyksiä
- farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka. Lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset.
- sydän- ja verenkiertoelimistön lääkkeet: kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet, hyperlipidemiat.
- diabeteksen lääkehoito: tyypin I ja tyypin II diabeteslääkkeet
- allergialääkkeet. Kortisoni lääkeaineena. Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan lääkehoito
- hengityselinsairauksien lääkkeet: astma- ja COPD-lääkkeet
- ruuansulatuselinten sairauksien lääkkeet: liikahappoisuus, ripuli, ummetus
- mikrobilääkkeet: bakteeri-, virus- ja sienilääkkeet.
- kasvainten lääkehoito

Esitietovaatimukset (OJ)

Osallistuminen lääkehoito ja lääkelaskut opintojaksolle.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
- hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet
- nimeää lääkeaineiden käyttöindikaatiot sekä tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
- hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä
- osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot sekä tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja
- osaa jonkin verran lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
- hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä
- osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot sekä tietää käsiteltävien lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit
- osaa lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia
- osaa hyvän arvosanan vaatimusten lisäksi lääkeryhmien vaikutusmekanismit ja yhteisvaikutukset sekä soveltaa hallitsemaansa tietoa

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaisesti.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Suomeksi
Tentti Examissa.
Uusintatentit (2 kpl): Examissa (ilmoitetaan kurssin alkaessa)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssi arvioidaan tentin perusteella asteikolla 0-5. Hyväksytyn tenttisuorituksen pistemäärä on 50 % tentin maksimipistemäärästä

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Kontaktiopetus 12h Teamsilla tai lähiopetuksena, lukujärjestyksen mukaisesti.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h Examissa, uusintatentit examissa erikseen sovittuina viikkoina Examissa.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Oppimateriaalit

Ensisijaisesti luentomateriaali
Lääkehoidon käsikirja. Saano, S., Taam-Ukkonen, M., Uusin painos.
(Farmakologia ja toksikologia. Kuopio, Medicina Oy. Koulu, M., Tuomisto, J.,)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Vapaaehtoinen kontaktiopetus 12h.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Sisällön jaksotus

Lähiopetustunnit toteutetaan 90-135min jaksoissa: Osa aihealueista löytyy itseopiskelumateriaaleista.
1)Farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja farmakogenetiikka. Lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset.
2) Sydän- ja verenkiertoelimistön lääkkeet: kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet, hyperlipidemiat.
3) Diabeteksen lääkehoito: tyypin I ja tyypin II diabeteslääkkeet
4) Allergialääkkeet. Kortisoni lääkeaineena. Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan lääkehoito
5) Keuhkosairauksien lääkkeet: astma- ja COPD-lääkkeet
6) Ruuansulatuskanavan lääkkeet: liikahappoisuus, ripuli, ummetus, tulehdukselliset suolistosairaudet
7) Mikrobilääkkeet: bakteeri-, virus- ja sienilääkkeet.
8) Kasvainten hoito

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa kuvata farmakokinetiikan ja –dynamiikan perusteet
- tietää yleisimpien sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita ja lääkeaineryhmiä, niiden vaikutusmekanismit, käyttöindikaatiot ja yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset
- osaa tarkkailla lääkkeen vaikuttavuutta

Sisältö (OJ)

- lääkeaineiden vaikutukset elimistössä ja elimistön vaikutukset lääkeaineisiin
- lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset
- mikrobilääkkeet, sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet, hengityselinsairauksien lääkkeet, ruoansulatuselinten sairauksien lääkkeet, aineenvaihdunta- ja umpierityssairauksien lääkkeet, kasvainten lääkehoito
- lasten ja vanhusten lääkehoidon erityiskysymyksiä
- farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka. Lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset.
- sydän- ja verenkiertoelimistön lääkkeet: kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet, hyperlipidemiat.
- diabeteksen lääkehoito: tyypin I ja tyypin II diabeteslääkkeet
- allergialääkkeet. Kortisoni lääkeaineena. Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan lääkehoito
- hengityselinsairauksien lääkkeet: astma- ja COPD-lääkkeet
- ruuansulatuselinten sairauksien lääkkeet: liikahappoisuus, ripuli, ummetus
- mikrobilääkkeet: bakteeri-, virus- ja sienilääkkeet.
- kasvainten lääkehoito

Esitietovaatimukset (OJ)

Osallistuminen lääkehoito ja lääkelaskut opintojaksolle.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
- hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet
- nimeää lääkeaineiden käyttöindikaatiot sekä tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
- hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä
- osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot sekä tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja
- osaa jonkin verran lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
- hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä
- osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot sekä tietää käsiteltävien lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit
- osaa lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia
- osaa hyvän arvosanan vaatimusten lisäksi lääkeryhmien vaikutusmekanismit ja yhteisvaikutukset sekä soveltaa hallitsemaansa tietoa

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaisesti.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Suomeksi
Tentti Examissa.
Uusintatentit (2 kpl): Examissa (ilmoitetaan kurssin alkaessa)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssi arvioidaan tentin perusteella asteikolla 0-5. Hyväksytyn tenttisuorituksen pistemäärä on 50 % tentin maksimipistemäärästä

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Kontaktiopetus 12h Teamsilla tai lähiopetuksena, lukujärjestyksen mukaisesti.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h Examissa, uusintatentit examissa erikseen sovittuina viikkoina Examissa.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Oppimateriaalit

Ensisijaisesti luentomateriaali
Lääkehoidon käsikirja. Saano, S., Taam-Ukkonen, M., Uusin painos.
(Farmakologia ja toksikologia. Kuopio, Medicina Oy. Koulu, M., Tuomisto, J.,)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Vapaaehtoinen kontaktiopetus 12h.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Sisällön jaksotus

Lähiopetustunnit toteutetaan 90-135min jaksoissa: Osa aihealueista löytyy itseopiskelumateriaaleista.
1)Farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja farmakogenetiikka. Lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset.
2) Sydän- ja verenkiertoelimistön lääkkeet: kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet, hyperlipidemiat.
3) Diabeteksen lääkehoito: tyypin I ja tyypin II diabeteslääkkeet
4) Allergialääkkeet. Kortisoni lääkeaineena. Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan lääkehoito
5) Keuhkosairauksien lääkkeet: astma- ja COPD-lääkkeet
6) Ruuansulatuskanavan lääkkeet: liikahappoisuus, ripuli, ummetus, tulehdukselliset suolistosairaudet
7) Mikrobilääkkeet: bakteeri-, virus- ja sienilääkkeet.
8) Kasvainten hoito

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoite on kehittää perusosaamista lääkkeiden vaikutusmekanismeista, yhteis- ja haittavaikutuksista.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa kuvata farmakokinetiikan ja –dynamiikan perusteet
• tietää yleisimpien sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita ja lääkeaineryhmiä, niiden vaikutusmekanismit, käyttöindikaatioita ja yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset
• osaa tarkkailla lääkkeen vaikutusta.

Sisältö (OJ)

• farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja farmakogenetiikka
• lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset
• perehdytään mikrobilääkkeisiin, sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeisiin, hengityselinsairauksien lääkkeisiin, ruoansulatuselinten sairauksien lääkkeisiin, tyypin I ja II diabeteslääkkeisiin, kilpirauhasen vajatoiminta- ja liikatoiminnan lääkkeisiin, allergialääkkeisiin ja kasvainten lääkehoitoon
• lasten ja vanhusten lääkehoidon erityiskysymyksiä

Esitietovaatimukset (OJ)

Osallistuminen Lääkehoito ja lääkelaskut opintojaksolle.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet ja osaa määritellä peruskäsitteet
• nimeää lääkeaineiden käyttöindikaatiot
• tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä
• osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot
• tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja
• osaa jonkin verran lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä.
• osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot sekä tietää käsiteltävien lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit.
• osaa lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia.
• osaa hyvän arvosanan vaatimusten lisäksi lääkeryhmien vaikutusmekanismit ja yhteisvaikutukset sekä soveltaa hallitsemaansa tietoa.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaisesti.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Farmakologian tentti tehdään Examissa viikot 5- 6 (ma-su).
Uusinta 1: viikolla 8 (ma-su, Exam)
Uusinta 2: viikolla 11 (ma-su, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran ja korottaminen tapahtuu toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Farmakologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Hyväksytyn tenttisuorituksen pistemäärä on 50 % tentin maksimipistemäärästä.

Tavoitteet:
Opintojakson tavoite on kehittää perusosaamista lääkkeiden vaikutusmekanismeista, yhteis- ja haittavaikutuksista.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa kuvata farmakokinetiikan ja –dynamiikan perusteet
• tietää yleisimpien sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita ja lääkeaineryhmiä, niiden vaikutusmekanismit, käyttöindikaatioita ja yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset
• osaa tarkkailla lääkkeen vaikutusta.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Kontaktiopetus 12h Teamsilla tai lähiopetuksena, lukujärjestyksen mukaisesti.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h Examissa, uusintatentit erikseen sovittuina viikkoina Examissa.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Oppimateriaalit

Ensisijaisesti luentomateriaali
Lääkehoidon käsikirja. Saano, S., Taam-Ukkonen, M., Uusin painos. Ennakkotehtävissä määritellyt sivut.

Lääkehoidon keskeiset käsitteet ja tietolähteet s.13-35
Lääke elimistössä s.205-228
Lääkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset s. 230-255
-> nämä ovat kertausta Lääkehoito ja lääkelaskut toteutukselta

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoito (lääkkeitä koskeva s. 358-379 ja 382-383)
Diabeteksen lääkehoito (lääkkeitä koskeva osuus s.398-412)
Kilpirauhassairauksien lääkehoito (lääkkeitä koskevat s. 667-671), allergisen nuhan hoito (lääkkeet s.607) ja glukokortikoidit (s.503-504)
Astman ja keuhkoahtaumataudin hoito (lääkkeitä koskevat s.611-618)
Mikrobilääkkeet (lääkkeitä koskevat s. 535-547 + 550-554)
Ruoansulatuskanavan lääkkeet: liikahappoisuus eli närästyslääkkeet sekä ummetuksen ja ripulin lääkehoito (lääkkeitä koskevat s. 633-645)

(Farmakologia ja toksikologia. Kuopio, Medicina Oy. Koulu, M., Tuomisto, J.,)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Vapaaehtoinen kontaktiopetus 12h.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Sisällön jaksotus

Lähiopetustunnit toteutetaan 90-135min jaksoissa: Osa aihealueista löytyy itseopiskelumateriaaleista.
1) Farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja farmakogenetiikka. Lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset.
2) Sydän- ja verenkiertoelimistön lääkkeet: kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet, hyperlipidemiat.
3) Diabeteksen lääkehoito: tyypin I ja tyypin II diabeteslääkkeet.
4) Allergialääkkeet. Kortisoni lääkeaineena. Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan lääkehoito.
5) Keuhkosairauksien lääkkeet: astma- ja COPD-lääkkeet.
6) Ruuansulatuskanavan lääkkeet: liikahappoisuus, ripuli, ummetus, tulehdukselliset suolistosairaudet.
7) Mikrobilääkkeet: bakteeri-, virus- ja sienilääkkeet.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Farmakologian osuus sisältää lähiopetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoite on kehittää perusosaamista lääkkeiden vaikutusmekanismeista, yhteis- ja haittavaikutuksista.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa kuvata farmakokinetiikan ja –dynamiikan perusteet
• tietää yleisimpien sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita ja lääkeaineryhmiä, niiden vaikutusmekanismit, käyttöindikaatioita ja yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset
• osaa tarkkailla lääkkeen vaikutusta.

Sisältö (OJ)

• farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja farmakogenetiikka
• lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset
• perehdytään mikrobilääkkeisiin, sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeisiin, hengityselinsairauksien lääkkeisiin, ruoansulatuselinten sairauksien lääkkeisiin, tyypin I ja II diabeteslääkkeisiin, kilpirauhasen vajatoiminta- ja liikatoiminnan lääkkeisiin, allergialääkkeisiin ja kasvainten lääkehoitoon
• lasten ja vanhusten lääkehoidon erityiskysymyksiä

Esitietovaatimukset (OJ)

Osallistuminen Lääkehoito ja lääkelaskut opintojaksolle.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet ja osaa määritellä peruskäsitteet
• nimeää lääkeaineiden käyttöindikaatiot
• tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä
• osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot
• tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja
• osaa jonkin verran lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä.
• osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot sekä tietää käsiteltävien lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit.
• osaa lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia.
• osaa hyvän arvosanan vaatimusten lisäksi lääkeryhmien vaikutusmekanismit ja yhteisvaikutukset sekä soveltaa hallitsemaansa tietoa.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaisesti.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Farmakologian tentti tehdään Examissa viikolla 5 (ma-la).
Uusinta 1: viikolla 8 (ma-la, Exam)
Uusinta 2: viikolla 11 (ma-la, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran ja korottaminen tapahtuu toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Farmakologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Hyväksytyn tenttisuorituksen pistemäärä on 50 % tentin maksimipistemäärästä.

Tavoitteet:
Opintojakson tavoite on kehittää perusosaamista lääkkeiden vaikutusmekanismeista, yhteis- ja haittavaikutuksista.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa kuvata farmakokinetiikan ja –dynamiikan perusteet
• tietää yleisimpien sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita ja lääkeaineryhmiä, niiden vaikutusmekanismit, käyttöindikaatioita ja yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset
• osaa tarkkailla lääkkeen vaikutusta.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Kontaktiopetus 12h Teamsilla tai lähiopetuksena, lukujärjestyksen mukaisesti.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h Examissa, uusintatentit erikseen sovittuina viikkoina Examissa.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Oppimateriaalit

Ensisijaisesti luentomateriaali
Lääkehoidon käsikirja. Saano, S., Taam-Ukkonen, M., Uusin painos. Ennakkotehtävissä määritellyt sivut.
Lääkehoidon keskeiset käsitteet ja tietolähteet s.13-35
Lääke elimistössä s.205-228
-> nämä kertausta Lääkehoito ja lääkelaskut toteutukselta

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoito (lääkkeitä koskeva s. 358-379 ja 382-383)
Diabeteksen lääkehoito (lääkkeitä koskeva osuus s.398-412)
Kilpirauhassairauksien lääkehoito (lääkkeitä koskevat s. 667-671), allergisen nuhan hoito (lääkkeet s.607) ja glukokortikoidit (s.503-504)
Astman ja keuhkoahtaumataudin hoito (lääkkeitä koskevat s.611-618)
Mikrobilääkkeet (lääkkeitä koskevat s. 535-547 + 550-554)
Ruoansulatuskanavan lääkkeet: liikahappoisuus eli närästyslääkkeet sekä ummetuksen ja ripulin lääkehoito (lääkkeitä koskevat s. 633-645)


(Farmakologia ja toksikologia. Kuopio, Medicina Oy. Koulu, M., Tuomisto, J.,)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Vapaaehtoinen kontaktiopetus 12h.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Sisällön jaksotus

Lähiopetustunnit toteutetaan 90-135min jaksoissa: Osa aihealueista löytyy itseopiskelumateriaaleista.
1) Farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja farmakogenetiikka. Lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset.
2) Sydän- ja verenkiertoelimistön lääkkeet: kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet, hyperlipidemiat.
3) Diabeteksen lääkehoito: tyypin I ja tyypin II diabeteslääkkeet.
4) Allergialääkkeet. Kortisoni lääkeaineena. Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan lääkehoito.
5) Keuhkosairauksien lääkkeet: astma- ja COPD-lääkkeet.
6) Ruuansulatuskanavan lääkkeet: liikahappoisuus, ripuli, ummetus, tulehdukselliset suolistosairaudet.
7) Mikrobilääkkeet: bakteeri-, virus- ja sienilääkkeet.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi kurssin orientaatio-osuus, johon tulee osallistua.

Farmakologian osuus sisältää lähiopetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Huom! Lähiopetukseen ei ole mahdollista osallistua etänä.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoite on kehittää perusosaamista lääkkeiden vaikutusmekanismeista, yhteis- ja haittavaikutuksista.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa kuvata farmakokinetiikan ja –dynamiikan perusteet
• tietää yleisimpien sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita ja lääkeaineryhmiä, niiden vaikutusmekanismit, käyttöindikaatioita ja yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset
• osaa tarkkailla lääkkeen vaikutusta.

Sisältö (OJ)

• farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja farmakogenetiikka
• lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset
• perehdytään mikrobilääkkeisiin, sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeisiin, hengityselinsairauksien lääkkeisiin, ruoansulatuselinten sairauksien lääkkeisiin, tyypin I ja II diabeteslääkkeisiin, kilpirauhasen vajatoiminta- ja liikatoiminnan lääkkeisiin, allergialääkkeisiin ja kasvainten lääkehoitoon
• lasten ja vanhusten lääkehoidon erityiskysymyksiä

Esitietovaatimukset (OJ)

Osallistuminen Lääkehoito ja lääkelaskut opintojaksolle.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet ja osaa määritellä peruskäsitteet
• nimeää lääkeaineiden käyttöindikaatiot
• tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä
• osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot
• tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja
• osaa jonkin verran lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä.
• osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot sekä tietää käsiteltävien lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit.
• osaa lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia.
• osaa hyvän arvosanan vaatimusten lisäksi lääkeryhmien vaikutusmekanismit ja yhteisvaikutukset sekä soveltaa hallitsemaansa tietoa.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaisesti.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Farmakologian tentti tehdään Examissa orientaatiossa ilmoitetuilla viikoilla.
Uusinta 1 Examissa.
Uusinta 2 Examissa.
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran ja korottaminen tapahtuu toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Farmakologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Hyväksytyn tenttisuorituksen pistemäärä on 50 % tentin maksimipistemäärästä.

Tavoitteet:
Opintojakson tavoite on kehittää perusosaamista lääkkeiden vaikutusmekanismeista, yhteis- ja haittavaikutuksista.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa kuvata farmakokinetiikan ja –dynamiikan perusteet
• tietää yleisimpien sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita ja lääkeaineryhmiä, niiden vaikutusmekanismit, käyttöindikaatioita ja yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset
• osaa tarkkailla lääkkeen vaikutusta.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Kontaktiopetus 12h Teamsilla tai lähiopetuksena, lukujärjestyksen mukaisesti.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h Examissa, uusintatentit erikseen sovittuina viikkoina Examissa.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Oppimateriaalit

Ensisijaisesti luentomateriaali
Lääkehoidon käsikirja. Saano, S., Taam-Ukkonen, M., Uusin painos. Ennakkotehtävissä määritellyt sivut.
Lääkehoidon keskeiset käsitteet ja tietolähteet s.13-35
Lääke elimistössä s.205-228
-> nämä kertausta Lääkehoito ja lääkelaskut toteutukselta

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoito (lääkkeitä koskeva s. 358-379 ja 382-383)
Diabeteksen lääkehoito (lääkkeitä koskeva osuus s.398-412)
Kilpirauhassairauksien lääkehoito (lääkkeitä koskevat s. 667-671), allergisen nuhan hoito (lääkkeet s.607) ja glukokortikoidit (s.503-504)
Astman ja keuhkoahtaumataudin hoito (lääkkeitä koskevat s.611-618)
Mikrobilääkkeet (lääkkeitä koskevat s. 535-547 + 550-554)
Ruoansulatuskanavan lääkkeet: liikahappoisuus eli närästyslääkkeet sekä ummetuksen ja ripulin lääkehoito (lääkkeitä koskevat s. 633-645)

(Farmakologia ja toksikologia. Kuopio, Medicina Oy. Koulu, M., Tuomisto, J.,)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Vapaaehtoinen kontaktiopetus 12h.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Sisällön jaksotus

Lähiopetustunnit toteutetaan 90-135min jaksoissa: Osa aihealueista löytyy itseopiskelumateriaaleista.
1) Farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja farmakogenetiikka. Lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset.
2) Sydän- ja verenkiertoelimistön lääkkeet: kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet, hyperlipidemiat.
3) Diabeteksen lääkehoito: tyypin I ja tyypin II diabeteslääkkeet.
4) Allergialääkkeet. Kortisoni lääkeaineena. Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan lääkehoito.
5) Keuhkosairauksien lääkkeet: astma- ja COPD-lääkkeet.
6) Ruuansulatuskanavan lääkkeet: liikahappoisuus, ripuli, ummetus, tulehdukselliset suolistosairaudet.
7) Mikrobilääkkeet: bakteeri-, virus- ja sienilääkkeet.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi kurssin orientaatio-osuus, johon tulee osallistua.

Farmakologian osuus sisältää lähiopetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Huom! Lähiopetukseen ei ole mahdollista osallistua etänä.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoite on kehittää perusosaamista lääkkeiden vaikutusmekanismeista, yhteis- ja haittavaikutuksista.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa kuvata farmakokinetiikan ja –dynamiikan perusteet
• tietää yleisimpien sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita ja lääkeaineryhmiä, niiden vaikutusmekanismit, käyttöindikaatioita ja yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset
• osaa tarkkailla lääkkeen vaikutusta.

Sisältö (OJ)

• farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja farmakogenetiikka
• lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset
• perehdytään mikrobilääkkeisiin, sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeisiin, hengityselinsairauksien lääkkeisiin, ruoansulatuselinten sairauksien lääkkeisiin, tyypin I ja II diabeteslääkkeisiin, kilpirauhasen vajatoiminta- ja liikatoiminnan lääkkeisiin, allergialääkkeisiin ja kasvainten lääkehoitoon
• lasten ja vanhusten lääkehoidon erityiskysymyksiä

Esitietovaatimukset (OJ)

Osallistuminen Lääkehoito ja lääkelaskut opintojaksolle.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet ja osaa määritellä peruskäsitteet
• nimeää lääkeaineiden käyttöindikaatiot
• tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä
• osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot
• tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja
• osaa jonkin verran lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä.
• osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot sekä tietää käsiteltävien lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit.
• osaa lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia.
• osaa hyvän arvosanan vaatimusten lisäksi lääkeryhmien vaikutusmekanismit ja yhteisvaikutukset sekä soveltaa hallitsemaansa tietoa.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaisesti.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Farmakologian tentti tehdään Examissa viikolla 6 (ma-la).
Uusinta 1: viikolla 10 (ma-la, Exam)
Uusinta 2: viikolla 13 (ma-la, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran ja korottaminen tapahtuu toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Farmakologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Hyväksytyn tenttisuorituksen pistemäärä on 50 % tentin maksimipistemäärästä.

Tavoitteet:
Opintojakson tavoite on kehittää perusosaamista lääkkeiden vaikutusmekanismeista, yhteis- ja haittavaikutuksista.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa kuvata farmakokinetiikan ja –dynamiikan perusteet
• tietää yleisimpien sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita ja lääkeaineryhmiä, niiden vaikutusmekanismit, käyttöindikaatioita ja yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset
• osaa tarkkailla lääkkeen vaikutusta.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Kontaktiopetus 12h Teamsilla tai lähiopetuksena, lukujärjestyksen mukaisesti.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h Examissa, uusintatentit erikseen sovittuina viikkoina Examissa.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Oppimateriaalit

Ensisijaisesti luentomateriaali
Lääkehoidon käsikirja. Saano, S., Taam-Ukkonen, M., Uusin painos. Ennakkotehtävissä määritellyt sivut.
Lääkehoidon keskeiset käsitteet ja tietolähteet s.13-35
Lääke elimistössä s.205-228
-> nämä kertausta Lääkehoito ja lääkelaskut toteutukselta

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoito (lääkkeitä koskeva s. 358-379 ja 382-383)
Diabeteksen lääkehoito (lääkkeitä koskeva osuus s.398-412)
Kilpirauhassairauksien lääkehoito (lääkkeitä koskevat s. 667-671), allergisen nuhan hoito (lääkkeet s.607) ja glukokortikoidit (s.503-504)
Astman ja keuhkoahtaumataudin hoito (lääkkeitä koskevat s.611-618)
Mikrobilääkkeet (lääkkeitä koskevat s. 535-547 + 550-554)
Ruoansulatuskanavan lääkkeet: liikahappoisuus eli närästyslääkkeet sekä ummetuksen ja ripulin lääkehoito (lääkkeitä koskevat s. 633-645)

(Farmakologia ja toksikologia. Kuopio, Medicina Oy. Koulu, M., Tuomisto, J.,)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Vapaaehtoinen kontaktiopetus 12h.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Sisällön jaksotus

Lähiopetustunnit toteutetaan 90-135min jaksoissa: Osa aihealueista löytyy itseopiskelumateriaaleista.
1) Farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja farmakogenetiikka. Lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset.
2) Sydän- ja verenkiertoelimistön lääkkeet: kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet, hyperlipidemiat.
3) Diabeteksen lääkehoito: tyypin I ja tyypin II diabeteslääkkeet.
4) Allergialääkkeet. Kortisoni lääkeaineena. Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan lääkehoito.
5) Keuhkosairauksien lääkkeet: astma- ja COPD-lääkkeet.
6) Ruuansulatuskanavan lääkkeet: liikahappoisuus, ripuli, ummetus, tulehdukselliset suolistosairaudet.
7) Mikrobilääkkeet: bakteeri-, virus- ja sienilääkkeet.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi kurssin orientaatio-osuus, johon tulee osallistua.

Farmakologian osuus sisältää lähiopetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Huom! Lähiopetukseen ei ole mahdollista osallistua etänä.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoite on kehittää perusosaamista lääkkeiden vaikutusmekanismeista, yhteis- ja haittavaikutuksista.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa kuvata farmakokinetiikan ja –dynamiikan perusteet
• tietää yleisimpien sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita ja lääkeaineryhmiä, niiden vaikutusmekanismit, käyttöindikaatioita ja yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset
• osaa tarkkailla lääkkeen vaikutusta.

Sisältö (OJ)

• farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja farmakogenetiikka
• lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset
• perehdytään mikrobilääkkeisiin, sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeisiin, hengityselinsairauksien lääkkeisiin, ruoansulatuselinten sairauksien lääkkeisiin, tyypin I ja II diabeteslääkkeisiin, kilpirauhasen vajatoiminta- ja liikatoiminnan lääkkeisiin, allergialääkkeisiin ja kasvainten lääkehoitoon
• lasten ja vanhusten lääkehoidon erityiskysymyksiä

Esitietovaatimukset (OJ)

Osallistuminen Lääkehoito ja lääkelaskut opintojaksolle.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet ja osaa määritellä peruskäsitteet
• nimeää lääkeaineiden käyttöindikaatiot
• tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä
• osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot
• tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja
• osaa jonkin verran lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä.
• osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot sekä tietää käsiteltävien lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit.
• osaa lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia.
• osaa hyvän arvosanan vaatimusten lisäksi lääkeryhmien vaikutusmekanismit ja yhteisvaikutukset sekä soveltaa hallitsemaansa tietoa.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaisesti.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Farmakologian tentti tehdään Examissa viikolla 8 (ma-pe).
Uusinta 1: viikolla 10 (ma-pe, Exam)
Uusinta 2: viikolla 12 (ma-pe, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran ja korottaminen tapahtuu toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Farmakologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Hyväksytyn tenttisuorituksen pistemäärä on 50 % tentin maksimipistemäärästä.

Tavoitteet:
Opintojakson tavoite on kehittää perusosaamista lääkkeiden vaikutusmekanismeista, yhteis- ja haittavaikutuksista.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa kuvata farmakokinetiikan ja –dynamiikan perusteet
• tietää yleisimpien sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita ja lääkeaineryhmiä, niiden vaikutusmekanismit, käyttöindikaatioita ja yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset
• osaa tarkkailla lääkkeen vaikutusta.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Kontaktiopetus 12h Teamsilla tai lähiopetuksena, lukujärjestyksen mukaisesti.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h Examissa, uusintatentit erikseen sovittuina viikkoina Examissa.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Oppimateriaalit

Ensisijaisesti luentomateriaali
Lääkehoidon käsikirja. Saano, S., Taam-Ukkonen, M., Uusin painos. Ennakkotehtävissä määritellyt sivut.

Lääkehoidon keskeiset käsitteet ja tietolähteet s.13-35
Lääke elimistössä s.205-228
Lääkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset s. 230-255
-> nämä ovat kertausta Lääkehoito ja lääkelaskut toteutukselta

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoito (lääkkeitä koskeva s. 358-379 ja 382-383)
Diabeteksen lääkehoito (lääkkeitä koskeva osuus s.398-412)
Kilpirauhassairauksien lääkehoito (lääkkeitä koskevat s. 667-671), allergisen nuhan hoito (lääkkeet s.607) ja glukokortikoidit (s.503-504)
Astman ja keuhkoahtaumataudin hoito (lääkkeitä koskevat s.611-618)
Mikrobilääkkeet (lääkkeitä koskevat s. 535-547 + 550-554)
Ruoansulatuskanavan lääkkeet: liikahappoisuus eli närästyslääkkeet sekä ummetuksen ja ripulin lääkehoito (lääkkeitä koskevat s. 633-645)

(Farmakologia ja toksikologia. Kuopio, Medicina Oy. Koulu, M., Tuomisto, J.,)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Vapaaehtoinen kontaktiopetus 12h.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Sisällön jaksotus

Lähiopetustunnit toteutetaan 90-135min jaksoissa: Osa aihealueista löytyy itseopiskelumateriaaleista.
1) Farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja farmakogenetiikka. Lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset.
2) Sydän- ja verenkiertoelimistön lääkkeet: kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet, hyperlipidemiat.
3) Diabeteksen lääkehoito: tyypin I ja tyypin II diabeteslääkkeet.
4) Allergialääkkeet. Kortisoni lääkeaineena. Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan lääkehoito.
5) Keuhkosairauksien lääkkeet: astma- ja COPD-lääkkeet.
6) Ruuansulatuskanavan lääkkeet: liikahappoisuus, ripuli, ummetus, tulehdukselliset suolistosairaudet.
7) Mikrobilääkkeet: bakteeri-, virus- ja sienilääkkeet.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Farmakologian osuus sisältää lähiopetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoite on kehittää perusosaamista lääkkeiden vaikutusmekanismeista, yhteis- ja haittavaikutuksista.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa kuvata farmakokinetiikan ja –dynamiikan perusteet
• tietää yleisimpien sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita ja lääkeaineryhmiä, niiden vaikutusmekanismit, käyttöindikaatioita ja yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset
• osaa tarkkailla lääkkeen vaikutusta.

Sisältö (OJ)

• farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja farmakogenetiikka
• lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset
• perehdytään mikrobilääkkeisiin, sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeisiin, hengityselinsairauksien lääkkeisiin, ruoansulatuselinten sairauksien lääkkeisiin, tyypin I ja II diabeteslääkkeisiin, kilpirauhasen vajatoiminta- ja liikatoiminnan lääkkeisiin, allergialääkkeisiin ja kasvainten lääkehoitoon
• lasten ja vanhusten lääkehoidon erityiskysymyksiä

Esitietovaatimukset (OJ)

Osallistuminen Lääkehoito ja lääkelaskut opintojaksolle.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet ja osaa määritellä peruskäsitteet
• nimeää lääkeaineiden käyttöindikaatiot
• tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä
• osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot
• tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja
• osaa jonkin verran lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä.
• osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot sekä tietää käsiteltävien lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit.
• osaa lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia.
• osaa hyvän arvosanan vaatimusten lisäksi lääkeryhmien vaikutusmekanismit ja yhteisvaikutukset sekä soveltaa hallitsemaansa tietoa.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaisesti.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Farmakologian tentti tehdään Examissa orientaatiossa ilmoitetuilla viikoilla.
Uusinta 1 Examissa.
Uusinta 2 Examissa.
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran ja korottaminen tapahtuu toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Farmakologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Hyväksytyn tenttisuorituksen pistemäärä on 50 % tentin maksimipistemäärästä.

Tavoitteet:
Opintojakson tavoite on kehittää perusosaamista lääkkeiden vaikutusmekanismeista, yhteis- ja haittavaikutuksista.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa kuvata farmakokinetiikan ja –dynamiikan perusteet
• tietää yleisimpien sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita ja lääkeaineryhmiä, niiden vaikutusmekanismit, käyttöindikaatioita ja yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset
• osaa tarkkailla lääkkeen vaikutusta.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Kontaktiopetus 12h Teamsilla tai lähiopetuksena, lukujärjestyksen mukaisesti.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h Examissa, uusintatentit erikseen sovittuina viikkoina Examissa.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Oppimateriaalit

Ensisijaisesti luentomateriaali
Lääkehoidon käsikirja. Saano, S., Taam-Ukkonen, M., Uusin painos. Ennakkotehtävissä määritellyt sivut.
Lääkehoidon keskeiset käsitteet ja tietolähteet s.13-35
Lääke elimistössä s.205-228
-> nämä kertausta Lääkehoito ja lääkelaskut toteutukselta

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoito (lääkkeitä koskeva s. 358-379 ja 382-383)
Diabeteksen lääkehoito (lääkkeitä koskeva osuus s.398-412)
Kilpirauhassairauksien lääkehoito (lääkkeitä koskevat s. 667-671), allergisen nuhan hoito (lääkkeet s.607) ja glukokortikoidit (s.503-504)
Astman ja keuhkoahtaumataudin hoito (lääkkeitä koskevat s.611-618)
Mikrobilääkkeet (lääkkeitä koskevat s. 535-547 + 550-554)
Ruoansulatuskanavan lääkkeet: liikahappoisuus eli närästyslääkkeet sekä ummetuksen ja ripulin lääkehoito (lääkkeitä koskevat s. 633-645)

(Farmakologia ja toksikologia. Kuopio, Medicina Oy. Koulu, M., Tuomisto, J.,)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Vapaaehtoinen kontaktiopetus 12h.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Sisällön jaksotus

Lähiopetustunnit toteutetaan 90-135min jaksoissa: Osa aihealueista löytyy itseopiskelumateriaaleista.
1) Farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja farmakogenetiikka. Lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset.
2) Sydän- ja verenkiertoelimistön lääkkeet: kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet, hyperlipidemiat.
3) Diabeteksen lääkehoito: tyypin I ja tyypin II diabeteslääkkeet.
4) Allergialääkkeet. Kortisoni lääkeaineena. Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan lääkehoito.
5) Keuhkosairauksien lääkkeet: astma- ja COPD-lääkkeet.
6) Ruuansulatuskanavan lääkkeet: liikahappoisuus, ripuli, ummetus, tulehdukselliset suolistosairaudet.
7) Mikrobilääkkeet: bakteeri-, virus- ja sienilääkkeet.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi kurssin orientaatio-osuus, johon tulee osallistua.

Farmakologian osuus sisältää lähiopetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Huom! Lähiopetukseen ei ole mahdollista osallistua etänä.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoite on kehittää perusosaamista lääkkeiden vaikutusmekanismeista, yhteis- ja haittavaikutuksista.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa kuvata farmakokinetiikan ja –dynamiikan perusteet
• tietää yleisimpien sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita ja lääkeaineryhmiä, niiden vaikutusmekanismit, käyttöindikaatioita ja yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset
• osaa tarkkailla lääkkeen vaikutusta.

Sisältö (OJ)

• farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja farmakogenetiikka
• lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset
• perehdytään mikrobilääkkeisiin, sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeisiin, hengityselinsairauksien lääkkeisiin, ruoansulatuselinten sairauksien lääkkeisiin, tyypin I ja II diabeteslääkkeisiin, kilpirauhasen vajatoiminta- ja liikatoiminnan lääkkeisiin, allergialääkkeisiin ja kasvainten lääkehoitoon
• lasten ja vanhusten lääkehoidon erityiskysymyksiä

Esitietovaatimukset (OJ)

Osallistuminen Lääkehoito ja lääkelaskut opintojaksolle.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet ja osaa määritellä peruskäsitteet
• nimeää lääkeaineiden käyttöindikaatiot
• tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä
• osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot
• tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja
• osaa jonkin verran lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä.
• osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot sekä tietää käsiteltävien lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit.
• osaa lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia.
• osaa hyvän arvosanan vaatimusten lisäksi lääkeryhmien vaikutusmekanismit ja yhteisvaikutukset sekä soveltaa hallitsemaansa tietoa.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaisesti.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Farmakologian tentti tehdään Examissa viikolla 7 (ma-la).
Uusinta 1: viikolla 10 (ma-la, Exam)
Uusinta 2: viikolla 13 (ma-la, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran ja korottaminen tapahtuu toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Farmakologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Hyväksytyn tenttisuorituksen pistemäärä on 50 % tentin maksimipistemäärästä.

Tavoitteet:
Opintojakson tavoite on kehittää perusosaamista lääkkeiden vaikutusmekanismeista, yhteis- ja haittavaikutuksista.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa kuvata farmakokinetiikan ja –dynamiikan perusteet
• tietää yleisimpien sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita ja lääkeaineryhmiä, niiden vaikutusmekanismit, käyttöindikaatioita ja yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset
• osaa tarkkailla lääkkeen vaikutusta.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Kontaktiopetus 12h Teamsilla tai lähiopetuksena, lukujärjestyksen mukaisesti.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h Examissa, uusintatentit erikseen sovittuina viikkoina Examissa.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Oppimateriaalit

Ensisijaisesti luentomateriaali
Lääkehoidon käsikirja. Saano, S., Taam-Ukkonen, M., Uusin painos:
Lääkehoidon keskeiset käsitteet ja tietolähteet s.13-35
Lääke elimistössä s.205-228
-> nämä kertausta Lääkehoito ja lääkelaskut toteutukselta

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoito (lääkkeitä koskeva s. 358-379 ja 382-383)
Diabeteksen lääkehoito (lääkkeitä koskeva osuus s.398-412)
Kilpirauhassairauksien lääkehoito (lääkkeitä koskevat s. 667-671), allergisen nuhan hoito (lääkkeet s.607) ja glukokortikoidit (s.503-504)
Astman ja keuhkoahtaumataudin hoito (lääkkeitä koskevat s.611-618)
Mikrobilääkkeet (lääkkeitä koskevat s. 535-547 + 550-554)
Ruoansulatuskanavan lääkkeet: liikahappoisuus eli närästyslääkkeet sekä ummetuksen ja ripulin lääkehoito (lääkkeitä koskevat s. 633-645)

(Farmakologia ja toksikologia. Kuopio, Medicina Oy. Koulu, M., Tuomisto, J.,)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Vapaaehtoinen kontaktiopetus 12h.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Sisällön jaksotus

Lähiopetustunnit toteutetaan 90-135min jaksoissa: Osa aihealueista löytyy itseopiskelumateriaaleista.
1) Farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja farmakogenetiikka. Lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset.
2) Sydän- ja verenkiertoelimistön lääkkeet: kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet, hyperlipidemiat.
3) Diabeteksen lääkehoito: tyypin I ja tyypin II diabeteslääkkeet.
4) Allergialääkkeet. Kortisoni lääkeaineena. Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan lääkehoito.
5) Keuhkosairauksien lääkkeet: astma- ja COPD-lääkkeet.
6) Ruuansulatuskanavan lääkkeet: liikahappoisuus, ripuli, ummetus, tulehdukselliset suolistosairaudet.
7) Mikrobilääkkeet: bakteeri-, virus- ja sienilääkkeet.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi kurssin orientaatio-osuus, johon tulee osallistua.

Farmakologian osuus sisältää lähiopetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Huom! Lähiopetukseen ei ole mahdollista osallistua etänä.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoite on kehittää perusosaamista lääkkeiden vaikutusmekanismeista, yhteis- ja haittavaikutuksista.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa kuvata farmakokinetiikan ja –dynamiikan perusteet
• tietää yleisimpien sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita ja lääkeaineryhmiä, niiden vaikutusmekanismit, käyttöindikaatioita ja yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset
• osaa tarkkailla lääkkeen vaikutusta.

Sisältö (OJ)

• farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja farmakogenetiikka
• lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset
• perehdytään mikrobilääkkeisiin, sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeisiin, hengityselinsairauksien lääkkeisiin, ruoansulatuselinten sairauksien lääkkeisiin, tyypin I ja II diabeteslääkkeisiin, kilpirauhasen vajatoiminta- ja liikatoiminnan lääkkeisiin, allergialääkkeisiin ja kasvainten lääkehoitoon
• lasten ja vanhusten lääkehoidon erityiskysymyksiä

Esitietovaatimukset (OJ)

Osallistuminen Lääkehoito ja lääkelaskut opintojaksolle.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet ja osaa määritellä peruskäsitteet
• nimeää lääkeaineiden käyttöindikaatiot
• tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä
• osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot
• tietää jonkin verran lääkeaineryhmien vaikutusmekanismeja
• osaa jonkin verran lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• hallitsee farmakologian perusteet, osaa määritellä peruskäsitteet ja soveltaa niitä.
• osaa lääkeaineiden käyttöindikaatiot sekä tietää käsiteltävien lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit.
• osaa lääkeryhmien haitta- sekä yhteisvaikutuksia.
• osaa hyvän arvosanan vaatimusten lisäksi lääkeryhmien vaikutusmekanismit ja yhteisvaikutukset sekä soveltaa hallitsemaansa tietoa.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaisesti.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Farmakologian tentti tehdään Examissa viikolla 9-10 (ma-la).
Uusinta 1: viikolla 13 (ma-la, Exam)
Uusinta 2: viikolla 16 (ma-la, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran ja korottaminen tapahtuu toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Farmakologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Hyväksytyn tenttisuorituksen pistemäärä on 50 % tentin maksimipistemäärästä.

Tavoitteet:
Opintojakson tavoite on kehittää perusosaamista lääkkeiden vaikutusmekanismeista, yhteis- ja haittavaikutuksista.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa kuvata farmakokinetiikan ja –dynamiikan perusteet
• tietää yleisimpien sairauksien hoidossa käytettäviä lääkeaineita ja lääkeaineryhmiä, niiden vaikutusmekanismit, käyttöindikaatioita ja yleisimmät yhteis- ja haittavaikutukset
• osaa tarkkailla lääkkeen vaikutusta.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Kontaktiopetus 12h Teamsilla tai lähiopetuksena, lukujärjestyksen mukaisesti.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h Examissa, uusintatentit erikseen sovittuina viikkoina Examissa.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Oppimateriaalit

Ensisijaisesti luentomateriaali
Lääkehoidon käsikirja. Saano, S., Taam-Ukkonen, M., Uusin painos. Ennakkotehtävissä määritellyt sivut.
Lääkehoidon keskeiset käsitteet ja tietolähteet s.13-35
Lääke elimistössä s.205-228
-> nämä kertausta Lääkehoito ja lääkelaskut toteutukselta

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoito (lääkkeitä koskeva s. 358-379 ja 382-383)
Diabeteksen lääkehoito (lääkkeitä koskeva osuus s.398-412)
Kilpirauhassairauksien lääkehoito (lääkkeitä koskevat s. 667-671), allergisen nuhan hoito (lääkkeet s.607) ja glukokortikoidit (s.503-504)
Astman ja keuhkoahtaumataudin hoito (lääkkeitä koskevat s.611-618)
Mikrobilääkkeet (lääkkeitä koskevat s. 535-547 + 550-554)
Ruoansulatuskanavan lääkkeet: liikahappoisuus eli närästyslääkkeet sekä ummetuksen ja ripulin lääkehoito (lääkkeitä koskevat s. 633-645)

(Farmakologia ja toksikologia. Kuopio, Medicina Oy. Koulu, M., Tuomisto, J.,)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Vapaaehtoinen kontaktiopetus 12h.
Itsenäinen opiskelu 41h.
Tentti 1h.
Kurssi sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Sisällön jaksotus

Lähiopetustunnit toteutetaan 90-135min jaksoissa: Osa aihealueista löytyy itseopiskelumateriaaleista.
1) Farmakologian peruskäsitteet, farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja farmakogenetiikka. Lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset.
2) Sydän- ja verenkiertoelimistön lääkkeet: kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet, hyperlipidemiat.
3) Diabeteksen lääkehoito: tyypin I ja tyypin II diabeteslääkkeet.
4) Allergialääkkeet. Kortisoni lääkeaineena. Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan lääkehoito.
5) Keuhkosairauksien lääkkeet: astma- ja COPD-lääkkeet.
6) Ruuansulatuskanavan lääkkeet: liikahappoisuus, ripuli, ummetus, tulehdukselliset suolistosairaudet.
7) Mikrobilääkkeet: bakteeri-, virus- ja sienilääkkeet.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi kurssin orientaatio-osuus, johon tulee osallistua.

Farmakologian osuus sisältää lähiopetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.

Huom! Lähiopetukseen ei ole mahdollista osallistua etänä.

Tavoitteet (OJ)

Opintojaksolla opiskelija oppii ymmärtämään genomitiedon terveydenhuoltoon tuomia uusia sovelluksia.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää geeni- ja genomitietoon liittyviä keskeisiä käsitteitä
• ymmärtää genomitietoon liittyviä sovelluksia terveydenhuollossa
• tuntee geeni- ja genomitietoon liittyviä eettisiä ja lainsäädännöllisiä periaatteita.

Sisältö (OJ)

• käsitteet
• geeni ja genomitiedon käyttöalueet terveydenhuollossa
• lainsäädäntö ja eettiset periaatteet

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Hyväksytty:

Opiskelija
• tunnistaa keskeisiä käsitteitä
• osaa kuvata genomitiedon käyttöalueita terveydenhuollossa
• osaa nimetä genomitietoon liittyviä eettisiä periaatteita
• suorittaa verkkokurssin tehtävät hyväksytysti.

Hylätty:

Opiskelija
• ei ymmärrä genomitedon käsitteitä
• ei tiedä genomitiedon käytöstä terveydenhuollossa
• ei ymmärrä eettisten periaatteiden merkitystä
• ei suoriudu verkkokurssin tehtävistä.

Aika ja paikka

Moodle-oppimisympäristö.
Opintojakso suoritetaan tehtävineen 21.10-22.12.2024.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Kurssissa on tehtäviä ja pikkutenttejä, joista pitää hyväksyttävät suoritukset saada kaikista saadakseen kurssisuorituksen. Tentit ja tehtävät voi uusia moodle kurssin ollessa auki. Jos opiskelija ei suorita kurssia toteutussuunnitelmassa annetussa ajassa, on ilmoittauduttava uudelle toteutukselle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kaikki tehtävät ja tentit tulee olla suoritettuna opintojakson aukioloaikana. Opintojakso arvioidaan hyväksytty /hylätty.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Itseohjautuva Moodle-verkkokurssi. Opiskelija suorittaa kurssin annetun ajanjakson aikana itsenäisesti. Opintojaksolla ei ole opettajan ohjausta lukuun ottamatta teknistä tukea.
Opintojakso suoritetaan tehtävineen 21.10-22.12.2024.

Oppimateriaalit

Kaikki materiaali on saatavilla verkossa kirjautuneena opiskelijatunnuksilla Moodleen ja kirjaston kautta oppiporttiin.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1op = 27 tuntia itsenäistä opiskelua.

Sisällön jaksotus

Kurssi suositellaan suorittamaan Moodlen rakenteen mukaisesti.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Kansainvälisyys

Osa kurssimateriaalista on englanniksi.
Kurssi on saatavilla kokonaan englanniksi.

Lisätietoja opiskelijoille

Kurssin vastuuopettaja lähettää kurssille ilmoittautuneille oppimisympäristön avaamiseksi linkin tai ajoittaa kurssin aukeavaksi toteutuksen aikataulun mukaan.

Tavoitteet (OJ)

Opintojaksolla opiskelija oppii ymmärtämään genomitiedon terveydenhuoltoon tuomia uusia sovelluksia.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää geeni- ja genomitietoon liittyviä keskeisiä käsitteitä
• ymmärtää genomitietoon liittyviä sovelluksia terveydenhuollossa
• tuntee geeni- ja genomitietoon liittyviä eettisiä ja lainsäädännöllisiä periaatteita.

Sisältö (OJ)

• käsitteet
• geeni ja genomitiedon käyttöalueet terveydenhuollossa
• lainsäädäntö ja eettiset periaatteet

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Hyväksytty:

Opiskelija
• tunnistaa keskeisiä käsitteitä
• osaa kuvata genomitiedon käyttöalueita terveydenhuollossa
• osaa nimetä genomitietoon liittyviä eettisiä periaatteita
• suorittaa verkkokurssin tehtävät hyväksytysti.

Hylätty:

Opiskelija
• ei ymmärrä genomitedon käsitteitä
• ei tiedä genomitiedon käytöstä terveydenhuollossa
• ei ymmärrä eettisten periaatteiden merkitystä
• ei suoriudu verkkokurssin tehtävistä.

Aika ja paikka

Moodle-oppimisympäristö.
Opintojakso suoritetaan tehtävineen 19.8.-13.10.2024.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Kurssissa on tehtäviä ja pikkutenttejä, joista pitää hyväksyttävät suoritukset saada kaikista saadakseen kurssisuorituksen. Tentit ja tehtävät voi uusia moodle kurssin ollessa auki. Jos opiskelija ei suorita kurssia toteutussuunnitelmassa annetussa ajassa, on ilmoittauduttava uudelle toteutukselle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kaikki tehtävät ja tentit tulee olla suoritettuna opintojakson aukioloaikana. Opintojakso arvioidaan hyväksytty /hylätty.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Itseohjautuva Moodle-verkkokurssi. Opiskelija suorittaa kurssin annetun ajanjakson aikana itsenäisesti. Opintojaksolla ei ole opettajan ohjausta lukuun ottamatta teknistä tukea.
Opintojakso suoritetaan tehtävineen 19.8.-13.10.2024.

Oppimateriaalit

Kaikki materiaali on saatavilla verkossa kirjautuneena opiskelijatunnuksilla Moodleen ja kirjaston kautta oppiporttiin.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1op = 27 tuntia itsenäistä opiskelua.

Sisällön jaksotus

Kurssi suositellaan suorittamaan Moodlen rakenteen mukaisesti.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Kansainvälisyys

Osa kurssimateriaalista on englanniksi.
Kurssi on saatavilla kokonaan englanniksi.

Lisätietoja opiskelijoille

Kurssin vastuuopettaja lähettää kurssille ilmoittautuneille oppimisympäristön avaamiseksi linkin tai ajoittaa kurssin aukeavaksi toteutuksen aikataulun mukaan.

Tavoitteet (OJ)

Opintojaksolla opiskelija oppii ymmärtämään genomitiedon terveydenhuoltoon tuomia uusia sovelluksia.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää geeni- ja genomitietoon liittyviä keskeisiä käsitteitä
• ymmärtää genomitietoon liittyviä sovelluksia terveydenhuollossa
• tuntee geeni- ja genomitietoon liittyviä eettisiä ja lainsäädännöllisiä periaatteita.

Sisältö (OJ)

• käsitteet
• geeni ja genomitiedon käyttöalueet terveydenhuollossa
• lainsäädäntö ja eettiset periaatteet

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Hyväksytty:

Opiskelija
• tunnistaa keskeisiä käsitteitä
• osaa kuvata genomitiedon käyttöalueita terveydenhuollossa
• osaa nimetä genomitietoon liittyviä eettisiä periaatteita
• suorittaa verkkokurssin tehtävät hyväksytysti.

Hylätty:

Opiskelija
• ei ymmärrä genomitedon käsitteitä
• ei tiedä genomitiedon käytöstä terveydenhuollossa
• ei ymmärrä eettisten periaatteiden merkitystä
• ei suoriudu verkkokurssin tehtävistä.

Aika ja paikka

Moodle-oppimisympäristö.
Opintojakso suoritetaan tehtävineen 21.10-22.12.2024 välisenä aikana. Moodle tulee aktiiviseksi automaattisesti opintojaksolle hyväksytyille opiskelijoilla toteutuksen alkuun mennessä.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Kurssissa on tehtäviä ja pikkutenttejä, joista pitää hyväksyttävät suoritukset saada kaikista saadakseen kurssisuorituksen. Tentit ja tehtävät voi uusia moodle kurssin ollessa auki. Jos opiskelija ei suorita kurssia toteutussuunnitelmassa annetussa ajassa, on ilmoittauduttava uudelle toteutukselle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kaikki tehtävät ja tentit tulee olla suoritettuna opintojakson aukioloaikana. Opintojakso arvioidaan hyväksytty /hylätty.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Itseohjautuva Moodle-verkkokurssi. Opiskelija suorittaa kurssin annetun ajanjakson aikana itsenäisesti. Opintojaksolla ei ole opettajan ohjausta lukuun ottamatta teknistä tukea.

Opintojakso suoritetaan tehtävineen 21.10-22.12.2024 välisenä aikana.

Oppimateriaalit

Kaikki materiaali on saatavilla verkossa kirjautuneena opiskelijatunnuksilla moodleen ja kirjaston kautta oppiporttiin.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1op = 27 tuntia itsenäistä opiskelua.

Sisällön jaksotus

Kurssi suositellaan suorittamaan Moodlen rakenteen mukaisesti.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei

Kansainvälisyys

Osa kurssimateriaalista on englanniksi.
Kurssi on saatavilla kokonaan englanniksi.

Lisätietoja opiskelijoille

Kurssin vastuuopettaja lähettää kurssille ilmoittautuneille oppimisympäristön avaamiseksi linkin tai ajoittaa kurssin aukeavaksi toteutuksen aikataulun mukaan.

Tavoitteet (OJ)

Opintojaksolla opiskelija oppii ymmärtämään genomitiedon terveydenhuoltoon tuomia uusia sovelluksia.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää geeni- ja genomitietoon liittyviä keskeisiä käsitteitä
• ymmärtää genomitietoon liittyviä sovelluksia terveydenhuollossa
• tuntee geeni- ja genomitietoon liittyviä eettisiä ja lainsäädännöllisiä periaatteita.

Sisältö (OJ)

• käsitteet
• geeni ja genomitiedon käyttöalueet terveydenhuollossa
• lainsäädäntö ja eettiset periaatteet

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Hyväksytty:

Opiskelija
• tunnistaa keskeisiä käsitteitä
• osaa kuvata genomitiedon käyttöalueita terveydenhuollossa
• osaa nimetä genomitietoon liittyviä eettisiä periaatteita
• suorittaa verkkokurssin tehtävät hyväksytysti.

Hylätty:

Opiskelija
• ei ymmärrä genomitedon käsitteitä
• ei tiedä genomitiedon käytöstä terveydenhuollossa
• ei ymmärrä eettisten periaatteiden merkitystä
• ei suoriudu verkkokurssin tehtävistä.

Aika ja paikka

Moodle-oppimisympäristö.
Opintojakso suoritetaan tehtävineen 21.10-22.12.2024.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Kurssissa on tehtäviä ja pikkutenttejä, joista pitää hyväksyttävät suoritukset saada kaikista saadakseen kurssisuorituksen. Tentit ja tehtävät voi uusia moodle kurssin ollessa auki. Jos opiskelija ei suorita kurssia toteutussuunnitelmassa annetussa ajassa, on ilmoittauduttava uudelle toteutukselle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kaikki tehtävät ja tentit tulee olla suoritettuna opintojakson aukioloaikana. Opintojakso arvioidaan hyväksytty /hylätty.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Itseohjautuva Moodle-verkkokurssi. Opiskelija suorittaa kurssin annetun ajanjakson aikana itsenäisesti. Opintojaksolla ei ole opettajan ohjausta lukuun ottamatta teknistä tukea.
Opintojakso suoritetaan tehtävineen 21.10-22.12.2024.

Oppimateriaalit

Kaikki materiaali on saatavilla verkossa kirjautuneena opiskelijatunnuksilla moodleen ja kirjaston kautta oppiporttiin.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1op = 27 tuntia itsenäistä opiskelua.

Sisällön jaksotus

Kurssi suositellaan suorittamaan Moodlen rakenteen mukaisesti.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Kansainvälisyys

Osa kurssimateriaalista on englanniksi.
Kurssi on saatavilla kokonaan englanniksi.

Lisätietoja opiskelijoille

Kurssin vastuuopettaja lähettää kurssille ilmoittautuneille oppimisympäristön avaamiseksi linkin tai ajoittaa kurssin aukeavaksi toteutuksen aikataulun mukaan.

Tavoitteet (OJ)

Opintojaksolla opiskelija oppii ymmärtämään genomitiedon terveydenhuoltoon tuomia uusia sovelluksia.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää geeni- ja genomitietoon liittyviä keskeisiä käsitteitä
• ymmärtää genomitietoon liittyviä sovelluksia terveydenhuollossa
• tuntee geeni- ja genomitietoon liittyviä eettisiä ja lainsäädännöllisiä periaatteita.

Sisältö (OJ)

• käsitteet
• geeni ja genomitiedon käyttöalueet terveydenhuollossa
• lainsäädäntö ja eettiset periaatteet

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Hyväksytty:

Opiskelija
• tunnistaa keskeisiä käsitteitä
• osaa kuvata genomitiedon käyttöalueita terveydenhuollossa
• osaa nimetä genomitietoon liittyviä eettisiä periaatteita
• suorittaa verkkokurssin tehtävät hyväksytysti.

Hylätty:

Opiskelija
• ei ymmärrä genomitedon käsitteitä
• ei tiedä genomitiedon käytöstä terveydenhuollossa
• ei ymmärrä eettisten periaatteiden merkitystä
• ei suoriudu verkkokurssin tehtävistä.

Aika ja paikka

Moodle-oppimisympäristö.
Opintojakso suoritetaan tehtävineen 21.10-22.12.2024.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Kurssissa on tehtäviä ja pikkutenttejä, joista pitää hyväksyttävät suoritukset saada kaikista saadakseen kurssisuorituksen. Tentit ja tehtävät voi uusia moodle kurssin ollessa auki. Jos opiskelija ei suorita kurssia toteutussuunnitelmassa annetussa ajassa, on ilmoittauduttava uudelle toteutukselle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kaikki tehtävät ja tentit tulee olla suoritettuna opintojakson aukioloaikana. Opintojakso arvioidaan hyväksytty /hylätty.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Itseohjautuva Moodle-verkkokurssi. Opiskelija suorittaa kurssin annetun ajanjakson aikana itsenäisesti. Opintojaksolla ei ole opettajan ohjausta lukuun ottamatta teknistä tukea.
Opintojakso suoritetaan tehtävineen 21.10-22.12.2024.

Oppimateriaalit

Kaikki materiaali on saatavilla verkossa kirjautuneena opiskelijatunnuksilla Moodleen ja kirjaston kautta oppiporttiin.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1op = 27 tuntia itsenäistä opiskelua.

Sisällön jaksotus

Kurssi suositellaan suorittamaan Moodlen rakenteen mukaisesti.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Kansainvälisyys

Osa kurssimateriaalista on englanniksi.
Kurssi on saatavilla kokonaan englanniksi.

Lisätietoja opiskelijoille

Kurssin vastuuopettaja lähettää kurssille ilmoittautuneille oppimisympäristön avaamiseksi linkin tai ajoittaa kurssin aukeavaksi toteutuksen aikataulun mukaan.

Tavoitteet (OJ)

Opintojaksolla opiskelija oppii ymmärtämään genomitiedon terveydenhuoltoon tuomia uusia sovelluksia.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää geeni- ja genomitietoon liittyviä keskeisiä käsitteitä
• ymmärtää genomitietoon liittyviä sovelluksia terveydenhuollossa
• tuntee geeni- ja genomitietoon liittyviä eettisiä ja lainsäädännöllisiä periaatteita.

Sisältö (OJ)

• käsitteet
• geeni ja genomitiedon käyttöalueet terveydenhuollossa
• lainsäädäntö ja eettiset periaatteet

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Hyväksytty:

Opiskelija
• tunnistaa keskeisiä käsitteitä
• osaa kuvata genomitiedon käyttöalueita terveydenhuollossa
• osaa nimetä genomitietoon liittyviä eettisiä periaatteita
• suorittaa verkkokurssin tehtävät hyväksytysti.

Hylätty:

Opiskelija
• ei ymmärrä genomitedon käsitteitä
• ei tiedä genomitiedon käytöstä terveydenhuollossa
• ei ymmärrä eettisten periaatteiden merkitystä
• ei suoriudu verkkokurssin tehtävistä.

Aika ja paikka

Moodle-oppimisympäristö.
Opintojakso suoritetaan tehtävineen 20.8.2024-11.10.2024 välisenä aikana.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Kurssissa on tehtäviä ja pikkutenttejä, joista pitää hyväksyttävät suoritukset saada kaikista saadakseen kurssisuorituksen. Tentit ja tehtävät voi uusia moodle kurssin ollessa auki. Jos opiskelija ei suorita kurssia toteutussuunnitelmassa annetussa ajassa, on ilmoittauduttava uudelle toteutukselle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kaikki tehtävät ja tentit tulee olla suoritettuna opintojakson aukioloaikana. Opintojakso arvioidaan hyväksytty /hylätty.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Itseohjautuva Moodle-verkkokurssi. Opiskelija suorittaa kurssin annetun ajanjakson aikana itsenäisesti. Opintojaksolla ei ole opettajan ohjausta lukuun ottamatta teknistä tukea.

Opintojakso suoritetaan tehtävineen 20.8.2024-11.10.2024 välisenä aikana.

Oppimateriaalit

Kaikki materiaali on saatavilla verkossa kirjautuneena opiskelijatunnuksilla moodleen ja kirjaston kautta oppiporttiin.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1op = 27 tuntia itsenäistä opiskelua.

Sisällön jaksotus

Kurssi suositellaan suorittamaan Moodlen rakenteen mukaisesti.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei ole.

Kansainvälisyys

Osa kurssimateriaalista on englanniksi.
Kurssi on saatavilla kokonaan englanniksi.

Lisätietoja opiskelijoille

Kurssin vastuuopettaja lähettää kurssille ilmoittautuneille oppimisympäristön avaamiseksi linkin tai ajoittaa kurssin aukeavaksi toteutuksen aikataulun mukaan.

Tavoitteet (OJ)

Opintojaksolla opiskelija oppii ymmärtämään genomitiedon terveydenhuoltoon tuomia uusia sovelluksia.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää geeni- ja genomitietoon liittyviä keskeisiä käsitteitä
• ymmärtää genomitietoon liittyviä sovelluksia terveydenhuollossa
• tuntee geeni- ja genomitietoon liittyviä eettisiä ja lainsäädännöllisiä periaatteita.

Sisältö (OJ)

• käsitteet
• geeni ja genomitiedon käyttöalueet terveydenhuollossa
• lainsäädäntö ja eettiset periaatteet

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Hyväksytty:

Opiskelija
• tunnistaa keskeisiä käsitteitä
• osaa kuvata genomitiedon käyttöalueita terveydenhuollossa
• osaa nimetä genomitietoon liittyviä eettisiä periaatteita
• suorittaa verkkokurssin tehtävät hyväksytysti.

Hylätty:

Opiskelija
• ei ymmärrä genomitedon käsitteitä
• ei tiedä genomitiedon käytöstä terveydenhuollossa
• ei ymmärrä eettisten periaatteiden merkitystä
• ei suoriudu verkkokurssin tehtävistä.

Aika ja paikka

Moodle-oppimisympäristö.
Opintojakso suoritetaan tehtävineen 11.10.2024 mennessä.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Kurssissa on tehtäviä ja pikkutenttejä, joista pitää hyväksyttävät suoritukset saada kaikista saadakseen kurssisuorituksen. Tentit ja tehtävät voi uusia moodle kurssin ollessa auki. Jos opiskelija ei suorita kurssia toteutussuunnitelmassa annetussa ajassa, on ilmoittauduttava uudelle toteutukselle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kaikki tehtävät ja tentit tulee olla suoritettuna opintojakson aukioloaikana. Opintojakso arvioidaan hyväksytty /hylätty.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Itseohjautuva Moodle-verkkokurssi. Opiskelija suorittaa kurssin annetun ajanjakson aikana itsenäisesti. Opintojaksolla ei ole opettajan ohjausta lukuun ottamatta teknistä tukea.

Oppimateriaalit

Kaikki materiaali on saatavilla verkossa kirjautuneena opiskelijatunnuksilla Moodleen ja kirjaston kautta oppiporttiin.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1op = 27 tuntia itsenäistä opiskelua.

Sisällön jaksotus

Kurssi suositellaan suorittamaan Moodlen rakenteen mukaisesti.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Kansainvälisyys

Osa kurssimateriaalista on englanniksi.
Kurssi on saatavilla kokonaan englanniksi.

Lisätietoja opiskelijoille

Kurssin vastuuopettaja lähettää kurssille ilmoittautuneille oppimisympäristön avaamiseksi linkin tai ajoittaa kurssin aukeavaksi toteutuksen aikataulun mukaan.

Tavoitteet (OJ)

Opintojaksolla opiskelija oppii ymmärtämään genomitiedon terveydenhuoltoon tuomia uusia sovelluksia.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tietää geeni- ja genomitietoon liittyviä keskeisiä käsitteitä
• ymmärtää genomitietoon liittyviä sovelluksia terveydenhuollossa
• tuntee geeni- ja genomitietoon liittyviä eettisiä ja lainsäädännöllisiä periaatteita.

Sisältö (OJ)

• käsitteet
• geeni ja genomitiedon käyttöalueet terveydenhuollossa
• lainsäädäntö ja eettiset periaatteet

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Hyväksytty:

Opiskelija
• tunnistaa keskeisiä käsitteitä
• osaa kuvata genomitiedon käyttöalueita terveydenhuollossa
• osaa nimetä genomitietoon liittyviä eettisiä periaatteita
• suorittaa verkkokurssin tehtävät hyväksytysti.

Hylätty:

Opiskelija
• ei ymmärrä genomitedon käsitteitä
• ei tiedä genomitiedon käytöstä terveydenhuollossa
• ei ymmärrä eettisten periaatteiden merkitystä
• ei suoriudu verkkokurssin tehtävistä.

Aika ja paikka

Moodle oppimisympäristö. Opintojaksosta on opettajan pitämä orientaatio ja info etänä 4.2.2025.
Opintojakso suoritetaan tehtävineen 3.2.2025 - 1.6.2025.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Kurssissa on tehtäviä ja pikkutenttejä, joista pitää hyväksyttävät suoritukset saada kaikista saadakseen kurssisuorituksen. Tentit ja tehtävät voi uusia moodle kurssin ollessa auki. Jos opiskelija ei suorita kurssia toteutussuunnitelmassa annetussa ajassa, on ilmoittauduttava uudelle toteutukselle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kaikki tehtävät ja tentit tulee olla suoritettuna opintojakson aukioloaikana. Opintojakso arvioidaan hyväksytty /hylätty.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Itseohjautuva Moodle-verkkokurssi.
Opiskelija suorittaa kurssin annetun ajanjakson aikana itsenäisesti.
Opintojaksolla ei ole opettajan ohjausta lukuun ottamatta teknistä tukea.
Opintojakso suoritetaan tehtävineen 3.2.2025 - 1.6.2025.

Oppimateriaalit

Kaikki materiaali on saatavilla verkossa kirjautuneena opiskelijatunnuksilla moodleen ja kirjaston kautta oppiporttiin.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op = 27 tuntia itsenäistä opiskelua.

Sisällön jaksotus

Kurssi suositellaan suorittamaan Moodlen rakenteen mukaisesti.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei

Kansainvälisyys

Osa kurssimateriaalista on englanniksi.
Kurssi on saatavilla kokonaan englanniksi.

Lisätietoja opiskelijoille

Kurssin vastuuopettaja lähettää kurssille ilmoittautuneille oppimisympäristön avaamiseksi linkin tai ajoittaa kurssin aukeavaksi toteutuksen aikataulun mukaan.