Opinto-opas

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson oppimistavoitteet ovat:
• Opiskelija hallitsee sähköenergiajärjestelmän toimintaperiaatteet ja tehotasapainon hallinnan toteuttamistavat. Opiskelija osaa selittää, miten pörssisähkön hinnan määrittävä taseikkunan tasoinen tehotasapaino liittyy jatkuvaan tehotasapainon hallintaan. Lisäksi opiskelija hahmottaa, miten Suomen sähköjärjestelmän reservimarkkinat toimivat.
• Opiskelija hahmottaa energiamurroksen vaikutukset sähköenergiajärjestelmään: kun fossiilinen säätövoima poistuu, ja kun tilalle tulee kasvavassa määrin sääriippuvaa tuotantoa, jatkuvaan tehotasapainon hallintaan tarvitaan uusia ratkaisuja. Opiskelija osaa analysoida, miten eri sähköntuotantomuodot integroituvat osaksi kokonaisuutta, ja miksi nopealle säädölle on kasvava tarpeensa tehotasapainon hallinnassa. Opiskelija hahmottaa myös inertian tärkeyden sähköjärjestelmässä ja pystyy selittämään, mitä synteettisellä inertialla tavoitellaan.
• Opiskelija hallitsee uusien teknologioiden periaatteet, joilla sähköenergiajärjestelmän hallintaa pyritään energiamurroksen edetessä edistämään. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi akkujärjestelmät, lämpövarastot ja sektori-integraation toteutukset, pumppuvoimalaitokset ja vesivoiman säätötekninen kehitys, sähkökattilat ja muu teollisen kokoluokan kulutusjousto, synkronikompensaattorit, pienydinvoima ja synteettinen inertia.
• Opiskelija tiedostaa myös energian varastoinnin mahdollisuudet sähköenergiajärjestelmän hallinnassa ja sektori-integraation toteutuksissa. Lisäksi opiskelija hahmottaa, miten sähköinen liikenne integroituu osaksi kokonaisuutta.
• Opiskelijalla on vahva käsitys siitä, miten vetytalous integroituu osaksi energiajärjestelmää, ja millaisia muutoksia vetytalouden laajamittainen käynnistyminen aiheuttaa Suomen sähköntuotannolle ja -kulutukselle.

Sisältö (OJ)

Suomen sähköjärjestelmä on kokenut lyhyessä ajassa suuren muutoksen. Tuulivoima on kasvanut nimellisteholla mitattuna 15 vuodessa likimain nollasta Suomen suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi, ja samalla fossiilisiin polttoaineisiin perustuva säätökykyinen tuotanto on lopetettu lähes kokonaan. Muutos on ilmaston ja ympäristön kannalta erinomainen, mutta samalla se aiheuttaa merkittävästi uusia haasteita sähköjärjestelmän hallinnalle.

Korkealaatuisen sähköenergiajärjestelmän edellytyksenä on jatkuva tehotasapainon hallinta. Tuotetaanpa energia millä tavalla tahansa, tuotannon ja kulutuksen jatkuvasta tasapainosta ei voida hetkeksikään tinkiä. Koska energiamurros muuttaa merkittävästi sähkön tuotantoprofiilia, muun järjestelmän on pystyttävä kasvattamaan joustavuuttaan sääriippuvan tuotannon voimakkaan kasvun myötä. Tähän tarvitaan uusia teknisiä ratkaisuita, joista osa on jo käytössä, ja osaa vielä suunnitellaan. Esimerkkejä käytössä olevista ratkaisuista ovat verkkoon kytketyt akkujärjestelmät, sektori-integraatiota toteuttavat sähkökattilat ja lämpövarastot sekä synteettistä inertiaa tarjoavat suuntaajaratkaisut. Yhteiskunnan kokonaisvaltaisen sähköistymisen murroksen voidaan sanoa olevan vasta alussa, sillä tulevien vuosikymmenien suunnitelmat ovat valtavia esimerkiksi vedyntuotannon osalta. Opintojakson tavoitteena on tarjota vahva perusymmärrys sähköenergiajärjestelmän toiminnasta, energiamurroksen aiheuttamista muutoksista sekä niihin liittyvistä teknologioista.

Opintojaksolla perehdyt sähköenergiajärjestelmän toimintaperiaatteisiin ja energiamurroksen vaikutuksiin. Käsittelyssä ovat Suomen sähköntuotantoteknologiat, niiden energiantuotannolliset ominaispiirteet sekä roolit osana järjestelmää. Lisäksi tarkastellaan tehotasapainon hallinnan toteutustapoja sekä säätöön kykeneviä tuotanto- ja kulutustekniikoita. Opintojaksolla perehdytään myös energiamurroksen mukanaan tuomiin uusiin teknologioihin, joiden yhteisenä tavoitteena on sähköenergiajärjestelmän joustavuuden lisääminen. Lisäksi opintojaksolla tarkastellaan energian varastoinnin mahdollisuuksia sähköjärjestelmän hallinnassa ja sektori-integraation toteutuksissa. Opintojaksolla luodaan katsaus myös tuleviin teknologioihin, kuten vetytalouteen ja myös fuusioon.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa luetella Suomen sähköenergiateknologiat ja hahmottaa niiden erilaiset roolit osana sähköenergiajärjestelmää. Opiskelija hahmottaa tehotasapainon kokonaishallinnan periaatteet ja tiedostaa energiamurroksen mukanaan tuomat haasteet. Opiskelija osaa myös luetella energiamurroksen uudet teknologiat ja pystyy hahmottamaan niiden tarjoamat joustopotentiaalit. Lisäksi opiskelija hahmottaa, mitä etuja sektori-integraatiolla haetaan, ja miten vetytalous integroituu osaksi kokonaisuutta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa Suomessa käytössä olevat sähköntuotantoteknologiat ja tiedostaa niiden roolit Suomen sähköenergiajärjestelmässä. Opiskelija tuntee tehotasapainon kokonaishallinnan ja tiedostaa, mitä haasteita energiamurroksen eteneminen aiheuttaa sähköjärjestelmän hallintaan. Lisäksi opiskelija tuntee energiamurroksen uudet teknologiat, ja pystyy päättelemään erilaisten teknisten ratkaisuiden tarjoamat joustopotentiaalit. Opiskelija osaa selittää sektori-integraation ja vetytalouden mahdollisuudet tulevaisuuden energiajärjestelmän kehittäjinä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija hallitsee Suomessa käytössä olevat sähköntuotantoteknologiat ja pystyy analysoimaan niiden roolit ja mahdollisuudet osana sähköenergiajärjestelmää. Opiskelijalla on syvällinen ymmärrys tehotasapainon hallinnan kokonaistoteutuksesta, ja hän pystyy analysoimaan energiamurroksen aiheuttamat haasteet sähköjärjestelmän hallintaan. Lisäksi opiskelija hallitsee uusien teknologioiden roolit ja mahdollisuudet osana kokonaisuutta, ja pystyy analysoimaan esimerkiksi erilaisten energiavarastoratkaisujen tarvetta. Opiskelija ymmärtää syvällisesti, mitä vaikutuksia sektori-integraation ja vetytalouden etenemisellä on sähköenergiajärjestelmän kehittymiseen.

Arviointiasteikko

0-5

Sisältö (OJ)

Polkuopiskelijana suoritat tutkinto-ohjelman ensimmäisen lukukauden tai lukuvuoden (30-60) opinnot avoimen AMKin opiskelijana. Löydät opintosuunnitelmat TAMKin opinto-oppaasta https://opinto-opas-ops.tamk.fi/.

Voit ilmoittautua polkuopintoihin, jos sinulla on insinööri (AMK), ammatillisen korkea-asteen insinööri, diplomi-insinööri tai vastaava ulkomainen tutkinto.

Ilmoittautuminen alkaa 9.12.2024 klo 9.00 ja päättyy 10.12.2024 klo 23.59.
YAMK-tutkintoryhmään on varattu yhteensä 2 paikkaa avoimen AMKin opiskelijoille. Mikäli paikkoja on tämän jälkeen vapaana, ilmoittautumisaikaa voidaan pidentää.

Ilmoittautumislomake julkaistaan tällä sivulla ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen on verkkokauppailmoittautuminen ja opintomaksu 300 € maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Opetuksen toteutus
Opiskelu alkavat etätapaamisella 8.1.2025 klo 16.00.
Koulutus toteutetaan monimuoto-opintoina, jotka ovat ajateltu suoritettavaksi työn ohella.
Etäkoulutus verkossa arki-iltaisin (pääsääntöisesti kerran tai kaksi viikossa 3 h), muuna toimintana opiskelijaryhmätoiminta, itsenäinen verkko-opiskelu, harjoitustyöt, ohjelmistoharjoitukset ja yritysvierailut. Aikataulut opintokertojen osalta tarkentuvat joulukuun aikana.

Haku tutkinto-opiskelijaksi polkuopintojen jälkeen
Polkuopintojen suorittamisen perusteella voit hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän erillishaussa opintopolku.fi-palvelussa lokakuussa 2025 tai jo toukokuussa 2025, mikäli opintosuunnitelmassasi keväällä on valintaan vaadittu opintopistemäärä.

Jotta voit tulla valituksi, opintoja tulee olla suoritettuna 15 opintopistettä kevään avoimen väylän erillishaussa 31.7.2025 mennessä ja syksyn 2025 haussa 31.12.2025 mennessä. Jos vaaditun opintopistemäärän suorittaminen ei onnistu kevätlukukauden aikana, opiskele vielä syksy avoimen opiskelijana ja hae tutkinto-opiskelijaksi syksyn avoimen väylän haussa lokakuussa 2025.

Huomioithan, että hakiessasi YAMK-tutkintoon sinun pitää täyttää myös pohjakoulutus- ja työkokemusvaatimukset.

Arviointiasteikko

0-5

Sisältö (OJ)

Polkuopiskelijana suoritat tutkinto-ohjelman ensimmäisen lukukauden tai lukuvuoden (30-60) opinnot avoimen AMKin opiskelijana. Löydät opintosuunnitelmat TAMKin opinto-oppaasta https://opinto-opas-ops.tamk.fi/.

Voit ilmoittautua polkuopintoihin, jos sinulla on insinööri (AMK), ammatillisen korkea-asteen insinööri, diplomi-insinööri tai vastaava ulkomainen tutkinto.

Ilmoittautuminen alkaa 9.12.2024 klo 9.00 ja päättyy 10.12.2024 klo 23.59.
YAMK-tutkintoryhmään on varattu yhteensä 2 paikkaa avoimen AMKin opiskelijoille. Mikäli paikkoja on tämän jälkeen vapaana, ilmoittautumisaikaa voidaan pidentää.

Ilmoittautumislomake julkaistaan tällä sivulla ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen on verkkokauppailmoittautuminen ja opintomaksu 300 € maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Opetuksen toteutus
Opiskelu alkavat etätapaamisella 8.1.2025 klo 16.00.
Koulutus toteutetaan monimuoto-opintoina, jotka ovat ajateltu suoritettavaksi työn ohella.
Etäkoulutus verkossa arki-iltaisin (pääsääntöisesti kerran tai kaksi viikossa 3 h), muuna toimintana opiskelijaryhmätoiminta, itsenäinen verkko-opiskelu, harjoitustyöt, ohjelmistoharjoitukset ja yritysvierailut. Aikataulut opintokertojen osalta tarkentuvat joulukuun aikana.

Haku tutkinto-opiskelijaksi polkuopintojen jälkeen
Polkuopintojen suorittamisen perusteella voit hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän erillishaussa opintopolku.fi-palvelussa lokakuussa 2025 tai jo toukokuussa 2025, mikäli opintosuunnitelmassasi keväällä on valintaan vaadittu opintopistemäärä.

Jotta voit tulla valituksi, opintoja tulee olla suoritettuna 15 opintopistettä kevään avoimen väylän erillishaussa 31.7.2025 mennessä ja syksyn 2025 haussa 31.12.2025 mennessä. Jos vaaditun opintopistemäärän suorittaminen ei onnistu kevätlukukauden aikana, opiskele vielä syksy avoimen opiskelijana ja hae tutkinto-opiskelijaksi syksyn avoimen väylän haussa lokakuussa 2025.

Huomioithan, että hakiessasi YAMK-tutkintoon sinun pitää täyttää myös pohjakoulutus- ja työkokemusvaatimukset.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson oppimistavoitteet ovat:
• Opiskelija hallitsee sähköenergiajärjestelmän toimintaperiaatteet ja tehotasapainon hallinnan toteuttamistavat. Opiskelija osaa selittää, miten pörssisähkön hinnan määrittävä taseikkunan tasoinen tehotasapaino liittyy jatkuvaan tehotasapainon hallintaan. Lisäksi opiskelija hahmottaa, miten Suomen sähköjärjestelmän reservimarkkinat toimivat.
• Opiskelija hahmottaa energiamurroksen vaikutukset sähköenergiajärjestelmään: kun fossiilinen säätövoima poistuu, ja kun tilalle tulee kasvavassa määrin sääriippuvaa tuotantoa, jatkuvaan tehotasapainon hallintaan tarvitaan uusia ratkaisuja. Opiskelija osaa analysoida, miten eri sähköntuotantomuodot integroituvat osaksi kokonaisuutta, ja miksi nopealle säädölle on kasvava tarpeensa tehotasapainon hallinnassa. Opiskelija hahmottaa myös inertian tärkeyden sähköjärjestelmässä ja pystyy selittämään, mitä synteettisellä inertialla tavoitellaan.
• Opiskelija hallitsee uusien teknologioiden periaatteet, joilla sähköenergiajärjestelmän hallintaa pyritään energiamurroksen edetessä edistämään. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi akkujärjestelmät, lämpövarastot ja sektori-integraation toteutukset, pumppuvoimalaitokset ja vesivoiman säätötekninen kehitys, sähkökattilat ja muu teollisen kokoluokan kulutusjousto, synkronikompensaattorit, pienydinvoima ja synteettinen inertia.
• Opiskelija tiedostaa myös energian varastoinnin mahdollisuudet sähköenergiajärjestelmän hallinnassa ja sektori-integraation toteutuksissa. Lisäksi opiskelija hahmottaa, miten sähköinen liikenne integroituu osaksi kokonaisuutta.
• Opiskelijalla on vahva käsitys siitä, miten vetytalous integroituu osaksi energiajärjestelmää, ja millaisia muutoksia vetytalouden laajamittainen käynnistyminen aiheuttaa Suomen sähköntuotannolle ja -kulutukselle.

Sisältö (OJ)

Suomen sähköjärjestelmä on kokenut lyhyessä ajassa suuren muutoksen. Tuulivoima on kasvanut nimellisteholla mitattuna 15 vuodessa likimain nollasta Suomen suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi, ja samalla fossiilisiin polttoaineisiin perustuva säätökykyinen tuotanto on lopetettu lähes kokonaan. Muutos on ilmaston ja ympäristön kannalta erinomainen, mutta samalla se aiheuttaa merkittävästi uusia haasteita sähköjärjestelmän hallinnalle.

Korkealaatuisen sähköenergiajärjestelmän edellytyksenä on jatkuva tehotasapainon hallinta. Tuotetaanpa energia millä tavalla tahansa, tuotannon ja kulutuksen jatkuvasta tasapainosta ei voida hetkeksikään tinkiä. Koska energiamurros muuttaa merkittävästi sähkön tuotantoprofiilia, muun järjestelmän on pystyttävä kasvattamaan joustavuuttaan sääriippuvan tuotannon voimakkaan kasvun myötä. Tähän tarvitaan uusia teknisiä ratkaisuita, joista osa on jo käytössä, ja osaa vielä suunnitellaan. Esimerkkejä käytössä olevista ratkaisuista ovat verkkoon kytketyt akkujärjestelmät, sektori-integraatiota toteuttavat sähkökattilat ja lämpövarastot sekä synteettistä inertiaa tarjoavat suuntaajaratkaisut. Yhteiskunnan kokonaisvaltaisen sähköistymisen murroksen voidaan sanoa olevan vasta alussa, sillä tulevien vuosikymmenien suunnitelmat ovat valtavia esimerkiksi vedyntuotannon osalta. Opintojakson tavoitteena on tarjota vahva perusymmärrys sähköenergiajärjestelmän toiminnasta, energiamurroksen aiheuttamista muutoksista sekä niihin liittyvistä teknologioista.

Opintojaksolla perehdyt sähköenergiajärjestelmän toimintaperiaatteisiin ja energiamurroksen vaikutuksiin. Käsittelyssä ovat Suomen sähköntuotantoteknologiat, niiden energiantuotannolliset ominaispiirteet sekä roolit osana järjestelmää. Lisäksi tarkastellaan tehotasapainon hallinnan toteutustapoja sekä säätöön kykeneviä tuotanto- ja kulutustekniikoita. Opintojaksolla perehdytään myös energiamurroksen mukanaan tuomiin uusiin teknologioihin, joiden yhteisenä tavoitteena on sähköenergiajärjestelmän joustavuuden lisääminen. Lisäksi opintojaksolla tarkastellaan energian varastoinnin mahdollisuuksia sähköjärjestelmän hallinnassa ja sektori-integraation toteutuksissa. Opintojaksolla luodaan katsaus myös tuleviin teknologioihin, kuten vetytalouteen ja myös fuusioon.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa luetella Suomen sähköenergiateknologiat ja hahmottaa niiden erilaiset roolit osana sähköenergiajärjestelmää. Opiskelija hahmottaa tehotasapainon kokonaishallinnan periaatteet ja tiedostaa energiamurroksen mukanaan tuomat haasteet. Opiskelija osaa myös luetella energiamurroksen uudet teknologiat ja pystyy hahmottamaan niiden tarjoamat joustopotentiaalit. Lisäksi opiskelija hahmottaa, mitä etuja sektori-integraatiolla haetaan, ja miten vetytalous integroituu osaksi kokonaisuutta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa Suomessa käytössä olevat sähköntuotantoteknologiat ja tiedostaa niiden roolit Suomen sähköenergiajärjestelmässä. Opiskelija tuntee tehotasapainon kokonaishallinnan ja tiedostaa, mitä haasteita energiamurroksen eteneminen aiheuttaa sähköjärjestelmän hallintaan. Lisäksi opiskelija tuntee energiamurroksen uudet teknologiat, ja pystyy päättelemään erilaisten teknisten ratkaisuiden tarjoamat joustopotentiaalit. Opiskelija osaa selittää sektori-integraation ja vetytalouden mahdollisuudet tulevaisuuden energiajärjestelmän kehittäjinä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija hallitsee Suomessa käytössä olevat sähköntuotantoteknologiat ja pystyy analysoimaan niiden roolit ja mahdollisuudet osana sähköenergiajärjestelmää. Opiskelijalla on syvällinen ymmärrys tehotasapainon hallinnan kokonaistoteutuksesta, ja hän pystyy analysoimaan energiamurroksen aiheuttamat haasteet sähköjärjestelmän hallintaan. Lisäksi opiskelija hallitsee uusien teknologioiden roolit ja mahdollisuudet osana kokonaisuutta, ja pystyy analysoimaan esimerkiksi erilaisten energiavarastoratkaisujen tarvetta. Opiskelija ymmärtää syvällisesti, mitä vaikutuksia sektori-integraation ja vetytalouden etenemisellä on sähköenergiajärjestelmän kehittymiseen.

Arviointiasteikko

0-5