Opinto-opas

Kuvaus

Bioanalytiikan tutkinto-ohjelmasta valmistuvan tutkintonimike on bioanalyytikko (AMK). Tutkinto on korkeakoulututkinto ja vertailukelpoinen EU-maiden vastaavien tutkintojen kanssa (EQF 6). Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto laillistaa bioanalyytikon terveydenhuollon ammattihenkilöksi (laboratoriohoitaja).

Koulutuksen tuottama osaaminen
Bioanalyytikon ydinosaamisalueena on terveysalan laboratoriotutkimusprosessin hallinta ja kehittäminen sekä itsenäisesti että moniammatillisen tiimin jäsenenä. Työ sisältää laboratorionäytteiden ottoa, käsittelyä ja analysointia, erilaisten vieritestien ja potilastutkimusten suorittamista sekä asiakkaiden ohjaamista. Työssä korostuu potilasturvallisuus ja vastuu tutkimustulosten luotettavuudesta ja niistä tiedottaminen jatkotoimenpiteiden edellyttämällä tavalla. Lisäksi ydinosaamisalueena on muiden terveysalan ammattiryhmien ohjaus näytteenottoon ja vierianalytiikkaan liittyvissä tehtävissä sekä laboratoriotutkimusten ja potilastutkimusten käytössä asiakkaan terveydentilaa tutkittaessa.

Laboratoriotutkimusprosessi muodostuu asiakkaan ohjauksesta, näytteenotosta, näytteen käsittelystä ja analysoinnista sekä tuloksen luotettavuuden arvioinnista. Laboratoriotutkimusprosessin toteuttaminen edellyttää asiakaspalveluosaamista, menetelmä- ja informaatioteknologiaosaamista, laatu- ja työturvallisuusosaamista sekä oman työn arviointia. Bioanalyytikolta edellytetään tiedonhallinta-, viestintä- ja kielitaitoa sekä jatkuvaa oppimista. Bioanalyytikon tulee hallita käyttämänsä analyysimenetelmät, laitteet ja teknisen suorittamisen sekä tehtävissä vaadittavat kädentaidot ja visuaaliset tunnistusmenetelmät.

Valmistuvien työelämään sijoittuminen
Bioanalyytikko toimii perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa tai yksityisissä laboratorioissa sekä muissa terveysalan laboratoriotoiminnan osaamista vaativissa laboratoriopalvelutuotannon tehtävissä kuten lääketieteellisissä ja biotieteellisissä tutkimus- ja tuotantolaitoksissa, alan yrityksissä ja eläinlaboratorioissa.
Bioanalyytikko osallistuu laitteiden ja menetelmien validointiin ja laadunohjaukseen sekä opetus-, ohjaus- ja konsultointipalveluihin. Bioanalyytikko toimii oman alansa asiantuntijana moniammatillisissa ryhmissä ja kehittää kliinistä laboratoriotyötä. Kansainvälisiin ja monikulttuurisiin työtehtäviin osallistuminen edellyttää hyvää ja laaja-alaista ammattitaitoa, kielitaitoa sekä eri kulttuurien tuntemusta ja kykyä toimia erilaisissa kliinisissä ja tutkimuslaboratorioissa.

Koulutuksen arvoperusta
Keskeisinä koulutuksen toimintaohjeina ovat potilaan/asiakkaan ihmisarvon, itsemääräämisoikeuden ja oikeuksien kunnioittaminen. Kliinisessä laboratoriotyössä korostuu laboratoriotutkimusprosessin luotettavuus ja palvelun saatavuus, asiakaskeskeisyys ja potilasturvallisuus. Koulutuksen arvoperustana vaikuttavat lisäksi kestävän kehityksen periaatteet ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä.

Opetuksen toteuttaminen
Koulutus toteutetaan ammattikorkeakouluista annetun lainsäädännön mukaisesti ja se koostuu perus- ja ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä ohjatusta harjoittelusta, valinnaisista ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista ja opinnäytetyöstä. Koulutuksessa keskeisinä sisältöinä ovat kliinisen fysiologian ja neurofysiologian, hematologian, immunologian ja immunohematologian, histologian ja sytologian, kliinisen kemian, kliinisen mikrobiologian, näytteenoton ja asiakaspalvelun, molekyylibiologian ja genetiikan, vierianalytiikan, laite- ja automaatiotekniikan opinnot sekä isotooppitutkimukset. Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu (75 op) toteutetaan opetuslaboratoriossa ja ammattikorkeakoulun solmimien harjoittelusopimusten mukaisissa kliinisissä ja tutkimuslaboratorioissa. Opiskeluun liittyvän ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opiskelusta osan voi suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Koulutuksen tuottama osaaminen eri opintovuosina
Ensimmäisen vuoden jälkeen opiskelija osaa toimia ammattikorkeakoulun oppimis- ja toimintaympäristössä ja on selvillä koulutuksestaan ja tulevasta ammatistaan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Opiskelija osaa hyödyntää tutkittua tietoa sekä matemaattis-luonnontieteellisissä opinnoissa hankkimiaan tietoja ja taitoja ammattiopintojen perustaksi. Opiskelija osaa perehdytettynä ottaa näytetutkimuksiin tarvittavia yleisimpiä näytteitä ottaen huomioon näytteenoton esivalmistelut, potilas- ja työturvallisuuden sekä tietosuojan ja vaitiolovelvollisuuden. Opiskelija osaa rekisteröidä potilastutkimuksista sydänsähkökäyrän luotettavasti ja viestiä ammatillisesti myös englannin kielellä.

Toisen vuoden jälkeen opiskelija on perehtynyt terveysalan laboratoriotoiminnan tieteellisiin perusteisiin ja osaa tehdä yleisimpiä laboratoriotutkimuksia sen eri osa-alueilla. Opiskelija pystyy perehdytyksen jälkeen toimimaan itsenäisesti näytteenotossa. Opiskelija on laajentanut osaamistaan ammattiaineissa asiakaslähtöisesti ottaen huomioon laatuasiat, työturvallisuuden ja tietosuojan.

Kolmannen vuoden jälkeen opiskelija osaa toimia perehdytyksen jälkeen itsenäisesti erilaisissa kliinisissä laboratorioissa. Hän osaa ohjata potilasta ja muuta henkilöstöä laboratoriotoiminnan eri osa-alueilla ja toimia laatukriteereiden mukaisesti. Opiskelija osaa tehdä opinnäytetyön itsenäisesti ohjausta hyödyntäen. Opiskelija osaa toimia moniammatillisesti oman alansa asiantuntijana bioanalytiikan projekteissa erilaisissa toimintaympäristöissä. Bioanalyytikko-opiskelija voi toimia tilapäisesti laillistetun laboratoriohoitajan tehtävissä sen jälkeen, kun hän on suorittanut kaksi kolmasosaa bioanalytiikan opinnoistaan.

Neljännen vuoden jälkeen (3,5 v.) valmistuttuaan bioanalyytikko osaa toimia perehdytyksen jälkeen laboratoriotoiminnan perustehtävissä sen eri osa-alueilla ja on syventänyt/laajentanut osaamistaan valitsemillaan osaamisalueilla. Opinnäytetyön teossa ja valinnaisissa ammattiopinnoissa opiskelija osaa hyödyntää tutkittua tietoa ja osallistua ammatilliseen keskusteluun.

Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö

Opetussuunnitelman kehittäminen on toteutettu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu toteutuu kliinisissä laboratorioissa ohjatusti yhteistyössä työelämän kanssa.