Analyysitekniikat ja automaatio (6 op)
Toteutuksen tunnus: 7B00BB85-3004
Toteutuksen perustiedot
- Ilmoittautumisaika
- 30.11.2015 - 10.01.2016
- Ilmoittautuminen toteutukselle on päättynyt.
- Ajoitus
- 01.01.2016 - 31.05.2016
- Toteutus on päättynyt.
- Laajuus
- 6 op
- Toteutustapa
- Lähiopetus
- Yksikkö
- Bioanalyytikko
- Toimipiste
- TAMK Pääkampus
- Opetuskielet
- suomi
- Paikat
- 0 - 37
- Koulutus
- Bioanalyytikon tutkinto-ohjelma
- Opettajat
- Marita Hiipakka
- Leena Mattila-Oksanen
- Kaisa Lahti
- Vastuuhenkilö
- Marita Hiipakka
- Pienryhmät
- AB (Koko: 0 . Avoin AMK : 0.)
- A (Koko: 0 . Avoin AMK : 0.)
- B (Koko: 0 . Avoin AMK : 0.)
- a1 (Koko: 0 . Avoin AMK : 0.)
- a2 (Koko: 0 . Avoin AMK : 0.)
- b1 (Koko: 0 . Avoin AMK : 0.)
- b2 (Koko: 0 . Avoin AMK : 0.)
- Pienryhmät
- AB
- A
- B
- a1
- a2
- b1
- b2
- Opintojakso
- 7B00BB85
Osaamistavoitteet (Opintojakso)
Opiskelija
-osaa käyttää absorptiofotometria, tehdä sen toiminnan tarkastukset (toistettavuus, carry-over, allonpituus, A-arvon täsmäävyys- ja lineaarisuustarkistukset)
-tietää absorptiofotometrian kineettisten mittausten reaktioperustan, tulostustavat, kliinisen laboratorion sovellukset ja yleisimmät virhelähteet
-tietää fluorometriaan, turbidimetriaan ja nefelometriaan liittyvät ilmiöt, mittalaitteiden toiminnallisen rakenteen ja kliinisen laboratorion sovellukset
-tietää reflektanssifotometrian määritysliuskojen, levyjen ja mittalaiteiden rakenteesta keskeiset asiat
-tietää luminometriaan liityvät ilmiöt, mittalaitteen toimintaperiatteen ja sovellukset
-tietää elektroforeesin perusteet ja sovellusalueet
-tuntee sähkökemiallista analytiikkaa ja tietää ISE-elektrodien perusrakenteen, membraanipotentiaalin, Nernstin yhtälön ja kvantitoinnin
-tietää mitä tarkoitetaan lasi-, kide- ja nestemembraani-, kaasu- ja entsyymielektrodeilla sekä polarografisella happielektrodeilla ja niiden kliinisistä käyttöalueista
-tietää kromatografian, virtaussytometrian ja massaspektrokopian periaatteet ja kliinisiä sovelluksia analytiikassa
-osaa selittää kuinka immunoanalyyttisissä määritysmenetelmissä käytettäviä vasta-aineita tuotetaan ja miten eri tavoin tuotetut vasta-aineet eroavat toisistaan
-osaa selittää kliiinisesti tärkeimpien immunoanalyyttisten määritysmenetelmien periaatteet ja kuvata laatuun vaikuttavat tekijät
-osaa suorittaa yksinkertaisia immunoanalyyttisiä määrityksiä, selittää niiden kliinisen merkityksen, preanalyyttiset vaatimukset, käytettyjen menetelmien periaatteet ja arvioida saatujen tulosten luotettavuutta
Sisältö (Opintojakso)
Absorptiofotometrien toiminnan tarkistusmittaukset
Absorptiofotometrian kineettiset mittaukset
Fluorometria, turbidimetria, nefelometria, reflektanssifotometria
Luminometria
Elektroforeesi
Sähkökemiallinen analytiikka
Lasi-, kide- ja nestemembraanielektrodit sekä kaasu- ja entsyymielektrodit
Polarografinen happielektrodi
Kromatografia
Virtaussytometria
Massaspektroskopia
Immunoanalyyttiset menetelmät
Esitietovaatimukset (Opintojakso)
Opintojaksolle osallistuminen edellyttää, että opintojakso 7B00BB84 Perusmenetelmät ja analyysitekniikat on hyväksytysti suoritettu
Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat
Kurssin kokeet 1.4.2016 ja 18.5.2016. Uusintatentti kesätenttipäivänä 29.6.2016 (erillinen ilmoittautuminen). Kaksi uusintaa syksyllä 2016, 31.8 ja 21.9.2016.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Teoriakokeiden hyväksytty suorittaminen, läpipääsyraja 50 % (70 % arvosanasta) ja posteriesitys (30% arvosanasta). Hyväksytysti suoritettu kirjallinen tehtävä. Osallistuminen laboratorioharjoituksiin, demonstraatioihin ja tutustumiskäynteihin.
Arviointiasteikko
0-5
Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät
Luennot, laboratoriotyöt, pienryhmätyöskentely ja itsenäinen opiskelu. Tutustumiskäynnit/demonstraatiot.
Oppimateriaalit
Kurssimateriaali Tabulassa.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Kontaktiopetusta n. 66 h (teoriaa n. 50 h ja laboratorioharjoituksia n. 16 h). Koe 2x2 h. Itsenäistä työskentelyä n. 92 h.
Sisällön jaksotus
Ilmoitetaan tarkemmin Tabulassa.
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
-
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
-
Kansainvälisyys
-
Lisätietoja opiskelijoille
B-Eos ja B-Trom kammiolaskenta/ L Mattila-Oksanen
Arviointikriteerit - hylätty (0) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)
Opiskelija ei ole osallistunut kaikille harjoitustyötunneille eikä selviydy laboratorioharjoitusten aikana tehdyistä määrityksistä. Tehtäviä palauttamatta. Opiskelija ei saavuta oppimisessaan arviointikriteerien T(1) tasoa.
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)
Opiskelija tietää absorptiofotometriaan liittyvien kineettisten mittausten perusteet, fluorometrian, turbidimetrian ja nefelometrian sekä luminometrian ja reflektanssifotometrian perusteet. Opiskelija tietää elektroforeesin perusteet. Opiskelija osaa sähkökemiallista analytiikkaa ja osaa selittää ISE-elektrodien perusrakenteen. Opiskelija tietää lasi-, kide- ja nestemembraani-, kaasu- ja entsyymielektrodien sekä polarografisen happielektrodin käyttötarkoituksen. Opiskelija tietää kromatografian, virtaussytometrian ja massaspektroskopian periaatteet. Opiskelija tietää kaikkien edellä kuvattujen menetelmien sovelluksia kliinisessä analytiikassa. Opiskelija tietää kliinisesti tärkeimpien immunoanalyyttisten määritysmenetelmien periaatteet. Opiskelija osaa selittää perustasolla kuinka vasta-aineita tuotetaan ja miten eri tavoin tuotetut vasta-aineet eroavat toisistaan. Opiskelija osaa ohjatusti suorittaa yksinkertaisia immunoanalyyttisiä määrityksiä, tietää niiden kliinisen merkityksen, tärkeimmät preanalyyttiset vaatimukset ja tulosten tulkinnan pääpiirteet.
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)
Opiskelija tietää absorptiofotometriaan liittyvien kineettisten mittausten perusteet, fluorometrian, turbidimetrian ja nefelometrian sekä luminometrian ja reflektanssifotometrian perusteet. Opiskelija tietää elektroforeesin perusteet. Opiskelija osaa sähkökemiallista analytiikkaa hyvin ja osaa selittää ISE-elektrodien perusrakenteen. Opiskelija tietää lasi-, kide- ja nestemembraani-, kaasu- ja entsyymielektrodien sekä polarografisen happielektrodin käyttötarkoituksen. Opiskelija tietää kromatografian, virtaussytometrian ja massaspektroskopian periaatteet. Opiskelija osaa selittää mittalaitteiden toimintaperiaatteita ja tietää menetelmien virhelähteitä ja laatuun vaikuttavia tekijöitä Opiskelija tietää useita edellä kuvattujen menetelmien sovelluksia kliinisessä analytiikassa. Opiskelija osaa selittää kliinisesti tärkeimpien immunoanalyyttisten määritysmenetelmien periaatteet ja tietää niiden laatuun vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa selittää, kuinka vasta-aineita tuotetaan ja miten eri tavoin tuotetut vasta-aineet eroavat toisistaan. Opiskelija osaa kirjallisten ohjeiden perusteella vähäisellä ohjauksella suorittaa yksinkertaisia immunoanalyyttisiä määrityksiä, ja tietää niiden kliinisen merkityksen, tärkeimmät preanalyyttiset vaatimukset, määritysmenetelmän periaatteen ja tulosten tulkinnan.
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)
Opiskelija tietää absorptiofotometriaan liittyvien kineettisten mittausten perusteet, fluorometrian, turbidimetrian ja nefelometrian sekä luminometrian ja reflektanssifotometrian perusteet. Opiskelija tietää elektroforeesin perusteet. Opiskelija osaa sähkökemiallista analytiikkaa ja tuntee siihen liittyviä tekijöitä erinomaisesti. Opiskelija osaa selittää ISE-elektrodien perusrakenteen ja tietää lasi-, kide- ja nestemembraani-, kaasu- ja entsyymielektrodien sekä polarografisen happielektrodin käyttötarkoituksen. Opiskelija tietää kromatografian, virtaussytometrian ja massaspektroskopian periaatteet. Opiskelija osaa selittää mittalaitteiden toimintaperiaatteita ja tietää menetelmien virhelähteitä ja laatuun vaikuttavia tekijöitä Opiskelija hallitsee erinomaisesti edellä kuvattujen menetelmien sovelluksia kliinisessä analytiikassa. Opiskelija osaa selittää kliinisesti tärkeimpien immunoanalyyttisten määritysmenetelmien periaatteet ja kuvata laatuun vaikuttavat tekijät. Opiskelija osaa selittää yksityiskohtaisesti, kuinka vasta-aineita tuotetaan ja miten eri tavoin tuotetut vasta-aineet eroavat toisistaan. Opiskelija osaa itsenäisesti kirjallisten ohjeiden perusteella suorittaa yksinkertaisia immunoanalyyttisiä määrityksiä, ja osaa selittää niiden kliinisen merkityksen, preanalyyttiset vaatimukset, määritysmenetelmän periaatteen ja tulosten tulkinnan.