Opinto-opas

Kuvaus

Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelmasta valmistuvan tutkintonimike on röntgenhoitaja (AMK). Tutkinto on korkeakoulututkinto ja se on vertailukelpoinen EU-maiden vastaavien tutkintojen kanssa (EQF 6). Tutkinnon suorittamisen jälkeen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa röntgenhoitajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelman tavoitteena on kouluttaa röntgenhoitajia, jotka toimivat säteilyn lääketieteellisen käytön asiantuntijoina. Röntgenhoitajan ydinosaamisalueet ovat kuvantamistutkimukset (röntgen-, isotooppi-, ultraääni- ja magneettitutkimukset), niihin liittyvät toimenpiteet, sädehoito, potilaan hoito ja ohjaus sekä turvallinen säteilyn lääketieteellinen käyttö. Asiakaslähtöisyys ja potilasturvallisuus ohjaavat opiskelua, harjoittelua ja työtä. Röntgenhoitaja vastaa itsenäisesti tai moniammatillisen työryhmän jäsenenä lähetteen mukaisista kuvantamistutkimuksista, niihin liittyvistä toimenpiteistä sekä sädehoidosta. Röntgenhoitaja kohtaa eri-ikäisiä, eri kulttuureista tulevia ja eri tavoin sairaita potilaita, mikä vaatii röntgenhoitajalta hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä tehdä eettisiä päätöksiä. Työ edellyttää röntgenhoitajalta asiakaspalveluosaamista ja turvallisten työskentelytapojen osaamista kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.

Digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen kuvantamistutkimuksissa sekä sädehoidoissa edellyttää röntgenhoitajalta matemaattis-luonnontieteellistä sekä lääketieteellisen tekniikan ja tietotekniikan soveltavaa osaamista. Kliininen hoitotoiminta edellyttää lääke- ja terveystieteellistä osaamista. Röntgenhoitajan työn kehittäminen vaatii tutkimusprosessin hallintaa. Röntgenhoitaja tekee selvityksiä ja kehittämistehtäviä hyödyntäen niitä työssään kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Tämä edellyttää röntgenhoitajalta hyvää äidinkielen taitoa ja toisen kotimaisen kielen osalta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa sekä viestintää myös vieraalla kielellä.

Valmistuvien työelämään sijoittuminen
Röntgenhoitaja voi toimia sekä julkisella että yksityisellä terveydenhuollon sektorilla Suomessa tai ulkomailla. Terveydenhuollon lisäksi röntgenhoitaja voi toimia yrityksissä, eläinlääkintähuollossa ja säteilyn käytön valvontatehtävissä teollisuudessa.

Koulutuksen arvoperusta
Röntgenhoitajan koulutuksen arvoperustana on ihmisarvon ja yksilön kunnioittaminen, luottamuksellisuus, vastuullisuus, korkeatasoinen ammatillinen toiminta ja turvallinen säteilyn lääketieteellinen käyttö kuvantamistutkimuksissa sekä niihin liittyvissä toimenpiteissä ja sädehoidossa.

Opetuksen toteuttaminen
Opetuksessa hyödynnetään erilaisia opetusmenetelmiä. Opetus toteutetaan tutkivan työotteen mukaisesti ja siinä hyödynnetään terveysteknologiaan liittyviä tietokoneohjelmia. Opiskelussa kehitetään taitoja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä informaatiojärjestelmien ja tiedonhankinnan hallintaan. Opiskelijat osallistuvat työelämälähtöisiin projekteihin.

Ensimmäisen vuoden opinnot
Ensimmäisen opintovuoden jälkeen opiskelija osaa toimia ammattikorkeakoulun oppimis- ja toimintaympäristössä. Hän osaa käyttää matemaattis-luonnontieteellisissä sekä anatomian ja fysiologian opinnoissa hankkimiaan tietoja ja taitoja röntgentutkimuksissa. Ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa opiskelija osaa toimia työryhmän jäsenenä natiiviröntgentutkimuksissa sekä toimia potilaan hoitoon ja ensiapuun liittyvissä tilanteissa.

Toisen vuoden opinnot
Toisen opintovuoden aikana laajennetaan osaamista kuvantamistutkimusten (sisältäen isotooppitutkimukset) ja sädehoidon alueella. Toisen lukuvuoden jälkeen röntgenhoitajaopiskelija osaa optimoida potilaan säteilyaltistuksen kuvantamistutkimuksissa ja hän on selvillä laadunhallintaan liittyvistä asioista röntgenhoitajan työssä. Ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa opiskelija osaa toimia perehdytyksen jälkeen itsenäisesti tai työryhmän jäsenenä kuvantamistutkimuksissa. Opiskelija osaa toimia arvostavasti ja kunnioittavasti potilaita, heidän omaisia ja työtovereitaan kohtaan. Hän osaa toimia säteilylainsäädännön ja viranomaismääräysten mukaisesti säteilyn lääketieteellisissä käyttötilanteissa sekä osaa käyttää turvallisesti radiologisia laitteita. Opiskelija osaa hyödyntää näyttöön perustuvaa tietoa ja käyttää myös vierasta kieltä vuorovaikutustilanteissa.

Kolmannen vuoden opinnot
Kolmannen opintovuoden jälkeen röntgenhoitajaopiskelija on opiskellut kuvantamis- ja sädehoitoyksikön johtamista. Ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa opiskelija osaa työryhmän jäsenenä toimia vastuullisesti ja asiakaslähtöisesti kuvantamistutkimuksissa (sisältäen isotooppitutkimukset) ja sädehoidossa. Opiskelija tekee opinnäytetyötä ohjatusti. Kolmantena vuonna opiskelijalla on mahdollisuus tehdä osa opinnoista kansainvälisessä vaihdossa. Röntgenhoitajaopiskelija voi toimia tilapäisesti laillistetun röntgenhoitajan tehtävissä sen jälkeen, kun on suorittanut hyväksytysti kaksi kolmasosaa röntgenhoitajan tutkinto-ohjelman opinnoista. Opinnäytetyöprosessin aikana opiskelijan tutkiva ja kriittinen työote kehittyy ja hän osaa puolustaa omaa opinnäytetyötä sekä tehdä vertaisarviointia.

Neljännen vuoden opinnot
Neljännen opintovuoden aikana opiskelija syventää ammatillista osaamistaan. Opiskelija osaa toimia työryhmän jäsenenä hyödyntäen oman ammattialan kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa. Opiskelija suorittaa säteilyturvallisuusvastaavan opinnot ja osaa toimia säteilyn lääketieteellisen käytön asiantuntijana. Opiskelija vastaa itsenäisesti ja moniammatillisen työryhmän jäsenenä lähetteen mukaisista potilaalle tehtävistä lääketieteellisistä kuvantamistutkimuksista, niihin liittyvistä toimenpiteistä sekä sädehoidoista. Opiskelija osaa kohdata työssä eri-ikäisiä, eri kulttuurireista tulevia ja eri tavoin sairaita potilaita, mikä edellyttää opiskelijalta hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä tehdä nopeita, eettisesti ja taloudellisesti kestäviä päätöksiä.

Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö

Opetussuunnitelmaa on kehitetty yhdessä työelämän kanssa. Opiskelijoilta saatu palaute on huomioitu opetussuunnitelman kehittämistyössä.

Opetussuunnitelman tavoitteiden ja sisältöjöjen kuvaamisessa on hyödynnetty sekä suomalaista että eurooppalaista röntgenhoitajan ydinosaamiskuvausta.

Opetussuunnitelmassa on huomioitu 15.12.2018 voimaan tullut uusi sätelylainsäädäntö; Säteilylaki 859/2018, Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä 1034/2018 ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä 1044/2018.

Lisätiedot

Opintoihin liittyvät ammattitaitoa edistävät harjoittelut toteutuvat ohjatusti röntgen-, isotooppi- ja sädehoitoyksiköissä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa.