Opinto-opas

Kuvaus

Kätilö on seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntija. Kätilötyön itsenäinen alue on eri-ikäisten naisten, raskaana olevien, synnyttävien, synnyttäneiden ja vastasyntyneiden terveyden edistäminen ja hoito. Kätilön tehtävänä on toimia raskautta suunnittelevien, raskaana olevien, synnyttävän, synnyttäneiden ja vastasyntyneiden sekä koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi muuttuvassa monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Naisen terveyden edistäminen koko elämänkulun aikana ja naistentautien hoitotyö ovat osa kätilön ydinosaamista. Kätilötaito perustuu vahvaan teoreettiseen tietoon ja käden taitoihin, joita saavutetaan pitkillä harjoittelujaksoilla.

Kätilötutkinnon laajuus on 270 opintopistettä ja kesto on neljä ja puoli vuotta. Koulutuksen aikana suoritetaan ensin sairaanhoitajaopinnot ja sen jälkeen kätilöopinnot. Valmistuva opiskelija saa opintojen päätteeksi sairaanhoitajan ja kätilön tutkintotodistuksen. Sosiaali- ja terveysalan lupavalvontavirasto laillistaa kätilön tutkinnon suorittaneet Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/94) mukaisesti sairaanhoitajaksi ja kätilöksi. Koulutus täyttää kätilö- ja sairaanhoitajakoulutusta koskevan Euroopan unionin direktiivien (2005/35/EY ja 2013/55/EU) vähimmäisvaatimukset ammattipätevyyden tunnistamisesta. Kätilön osaaminen on määritelty kansallisesti ja kansainvälisesti. EU-direktiivien lisäksi koulutuksessa otetaan huomioon International Confederation of Midwives (ICM) ja WHO:n suositukset.

Kätilökoulutuksen arvoperustana on ihmisarvon ja yksilön kunnioittaminen, luottamuksellisuus, vastuullisuus ja korkeatasoinen ammatillinen toiminta. Kätilötyötä ohjaa kansainväliset Kätilötyön eettiset ohjeet. Kätilö osaa tukea ihmistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä, sekä hoitaa sairastunutta kokonaisvaltaisesti. Kätilö on kätilötyön asiantuntija, joka toteuttaa ja kehittää kätilötyötä itsenäisesti ja moniammatillisessa yhteistyössä.

Kätilön ammatillinen osaaminen on näyttöön perustuvaa. Taustalla on kätilötyön oma tietoperusta ja sitä tukevat muut tieteenalat: hoitotiede, lääketiede, luonnontieteet ja yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet. Kätilötyön oppiminen on sekä aikaisemmin omaksutun tiedon ja toiminnan reflektiivistä, kriittistä ja eettistä arviointia että uuden oivaltamista ja omien asenteiden muokkaamista. Oppimisen lähtökohta on todellisuuden monitasoisuus ja erilaiset tietämisen tavat. Oppimista virittävät lähtökohdat nousevat oman ammattialan keskeisistä osaamistarpeista. Kätilön ammatillinen osaaminen muodostuu eettisestä toiminnasta, terveyden edistämisestä, päätöksenteosta, ohjauksesta ja opetuksesta, yhteistyöstä, tutkimus- ja kehittämistyöstä sekä johtamisesta, monikulttuurisesta hoitotyöstä, yhteiskunnallisesta toiminnasta, kliinisestä osaamisesta ja lääkehoidosta.

Kätilö voi työskennellä monenlaisissa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin tehtävissä ja yksityisenä ammatin harjoittajana. Koulutus avaa väylän myös kansainvälisiin tehtäviin. Kätilö voi toimia erilaisissa suunnittelu- ja kehittämistehtävissä.

Osaamisen kehittyminen opintojen aikana

Ensimmäisen lukukauden jälkeen opiskelija osaa sairaan ihmisen hoitamisen perusteet. Opiskelija osaa noudattaa omassa toiminnassaan terveydenhuoltoa koskevaa lainsäädäntöä ja hoitotyön eettisiä ohjeita. Opiskelija osaa tunnistaa ja ennakoida yksilön ja yhteisön terveysongelmia. Opiskelija osaa tarkkailla ihmisen peruselintoimintoja ja tunnistaa potilaan hoitotyön tarpeita ja osaa käyttää turvallisesti tilanteeseen sopivia hoitotyön auttamismenetelmiä. Opiskelija osaa toteuttaa lääkehoitoa turvallisesti ja hallitsee lääkelaskut. Opiskelija osaa antaa ensiapua hätätilanteissa. Opiskelija osaa ottaa huomioon erilaisten kulttuurien merkityksen hoitotyössä.

Lukukausien kaksi, kolme, neljä ja viisi aikana opiskelija kehittää kliinistä osaamistaan hoitotyön eri alueilla sekä osaa määrittää eri-ikäisten potilaiden / asiakkaiden hoitotyön tarpeita sekä suunnitella, toteuttaa ja arvioida näiden hoitotyötä yhteistyössä potilaiden / asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Opiskelija käyttää eri tieteenalojen tietoa oman toimintansa perustana. Opiskelija osaa ohjata ja tukea potilaita / asiakkaita itsehoidossa. Opiskelija osaa toimia moniammatillisessa yhteistyössä potilaiden / asiakkaiden edun mukaisesti. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti omaa työtään.

Sairaanhoitajavaiheen harjoittelujaksot synnyttäneiden osastolla, vastasyntyneiden teho-osatolla, kirurgisella/gynekologisella osastolla ja leikkaussalissa vahvistavat lujaa sairaanhoitajapohjaa, mitä kätilö tarvitsee nykyaikaisissa kätilötyön toimintaympäristöissä. Vahvalle sairaanhoitajaosaamiselle rakentuu laaja-alainen kätilön osaaminen kätilövaiheessa.

Vaihtoehtoisten ammattiopintojen vaihe kätilökoulutuksessa tarkoittaa kätilötutkinnon suorittamista. Opiskelijan hoitotyön osaaminen ja taidot vahvistuvat edelleen, mutta painopiste on kätilötyön eri osa-alueiden itsenäisen osaamisen kehittymisessä. Opiskelija osaa tehdä eettisesti päteviä, näyttöön perustuvia päätöksiä ja toimia ammatillisesti. Opiskelija osaa vastuullisesti kehittää kätilötyötä ja omaa toimintaansa. Opiskelija syventää osaamistaan kätilötyössä opinnäytetyön avulla.

Kolmannen vuoden jälkeen opiskelija osaa ohjata raskautta suunnittelevaa perhettä, seurata eri menetelmin raskauden kulkua, ohjata lasta odottavaa perhettä fyysiseen muutokseen ja vanhemmuuteen kasvuun liittyvissä asioissa. Opiskelija osaa toteuttaa syntymän aikaista ja syntymän jälkeistä kätilötyötä ohjattuna.

Neljännen opintovuoden jälkeen opiskelija osaa hoitaa säännöllisen synnytyksen ja toimia tehokkaasti muuttuvissa tilanteissa. Hän osaa erottaa poikkeavuudet raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana sekä hoitaa häiriöitä yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Opiskelija osaa tarkkailla, ohjata ja hoitaa synnyttänyttä äitiä ja lasta sekä tukea perhettä synnytyksen jälkeisessä muutostilanteessa. Opiskelija osaa tukea ja ohjata eri ikäisiä naisia ja perheitä seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseksi. Opiskelija syventää osaamistaan gynekologisessa hoitotyössä.

Viimeisen puolen vuoden aikana opiskelijan toiminta vahvistuu kaikilla kätilötyön osa-alueilla ja hän osaa ennakoida, suunnitella ja toteuttaa kätilötyötä. Hän osaa itsenäisesti ratkaista ongelmia, tehdä päätöksiä ja hän osoittaa kriittistä ja kehittävää ajattelua kätilötyössä.

Opetuksen toteuttaminen:
Kätilötutkinnon opiskelu on kokopäiväopiskelua. Kätilökoulutus sisältää vaadittavan määrän, noin puolet, ammattitaitoa edistävää harjoittelua. Opiskelijoita kannustetaan opintojen aikana osallistumaan kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin ja innovatiiviseen hanketyöskentelyyn seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen hankkeissa.

Opintojen eteneminen:
Opiskelijan hoitotyön osaaminen laajenee ja syvenee opintojen ajan.
Ensimmäisen vuoden opinnoista on suoritettava 50 op ennen toisen vuoden opintoihin siirtymistä, näiden 50 op tulee sisältää opintojakso lääkehoito ja lääkelaskut. Sairaanhoitajavaiheen opinnot pitää olla suoritettuna ennen kätilötyön opintoja lukuun ottamatta opinnäytetyötä ja opintojaksoja ohjattu harjoittelu, hanketyöskentely 2 sekä ohjattu harjoittelu, simulaatio 2 kätilötyö.

Kansainvälistyminen
Opiskelijalla on mahdollisuus tutkintoonsa sisältyen syventää kansainvälisyys osaamistaan 20-30 op laajuisesti. Opinnot voivat koostua englanninkielisestä teoriaopetuksesta kotimaassa tai kansainvälisessä vaihdossa tai kansainvälisessä vaihdossa tehdyistä harjoitteluista tai muista kansainvälisesti toteutetuista opinnoista.

Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö

Opetussuunnitelma on käsitelty kätilötyön neuvottelukunnassa 2.4.2019.
Opetussuunnitelma käsitellään 5.4.2019 korkeakouluneuvostossa.

Opetussuunnitelmassa on huomioitu Suomen terveyspoliittiset ohjelmat ja tulevaisuuden haasteet sekä TAMKin strategia. Lisäksi opetussuunnitelmassa otettu huomioon terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) ja asetuksen (564/1994) säädösten toteutuminen, sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen kansallinen määrittely, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston kompetenssiluokitukset, Tampereen korkeakouluyhteisön yhteisen kompetenssit ja tutkintojen kansallinen viitekehys (NQF). Opetussuunnitelman kehittämisessä on huomioitu myös sosiaali- ja terveysalan kehittämisen erilaiset raportit, mm. OKM:n osaamisella soteen hankkeen raportit.
Koulutus täyttää Euroopan unionin direktiivin (2013/55/EU) vaatimukset ammattipätevyyden tunnistamisesta.