Opinto-opas

Tavoitteet (OJ)

Tämän opintojakson suorittaminen antaa suuhygienistin työn kannalta tärkeää tietoperustaa anatomiasta ja fysiologiasta. Opintojaksolta saatua tietoperustaa sovelletaan myöhemmissä opinnoissa.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
• nimetä ja paikantaa elimet
• selittää suuhygienistin työn kannalta keskeisten elinten ja elinjärjestelmien rakennetta ja toimintaa
• tietää elimistön toimintojen säätelymekanismit
• selittää immuunijärjestelmän keskeiset elimet ja rakenteet sekä solujen pääasialliset tehtävät
• määritellä ja käyttää anatomiaan ja fysiologiaan liittyviä käsitteitä
• hyödyntää anatomian ja fysiologian opinnoista saatua tietoperustaa myöhemmissä opinnoissa

Sisältö (OJ)

• Verenkierto- ja immuunijärjestelmä, hengitys-, ruoansulatus- ja virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, lisääntyminen.
• Elimistön säätelyjärjestelmät
• Pääpiirteittäin tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta sekä aistitoiminnot

Esitietovaatimukset (OJ)

Ei esitietovaatimuksia

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa nimetä ja paikantaa elimet ja määritellä ammatin kannalta keskeisten elinten ja elinjärjestelmien toiminnan perusteet. Opiskelija osaa määritellä elimistön toimintojen säätelyjärjestelmän toimintaa yleisellä tasolla. Hän tietää keskeisimmät anatomiset termit.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa nimetä ja paikantaa elimet. Opiskelija osaa selittää suuhygienistin työn kannalta keskeisten elinten ja elinjärjestelmien rakennetta ja toimintaa monipuolisesti sekä selittää elimistön toimintojen säätelymekanismit tarkasti. Opiskelija osaa määritellä ja käyttää anatomiaan ja fysiologiaan liittyviä käsitteitä sujuvasti. Hän osaa immuunijärjestelmän keskeiset elimet ja rakenteet sekä solujen pääasialliset tehtävät. Opiskelija osaa määritellä ja käyttää anatomiaan ja fysiologiaan liittyviä käsitteitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Hyvän tason lisäksi opiskelija ymmärtää elinten ja elinjärjestelmien rakennetta ja toimintaa osana ihmisen fyysistä kokonaisuutta sekä ymmärtää eri elinten sekä elinjärjestelmien keskinäistä vaikutusta. Opiskelija osaa käyttää ja ymmärtää anatomian ja fysiologian termistöä laajasti.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään kahdessa osassa. Pisteet lasketaan yhteen ja yhteispisteistä muodostuu kokonaisarvosana.
OSA 1 (veri, immunologia, sydän, verenkierto, hengitys) viikolla 40 Examissa
OSA 2 (ruuansulatus, virtsaneritys, hermosto, hormonit, tuki- ja liikuntaelimistö, lisääntyminen) viikolla 48 Examissa

Uusinta 1: syksyllä vko 50 (ma-pe, Exam). Uusintakokeessa tentitään koko kurssi, eli osat 1 ja 2.
Uusinta 2: keväällä vko 2 (ma-pe, Exam). Uusintakokeessa tentitään koko kurssi, eli osat 1 ja 2.
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran opintojen aikana pääsääntöisesti toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa. Ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, kotitehtävät

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. SanomaPro Oy.
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. SanomaPro Oy.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 135 h työtä. Tästä kokonaistuntimäärästä kontaktiopetuksen osuus on 30h.

Sisällön jaksotus

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-Veri: Opiskelija osaa veren koostumuksen, tuntee sen merkityksen homeostasian ylläpidossa ja erilaisten aineiden ja lämmön kuljetuksessa. Opiskelija tuntee veren hyytymistapahtuman.
-Immuunijärjestelmä: Opiskelija osaa selittää immuunijärjestelmän kannalta keskeiset elimet ja rakenteet sekä solujen pääasialliset tehtävät.
-Sydän ja verenkiertojärjestelmä: Opiskelija osaa sydämen rakenteen ja sen toimintakierron sekä tuntee suuret verisuonet ja niiden rakenteen. Opiskelija ymmärtää verenpaineen muodostukseen vaikuttavat perustekijät sekä verenpaineen merkityksen hemodynamiikalle. Opiskelija osaa verenpaineeseen liittyvän terminologian sekä ymmärtää verenkierron säätelyn.
-hengityselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tuntee hengitystiet sekä keuhkojen rakenteen. Opiskelija osaa selittää keuhkotuuletuksen, keuhkorakkuloissa tapahtuvan kaasujenvaihdon, kaasujen kuljetuksen veressä sekä ymmärtää soluhengityksen merkityksen. Opiskelija ymmärtää ventilaation merkityksen homeostasian ylläpidossa, tuntee ventilaation säätelyn ja hengitystilavuudet.
-ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa ruuansulatuselimistön osat sekä niiden rakenteen. Hän osaa selittää ravintoaineiden pilkkoutumisen, imeytymisen, kuljetuksen ja varastoinnin. Opiskelija tuntee maksan toiminnan. Opiskelija tietää autonomisen hermoston ja hormonien vaikutuksen ruuansulatuselimistön toimintaan.
-virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino, happo-emästasapaino: Opiskelija tunnistaa virtsanerityselimistön osat ja tuntee niiden rakenteen. Hän osaa selittää nefronin toiminnan sekä ymmärtää virtsanerityksen merkityksen neste- ja elektrolyyttitasapainolle sekä pH:lle. Opiskelija tuntee elimistön nestetilavuudet ja nestekierron.
-hermoston rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa hermosolun toiminnan. Opiskelija osaa selittää mitä keskushermosto, ääreishermosto ja autonominen hermosto ovat. Opiskelija ymmärtää hermoston merkityksen ihmisen ja hänen ympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa, aistitiedon keräämisessä, käsittelyssä ja motorisen vasteen synnyssä sekä elimistön säätelytoiminnassa. Opiskelija tunnistaa aivojen pääosat, aivokalvot sekä tuntee aivoselkäydinnesteen synnyn, kierron ja merkityksen.
-aineenvaihdunnan säätely: Opiskelija tuntee elimistön tärkeimmät endokriiniset rauhaset, niiden tuottamat hormonit sekä näiden vasteen. Opiskelija ymmärtää endokriinisten rauhasten välisen vaikutuksen ja biologisen takaisinkytkennän, joka pitää hormonitasapainoa yllä.
-tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tunnistaa elimistön suuret luut rakenteineen sekä ymmärtää kuinka luiden väliset nivelet muodostuvat. Opiskelija osaa selittää nivelen rakenteen ja ymmärtää sen toiminnan. Opiskelija ymmärtää kuinka lihas supistuu, tunnistaa pinnalliset lihakset ja tietää kuinka ne liikuttavat niveliä.
- lisääntymiselimistö: Opiskelija osaa miehen ja naisen lisääntymiselimistön rakenteen ja toiminnan, pystyy selvittämään kuukautiskierron, hedelmöitymisen, kiinnittymisen. Osaa istukan rakenteen ja toiminnan. Aihealue opiskellaan itsenäisesti.