Opinto-opas

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija oppii tekemään työmaan toteutuksen kannalta keskeisimmät suunnitelmat. Suunnittelua täydennetään yksityiskohtaisella työkohtaisella tehtäväsuunnitelmalla. Perehdytään tehtäväsuunnittelun merkitykseen työn oikea-aikaisen ja laadukkaan lopputuloksen varmistamisessa.

Sisältö (OJ)

Kaikkien työmaalle tehtävien suunnitelmien läpikäynti : aikataulusuunnitelmat, aluesuunnitelmat, elementtiasennussuunnitelmat, työturvallisuussuunnitelmat, putoamissuojaussuunnitelmat, hankintasuunnitelma, sähköistyssuunnitelmat sekä erityisesti tehtäväsuunnitelman läpikäynti ja harjoitustyön teko.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät aikataulusuunnittelun ja tehtäväsuunnittelun perusasiat sekä ratkaista yksinkertaisia
soveltavia tehtäviä, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija osaa perusasioita asunto-osakeyhtiön hallinnosta, isännöitsijän toimenkuvasta ja keskeisistä tehtävistä.

Sisältö (OJ)

Opintojaksolla käsitellään kiinteistöjen isännöintiin liittyvät tehtävät. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. isännöitsijän tehtävät ja vastuut, asunto-osakeyhtiön perustaminen, yhtiökokoukset, hallitustyöskentely, osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet sekä kiinteistönhoito ym. sopimusten laadinta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija tuntee asunto-osakeyhtiön toimielimet ja tietää niiden keskeiset tehtävät ja vastuusuhteet.Hän tunnistaa keskeiset asunto-osakeyhtiön isännöitsijän tehtävät ja osaa avustettuna hoitaa niitä. Opiskelija tuntee karkealla tasolla asunto-osakeyhtiölain sisällön.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija tuntee pääpiirteissään asunto-osakeyhtiölain sisällön ja osaa soveltaa sitä asunto-osakeyhtiön toiminnan järjestämisessä. Hän osaa huolehtia keskeisistä asunto-osakeyhtiön isännöitsijän tehtävistä ja ymmärtää isännöitsijän roolin asunto-osakeyhtiön hallinnossa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija tuntee hyvin asunto-osakeyhtiölain sisällön ja osaa soveltaa sitä asunto-osakeyhtiön perustamiseen ja hallinnon järjestämiseen. Hän tuntee asunto-osakeyhtiön toimielimet sekä niiden tehtävät ja vastuusuhteet. Hän tietää isännöitsijän tehtävät ja osaa huolehtia niistä itsenäisesti ja vastuullisesti.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija osaa perusasioita asunto-osakeyhtiön hallinnosta, isännöitsijän toimenkuvasta ja keskeisistä tehtävistä.

Sisältö (OJ)

Opintojaksolla käsitellään kiinteistöjen isännöintiin liittyvät tehtävät. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. isännöitsijän tehtävät ja vastuut, asunto-osakeyhtiön perustaminen, yhtiökokoukset, hallitustyöskentely, osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet sekä kiinteistönhoito ym. sopimusten laadinta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija tuntee asunto-osakeyhtiön toimielimet ja tietää niiden keskeiset tehtävät ja vastuusuhteet.Hän tunnistaa keskeiset asunto-osakeyhtiön isännöitsijän tehtävät ja osaa avustettuna hoitaa niitä. Opiskelija tuntee karkealla tasolla asunto-osakeyhtiölain sisällön.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija tuntee pääpiirteissään asunto-osakeyhtiölain sisällön ja osaa soveltaa sitä asunto-osakeyhtiön toiminnan järjestämisessä. Hän osaa huolehtia keskeisistä asunto-osakeyhtiön isännöitsijän tehtävistä ja ymmärtää isännöitsijän roolin asunto-osakeyhtiön hallinnossa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija tuntee hyvin asunto-osakeyhtiölain sisällön ja osaa soveltaa sitä asunto-osakeyhtiön perustamiseen ja hallinnon järjestämiseen. Hän tuntee asunto-osakeyhtiön toimielimet sekä niiden tehtävät ja vastuusuhteet. Hän tietää isännöitsijän tehtävät ja osaa huolehtia niistä itsenäisesti ja vastuullisesti.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija oppii tekemään betonijulkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimuksen, keskiraskaan korjauksen suunnitelmat sekä urakkatarjouspyyntöön liittyvät urakkaohjelman ja turvallisuusasiakirjan.

Sisältö (OJ)

Pienryhmätyöskentelynä toteutettava projekti sisältää todelliselle kohteelle tehtävät kuntotutkimuksen, korjaussuunnittelun ja rakennuttamisasiakirjat, kustannuslaskennan toisen ryhmän tuottamista asiakirjoista sekä tulosten esittelyn korjauskohteen edustajalle.

Esitietovaatimukset (OJ)

Opintojaksolle pääseminen edellyttää opintojakson alussa järjestettävän aineistotentin hyväksyttävää suoritusta. Aineistotentissä materiaalina ovat BY 42 Betonijulkisivun kuntotutkimus (voimassa oleva julkaisu) sekä muu erikseen nimettävä materiaali.

Lisätiedot (OJ)

Opetusmenetelmät: Projektityöskentely, tentti pidetään tarvittaessa.
Opetuskieli: Suomi.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Projektiryhmä ei ole työskennellyt ammattimaisesti, ryhmän tuottamien dokumenttien sisällöissä on puutteita eivätkä ne täytä kaikilta osin ammatillisia perusvaatimuksia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Projektiryhmä on työskennellyt ammattimaisesti ja ryhmän tuottamien dokumenttien sisällöt täyttävät ammatilliset perusvaatimukset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Projektiryhmä on työskennellyt laadukkaasti ja ammattimaisesti. Opintosuoritukset täyttävät
ammatilliset vaatimukset ja ne ovat laadukkaita.

Aika ja paikka

Opintojakso kestää koko lukuvuoden. Aikataulu on opintojakson Moodlessa.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Ei ole.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Projektityöskentely. Opintojaksolla tehdään asuinkerrostalon betonijulkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimus ja hankesuunnitelma kuntotutkimuksen tulosten pohjalta.

Oppimateriaalit

Määritellään opintojakson Moodlessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson laajuus on 5 op, joten opiskelijan työmäärä on n. 135 tuntia. Kontaktitilanteet Moodlen aikataulun mukaan.

Sisällön jaksotus

Tutkimusosuus syyslukukauden aikana. Hankesuunnitelma kevätlukukauden aikana.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Kaikki työskentely on insinöörin normaalia työtä.

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää teräsbetonirakenteiden suunnitteluperusteet sekä betonin ja betoniterästen lujuustekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa mitoittaa ja suunnitella erityyppisiä, myös jatkuvia, palkki- ja laattarakenteita. Hän osaa myös mitoittaa seinät ja pilarit nurjahdusta vastaan sekä maanvaraiset perustukset. Opiskelija osaa valita betonipeitteen paksuuden säilyvyys- ja palonkestävyyskriteerien mukaan. Opiskelija hallitsee myös raudoituksen ankkuroinnin ja katkaisupituuden määrityksen perusteet. Opiskelija osaa taipuman ja halkeilun arvioinnin perusteet. Opiskelija osaa tuottaa teräsbetonirakenteiden rakennepiirustuksia CAD-ohjelmistolla.

Sisältö (OJ)

Teräsbetonirakenteiden suunnitteluperusteet. Materiaalit ja materiaaliominaisuudet. Mitoitus taivutukselle, leikkaukselle ja lävistykselle. Suorakaidepalkit, laatta- ja laippapalkit. Yhteen suuntaan ja ristiinkantavat laatat, pilarilaatat. Aukot rakenteissa. Maanvaraiset laatat. Seinät ja pilarit. Anturat, tukimuurit. Säilyvyys, rasitusluokat ja raudoituksen betonipeite. Tankojen ankkurointi, jatkokset ja katkaisupituudet. Taipuman tarkistus graafisella menetelmällä, halkeamaleveyden tarkistus taulukkomenetelmällä.

Esitietovaatimukset (OJ)

Rakennetekniikan perusteet (RTEK1)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää teräsbetonirakenteiden suunnitteluperusteet sekä betonin ja betoniterästen lujuustekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa mitoittaa ja suunnitella erityyppisiä, myös jatkuvia, palkki- ja laattarakenteita. Hän osaa myös mitoittaa seinät ja pilarit nurjahdusta vastaan sekä maanvaraiset perustukset. Opiskelija osaa valita betonipeitteen paksuuden säilyvyys- ja palonkestävyyskriteerien mukaan. Opiskelija hallitsee myös raudoituksen ankkuroinnin ja katkaisupituuden määrityksen perusteet. Opiskelija osaa taipuman ja halkeilun arvioinnin perusteet. Opiskelija osaa tuottaa teräsbetonirakenteiden rakennepiirustuksia CAD-ohjelmistolla.

Sisältö (OJ)

Teräsbetonirakenteiden suunnitteluperusteet. Materiaalit ja materiaaliominaisuudet. Mitoitus taivutukselle, leikkaukselle ja lävistykselle. Suorakaidepalkit, laatta- ja laippapalkit. Yhteen suuntaan ja ristiinkantavat laatat, pilarilaatat. Aukot rakenteissa. Maanvaraiset laatat. Seinät ja pilarit. Anturat, tukimuurit. Säilyvyys, rasitusluokat ja raudoituksen betonipeite. Tankojen ankkurointi, jatkokset ja katkaisupituudet. Taipuman tarkistus graafisella menetelmällä, halkeamaleveyden tarkistus taulukkomenetelmällä.

Esitietovaatimukset (OJ)

Rakennetekniikan perusteet (RTEK1)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija saa syventävän käsityksen betonin materiaaliominaisuuksista ja työmenetelmistä, jotta hän pystyy ottamaan niiden vaatimukset huomioon haastavissa tuotantokohteissa.

Sisältö (OJ)

Talvirakentaminen, kutistuma ja viruma, massan valinta, lattiabetonit, jälkihoito, muotit ja betonin valu sekä betonoinnin ja materiaaliopin erikoiskysymykset.

Esitietovaatimukset (OJ)

Betonitekniikka, 5 op

Lisätiedot (OJ)

Kirjallisuus: By 201 ja Betoninormit, opettajan jakamat monisteet.
Opetusmenetelmät. Luennot, laboratoriotyöt ja aktivoivat harjoitukset.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaisesti
Ohjattuja laboratoriotöitä on vain kolmella viikolla, muutoin niitä tehdään itsenäisesti.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Kurssilla on tentti, jonka ajankohta sovitaan kurssin alussa.
Uusinnat sovitaan opettajan kanssa erikseen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Asteikolla 0-5.
Kirjallinen tentti, tehdyt kotitehtävät, suoritetut laboraatiot.
Kontaktitunneilla osallistumisvelvoite on 75% tenttioikeuden saamiseksi.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Lähiopetus ja laboratoriotyöt
Demonstraatiot
Kotitehtävät

Oppimateriaalit

Tunneilla käsitelty materiaali.
By:n sähköiset betoinitieto-sivut
Oppikirja By 201 ja muu By:n kirjallisuus

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetusta on n. 28 h.
Kurssi sisältää kotitehtäviä ja jokaisella on 2 omaa laboraatiota ja kiintoisa tutustuminen opiskelijaryhmän muiden jäsenien laboratoriotehtäviin.

Sisällön jaksotus

Rytmitetään tarkemmin kurssin alussa.

Aihepiiri:
Kertaus
Käyttöikä
Kutistuma
Kuivuminen
Halkeilu
Pakkovoimat
Vauriot & korjuu,
Erikoisluja betoni
Uudet haasteet kuten AKR
Talvi ja kypsyysikä
Valu ja tiivistäminen
Muotit (mitoitusperiaatteeet)
Erikoisbetonit ja -betonointi
Tiiviit rakenteet, injektointi
Hiilijalanjälki
Ter. bet rak erikoiskysymykset (lattiat, IT-massat jne.)

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Lisätietoja opiskelijoille

Kurssi on ns. pätevyyskurssi (ks. FISE:n sivut).

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tuntee betonin osa-aineet ja niiden ominaisuudet sekä ympäristövaikutukset. Opiskelija tietää betonimassan ja kovettuneen betonin tärkeimmät ominaisuudet, sekä niihin vaikuttavat tekijät. Opiskelija tuntee betonirakenteiden säilyvyystekijät ja betonitekniikan yleiset laatuvaatimukset, sekä kelpoisuuden osoittamismenetelmät. Opiskelija osaa suunnitella betonin koostumuksen tavanomaisiin tarkoituksiin ja kykenee tekemään saatuun koostumukseen tarvittavat korjaukset. Opiskelija tuntee erilaiset betonilaadut, sekä betonointimenetelmät ja ymmärtää betonityön ainutlaatuisuuden eri olosuhteissa ja erityisesti talvirakentamisessa. Opiskelija ymmärtää betonin lujuudenkehityksen, sekä periaatetasolla laadun ja olosuhteiden korrelaation.

Sisältö (OJ)

Betonin historia ja ainesosat. Runkoaines, sen yhdistely ja laatukriteerit, sementit ja niiden valmistus ja ominaisuudet. Betonimassan kriteerit, teko ja suhteutus. Massan sitoutuminen ja kovettuminen. Muottitekniikan ja valutöiden perusteet. Rasitusluokat, olosuhteiden vaikutus ja betonin vaurioitumismekanismit. Talvibetonointi sekä kypsyysikälaskenta. Raudoituksen ja betonin yhteistoiminnan kriteerit ja periaatteet. Erikoisbetonit ja –betonoinnit, sekä lattiarakenteiden teon ja paikallavalun sekä elementtitekniikan perusteet. Betonin vaikutus rakennettuun ympäristöön.

Laboratorioharjoitukset ja raportoinnit.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa betonin valmistamisen ja tuntee sen perusominaisuudet, sekä hallitsee betonin tavanomaisen käytön. Opiskelija osaa ohjattuna suhteuttaa betonin. Opiskelija tunnistaa rasitusluokkien ja talvirakentamisen haasteet sekä jälkihoidon tarpeen. Opiskelija tunnistaa muottitekniikan vaatimukset.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita eri vaihtoehdoista sopivimman betonilaadun ja toteutustavan ja määritellä perusteet valinnoilleen. Lisäksi opiskelija tunnistaa eri rakenteiden asettamat vaatimukset ja rajoitteet betonin käytölle. Opiskelija tunnistaa ja osaa määritellä erikoismassojen ja –betonointitapojen käytön sekä oikean jälkihoidon.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän ymmärtää laaja-alaisesti betonin materiaaliominaisuudet ja käytön kaikissa tilanteissa. Opiskelija osaa valita monipuolisesti eri kohteisiin sopivimman betonimassan ja valutavan sekä hallitsee jälkihoidon ja laadun sekä lujuuskehityksen.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaisesti

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Kurssilla on tentti, jonka ajankohta sovitaan kurssin alussa.
Samoin uusinnat sovitaan erikseen opettajan kanssa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Asteikolla 0-5 ,
Kirjalliset tentit, tehdyt kotitehtävät ja suoritetut laboratorioharjoitukset.
Laboratorioharjoituksissa on 100% osallistumis- ja tekovelvoite.
Kontaktitunneilla osallistumisvelvoite on 75% tenttioikeuden saamiseksi.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Lähiopetus ja laboratoriotyöt
Demonstratiot
Kotitehtävät
Tehdaskäynti

Oppimateriaalit

Tunneilla käsitelty materiaali, mikä pohjautuu betoninormeihin By 65 ja oppikirjaan By 201, sekä By:n sähköiseen oppimisympäristöön.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetusta on n. 46 h ja 6 kpl laboraatorioita, sekä tehdaskäynti.
Laboratoriotyöt tehdään 2-3 hlö pienryhmissä (luokka jaetaan kahteen pääryhmään).
Tarkempi vaiheistus ja ryhmäjako selvitetään kurssin alussa.

Sisällön jaksotus

Tarkennetaan kurssin alussa.
Perustuen By 201 kirjan mukaiseen jaksotukseen.
Ohjeellinen sisältö, järjestys ja tuntikehys;
Yleistä betonirakentamisesta, historia, kehitys, talo/infra 2h
Betonin käyttökohteet 1h
Betonin osa-aineet (runkoaineet ja sementti) 3-4h
Betonin ja betonimassan ominaisuudet 1-2h
Betonin koostumuksen määritys, suhteitus 3h
Betonirakentamisen laatutekniikka 1h
Kovettuneen betonin ominaisuudety 1-2h
Betonitöiden suoritus: betonitöidenvaiheet, muotit, raudoitus, betonin valmistus, massan valinta, valumenetelmät, valu jälkihoito, lujuuden seuranta 6-8h
Talvibetonointi, kypsyysikä ja muut erikoisolosuhteet 3-4h
Muottitekniikan perusteita 1-2h
Teräsbetonirakenteen toiminta 1-2h
Betonivaurioiden kartoitus ja analysointi,
sekä korjaus- ja paikkaustyöt 2-3h
Betonilattiat ja muut liittyvät rakenneosat 2h
Erikoismenetelmät ja -massat 2-3h
Elementtirakenteet 2h
Betonitekniikan sovellutukset, infrarakentaminen, tulevaisuus 1h
Tentti (2h) & tentin palautus (1h) 3h
Excursio, case, kohteena valmisbetoni-/elementtitehdas 3h
Etä/kotitehtäviä ja niiden tarkastusta 2-4 h / kerta (alustavasti: Aloituskysely, kiviaines yhdistely, suhteitus ja koostumus, kypsyysikä, talven haasteet, teräsosat jne … )
Englanniksi tarvittaessa sanastoa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Käynti betoniasemalla

Lisätietoja opiskelijoille

Kurssi on ns. pätevyyskurssi (ks. FISE:n sivut).

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tuntee betonin osa-aineet ja niiden ominaisuudet sekä ympäristövaikutukset. Opiskelija tietää betonimassan ja kovettuneen betonin tärkeimmät ominaisuudet, sekä niihin vaikuttavat tekijät. Opiskelija tuntee betonirakenteiden säilyvyystekijät ja betonitekniikan yleiset laatuvaatimukset, sekä kelpoisuuden osoittamismenetelmät. Opiskelija osaa suunnitella betonin koostumuksen tavanomaisiin tarkoituksiin ja kykenee tekemään saatuun koostumukseen tarvittavat korjaukset. Opiskelija tuntee erilaiset betonilaadut, sekä betonointimenetelmät ja ymmärtää betonityön ainutlaatuisuuden eri olosuhteissa ja erityisesti talvirakentamisessa. Opiskelija ymmärtää betonin lujuudenkehityksen, sekä periaatetasolla laadun ja olosuhteiden korrelaation.

Sisältö (OJ)

Betonin historia ja ainesosat. Runkoaines, sen yhdistely ja laatukriteerit, sementit ja niiden valmistus ja ominaisuudet. Betonimassan kriteerit, teko ja suhteutus. Massan sitoutuminen ja kovettuminen. Muottitekniikan ja valutöiden perusteet. Rasitusluokat, olosuhteiden vaikutus ja betonin vaurioitumismekanismit. Talvibetonointi sekä kypsyysikälaskenta. Raudoituksen ja betonin yhteistoiminnan kriteerit ja periaatteet. Erikoisbetonit ja –betonoinnit, sekä lattiarakenteiden teon ja paikallavalun sekä elementtitekniikan perusteet. Betonin vaikutus rakennettuun ympäristöön.

Laboratorioharjoitukset ja raportoinnit.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa betonin valmistamisen ja tuntee sen perusominaisuudet, sekä hallitsee betonin tavanomaisen käytön. Opiskelija osaa ohjattuna suhteuttaa betonin. Opiskelija tunnistaa rasitusluokkien ja talvirakentamisen haasteet sekä jälkihoidon tarpeen. Opiskelija tunnistaa muottitekniikan vaatimukset.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita eri vaihtoehdoista sopivimman betonilaadun ja toteutustavan ja määritellä perusteet valinnoilleen. Lisäksi opiskelija tunnistaa eri rakenteiden asettamat vaatimukset ja rajoitteet betonin käytölle. Opiskelija tunnistaa ja osaa määritellä erikoismassojen ja –betonointitapojen käytön sekä oikean jälkihoidon.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän ymmärtää laaja-alaisesti betonin materiaaliominaisuudet ja käytön kaikissa tilanteissa. Opiskelija osaa valita monipuolisesti eri kohteisiin sopivimman betonimassan ja valutavan sekä hallitsee jälkihoidon ja laadun sekä lujuuskehityksen.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tuntee betonin osa-aineet ja niiden ominaisuudet sekä ympäristövaikutukset. Opiskelija tietää betonimassan ja kovettuneen betonin tärkeimmät ominaisuudet, sekä niihin vaikuttavat tekijät. Opiskelija tuntee betonirakenteiden säilyvyystekijät ja betonitekniikan yleiset laatuvaatimukset, sekä kelpoisuuden osoittamismenetelmät. Opiskelija osaa suunnitella betonin koostumuksen tavanomaisiin tarkoituksiin ja kykenee tekemään saatuun koostumukseen tarvittavat korjaukset. Opiskelija tuntee erilaiset betonilaadut, sekä betonointimenetelmät ja ymmärtää betonityön ainutlaatuisuuden eri olosuhteissa ja erityisesti talvirakentamisessa. Opiskelija ymmärtää betonin lujuudenkehityksen, sekä periaatetasolla laadun ja olosuhteiden korrelaation.

Sisältö (OJ)

Betonin historia ja ainesosat. Runkoaines, sen yhdistely ja laatukriteerit, sementit ja niiden valmistus ja ominaisuudet. Betonimassan kriteerit, teko ja suhteutus. Massan sitoutuminen ja kovettuminen. Muottitekniikan ja valutöiden perusteet. Rasitusluokat, olosuhteiden vaikutus ja betonin vaurioitumismekanismit. Talvibetonointi sekä kypsyysikälaskenta. Raudoituksen ja betonin yhteistoiminnan kriteerit ja periaatteet. Erikoisbetonit ja –betonoinnit, sekä lattiarakenteiden teon ja paikallavalun sekä elementtitekniikan perusteet. Betonin vaikutus rakennettuun ympäristöön.

Laboratorioharjoitukset ja raportoinnit.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa betonin valmistamisen ja tuntee sen perusominaisuudet, sekä hallitsee betonin tavanomaisen käytön. Opiskelija osaa ohjattuna suhteuttaa betonin. Opiskelija tunnistaa rasitusluokkien ja talvirakentamisen haasteet sekä jälkihoidon tarpeen. Opiskelija tunnistaa muottitekniikan vaatimukset.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita eri vaihtoehdoista sopivimman betonilaadun ja toteutustavan ja määritellä perusteet valinnoilleen. Lisäksi opiskelija tunnistaa eri rakenteiden asettamat vaatimukset ja rajoitteet betonin käytölle. Opiskelija tunnistaa ja osaa määritellä erikoismassojen ja –betonointitapojen käytön sekä oikean jälkihoidon.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän ymmärtää laaja-alaisesti betonin materiaaliominaisuudet ja käytön kaikissa tilanteissa. Opiskelija osaa valita monipuolisesti eri kohteisiin sopivimman betonimassan ja valutavan sekä hallitsee jälkihoidon ja laadun sekä lujuuskehityksen.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tutustuu teknisen piirustuksen kuvausmenetelmiin ja niiden soveltamiseen viestinnässä rakennusalalla. Opiskelija perehtyy tietokoneavusteiseen piirtämiseen kaksiulotteisesti, kolmiulotteisesti sekä tietomallinnusta menetelmänä käyttäen. Opiskelija saavuttaa perusvalmiudet viestintään rakennuspiirustusten avulla.

Sisältö (OJ)

Projisiointi kolmiulotteisesta kappaleesta kaksiulotteiseksi piirustukseksi. Kaksiulotteisen CAD-piirustuksen laatiminen. Kolmiulotteiset mallit ja rakennuksen tietomallit. Pistepilvien ja muitten viitetietojen käyttäminen. Tiedonsiirto ja IFC.

Esitietovaatimukset (OJ)

Digityökalut, tietotekniikan perusteet tai vastaava tietotekniikan perustuntemus.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa lukea ja tuottaa itse tavanomaisia 2D -rakennuspiirustuksia alalla yleisesti käytetyllä ohjelmistolla sekä käyttää alan standardin mukaisia piirustusmerkintöjä ja asetteluita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa edellisten lisäksi selostaa tietomallintamisen periaatteita, pistepilven hyödyntämistä 3D-mallin tuottamisessa ja hakea omatoimisesti ratkaisuja kurssin aihealueen ongelmiin lähdemateriaaleja laajasti hyödyntäen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisten lisäksi opiskelija tunnistaa rakennusalan dokumentoinnin kehitystarpeita ja pystyy kehittämään toimintatapojaan digitaalisiin menetelmiin tukeutuen.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tutustuu teknisen piirustuksen kuvausmenetelmiin ja niiden soveltamiseen viestinnässä rakennusalalla. Opiskelija perehtyy tietokoneavusteiseen piirtämiseen kaksiulotteisesti, kolmiulotteisesti sekä tietomallinnusta menetelmänä käyttäen. Opiskelija saavuttaa perusvalmiudet viestintään rakennuspiirustusten avulla.

Sisältö (OJ)

Projisiointi kolmiulotteisesta kappaleesta kaksiulotteiseksi piirustukseksi. Kaksiulotteisen CAD-piirustuksen laatiminen. Kolmiulotteiset mallit ja rakennuksen tietomallit. Pistepilvien ja muitten viitetietojen käyttäminen. Tiedonsiirto ja IFC.

Esitietovaatimukset (OJ)

Digityökalut, tietotekniikan perusteet tai vastaava tietotekniikan perustuntemus.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa lukea ja tuottaa itse tavanomaisia 2D -rakennuspiirustuksia alalla yleisesti käytetyllä ohjelmistolla sekä käyttää alan standardin mukaisia piirustusmerkintöjä ja asetteluita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa edellisten lisäksi selostaa tietomallintamisen periaatteita, pistepilven hyödyntämistä 3D-mallin tuottamisessa ja hakea omatoimisesti ratkaisuja kurssin aihealueen ongelmiin lähdemateriaaleja laajasti hyödyntäen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisten lisäksi opiskelija tunnistaa rakennusalan dokumentoinnin kehitystarpeita ja pystyy kehittämään toimintatapojaan digitaalisiin menetelmiin tukeutuen.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tutustuu teknisen piirustuksen kuvausmenetelmiin ja niiden soveltamiseen viestinnässä rakennusalalla. Opiskelija perehtyy tietokoneavusteiseen piirtämiseen kaksiulotteisesti, kolmiulotteisesti sekä tietomallinnusta menetelmänä käyttäen. Opiskelija saavuttaa perusvalmiudet viestintään rakennuspiirustusten avulla.

Sisältö (OJ)

Projisiointi kolmiulotteisesta kappaleesta kaksiulotteiseksi piirustukseksi. Kaksiulotteisen CAD-piirustuksen laatiminen. Kolmiulotteiset mallit ja rakennuksen tietomallit. Pistepilvien ja muitten viitetietojen käyttäminen. Tiedonsiirto ja IFC.

Esitietovaatimukset (OJ)

Digityökalut, tietotekniikan perusteet tai vastaava tietotekniikan perustuntemus.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa lukea ja tuottaa itse tavanomaisia 2D -rakennuspiirustuksia alalla yleisesti käytetyllä ohjelmistolla sekä käyttää alan standardin mukaisia piirustusmerkintöjä ja asetteluita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa edellisten lisäksi selostaa tietomallintamisen periaatteita, pistepilven hyödyntämistä 3D-mallin tuottamisessa ja hakea omatoimisesti ratkaisuja kurssin aihealueen ongelmiin lähdemateriaaleja laajasti hyödyntäen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisten lisäksi opiskelija tunnistaa rakennusalan dokumentoinnin kehitystarpeita ja pystyy kehittämään toimintatapojaan digitaalisiin menetelmiin tukeutuen.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tutustuu teknisen piirustuksen kuvausmenetelmiin ja niiden soveltamiseen viestinnässä rakennusalalla. Opiskelija perehtyy tietokoneavusteiseen piirtämiseen kaksiulotteisesti, kolmiulotteisesti sekä tietomallinnusta menetelmänä käyttäen. Opiskelija saavuttaa perusvalmiudet viestintään rakennuspiirustusten avulla.

Sisältö (OJ)

Projisiointi kolmiulotteisesta kappaleesta kaksiulotteiseksi piirustukseksi. Kaksiulotteisen CAD-piirustuksen laatiminen. Kolmiulotteiset mallit ja rakennuksen tietomallit. Pistepilvien ja muitten viitetietojen käyttäminen. Tiedonsiirto ja IFC.

Esitietovaatimukset (OJ)

Digityökalut, tietotekniikan perusteet tai vastaava tietotekniikan perustuntemus.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa lukea ja tuottaa itse tavanomaisia 2D -rakennuspiirustuksia alalla yleisesti käytetyllä ohjelmistolla sekä käyttää alan standardin mukaisia piirustusmerkintöjä ja asetteluita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa edellisten lisäksi selostaa tietomallintamisen periaatteita, pistepilven hyödyntämistä 3D-mallin tuottamisessa ja hakea omatoimisesti ratkaisuja kurssin aihealueen ongelmiin lähdemateriaaleja laajasti hyödyntäen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisten lisäksi opiskelija tunnistaa rakennusalan dokumentoinnin kehitystarpeita ja pystyy kehittämään toimintatapojaan digitaalisiin menetelmiin tukeutuen.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tutustuu teknisen piirustuksen kuvausmenetelmiin ja niiden soveltamiseen viestinnässä rakennusalalla. Opiskelija perehtyy tietokoneavusteiseen piirtämiseen kaksiulotteisesti, kolmiulotteisesti sekä tietomallinnusta menetelmänä käyttäen. Opiskelija saavuttaa perusvalmiudet viestintään rakennuspiirustusten avulla.

Sisältö (OJ)

Projisiointi kolmiulotteisesta kappaleesta kaksiulotteiseksi piirustukseksi. Kaksiulotteisen CAD-piirustuksen laatiminen. Kolmiulotteiset mallit ja rakennuksen tietomallit. Pistepilvien ja muitten viitetietojen käyttäminen. Tiedonsiirto ja IFC.

Esitietovaatimukset (OJ)

Digityökalut, tietotekniikan perusteet tai vastaava tietotekniikan perustuntemus.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa lukea ja tuottaa itse tavanomaisia 2D -rakennuspiirustuksia alalla yleisesti käytetyllä ohjelmistolla sekä käyttää alan standardin mukaisia piirustusmerkintöjä ja asetteluita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa edellisten lisäksi selostaa tietomallintamisen periaatteita, pistepilven hyödyntämistä 3D-mallin tuottamisessa ja hakea omatoimisesti ratkaisuja kurssin aihealueen ongelmiin lähdemateriaaleja laajasti hyödyntäen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisten lisäksi opiskelija tunnistaa rakennusalan dokumentoinnin kehitystarpeita ja pystyy kehittämään toimintatapojaan digitaalisiin menetelmiin tukeutuen.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija ymmärtää lujuusopin elementtimenetelmän perustana olevan lujuusopin teorian ja käytetyn matematiikan. Osaa muodostaa yksinkertaisten sauvan ja palkin elementtiverkot ja jäykkyysmatriisit, sekä ratkaista rakenteen perusyhtälön.
Opiskelija osaa mitoittaa elementtimenetelmään perustuvalla 3D-laskentaohjelmalla tavanomaisen teräsrakenteisen rakennuksen rungon kokonaisuuden ja yksittäiset rakenneosat.

Sisältö (OJ)

Elementtimenetelmän perusta. Elementtiverkko, elementtityypit,solmusuureet, solmukuormat. Matriisilaskennan käyttö.Sauvan, palkin ja kehän ratkaisut käsinlaskennalla.
Mallin luominen, kuormitusten määrääminen, rakenteen analysoiminen ja mitoittaminen laskentaohjelmalla.

Esitietovaatimukset (OJ)

Opiskelija on suorittanut opintojaksot Rakennemekaniikka 5 op, Rakennusmekaniikan perusteet 5 op ja Rakennemekaniikan sovellukset 5 op tai hänellä on niitä vastaavat tiedot.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisumenetelmät.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaan.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Tentti on viimeisellä teoriaosuuden opetuskerralla syksyllä 2024.
RFEM laskentaohjelmasta on henkilökohtainen harjoitustyö, jonka palautuspäivämäärä kerrotaan tehtävän annossa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana muodostuu tentin ja harjoitustyön yhteen lasketuista pisteistä. Tentin ja harjoitustyön painoarvot ovat yhtä suuret eli molemmista voi saada saman maksimimäärän pisteitä. Tentin minimipistemäärä on neljäsosa sen maksimipisteistä.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

lähiopetus
harjoitukset
tentti
ongelmalähtöinen opiskelu

Oppimateriaalit

Tunneilla jaettava teoriaosuuden materiaali
RFEM manuaalit, webinaarit ja muut ohjeet kuten esimerkiksi:
https://www.dlubal.com/en-US/downloads-and-information/documents/manuals
https://www.dlubal.com/en-US/downloads-and-information/documents/online-manuals
https://www.dlubal.com/en-US/support-and-learning/learning/e-learning-videos?playlist=short-video-
tutorials-svt
RFEM ohjelman voi ladata ja asentaa omalle koneelle osoitteesta
https://www.dlubal.com/en-US/education/students/free-structural-analysis-software-for-students

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetusta 28 h. Itsenäistä opiskelua 53 h

Sisällön jaksotus

Kurssi koostuu kolmesta teemasta, jotka limittyvät toistensa kanssa ajallisesti.
- Elementtimenetelmän teorian ja yksinkertaisten tehtävien käsin lasku.
- Yleinen elementtimallien luonti laskentaohjelmille.
- RFEM elementtimenetelmäohjelmalla perustehtävien laskenta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla opiskellaan elementtimenetelmän perusteista ja laskentaohjelman käytöstä sisältö,
jolla suunnittelutyöelämässä pääsee alkuun FEM-laskennassa ja pystyy oppimaan itsenäisesti lisää.

Lisätietoja opiskelijoille

Kurssilla käytettävä laskentaohjelma on PTC Mathcad Prime 9.0. Ohjelman itsenäinen opiskelu on tarpeellista, sillä luennoilla ohjelman käyttöön ei ehditä paneutua syvällisesti.

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija ymmärtää elementtirakentamisen erityispiirteet ja riskit. Lisäksi hän ymmärtää pääpiirteittäin elementtien suunnitteluperusteet, valmistuksen ja logistiikan sekä hallitsee asennussuunnittelun.

Sisältö (OJ)

Opintojaksolla perehdytään betoni-, kevytbetoni-, puu- ja teräselementtikohteiden suunnitteluun, valmistukseen ja logistiikkaan. Lisäksi perehdytään elementtirakentamisen erityispiirteisiin ja asennussuunnitteluun sekä -toteutukseen tuotannon näkökulmasta.

Lisätiedot (OJ)

Kirjallisuus: Luentomoniste, verkko aineistot.
Opetusmenetelmät: Aktivoiva luento, opetuskeskustelu, ryhmätyöt, tuntiharjoitukset, tentti, harjoitustyö sekä seminaari.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti ratkaisumenetelmiä.

Aika ja paikka

syksy 2024

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Tentti pidetään kurssin lopussa. Uusinta- ja korotustentit sovitaan halukkaiden/tarvitsijoiden kanssa.
Kaikki kurssiin liittyvät tehtävät tulee olla tehtynä toiseen uusintaan mennessä. Jos opiskelija ei saa toisellakaan uusinnalla kurssista hyväksyttyä suoritusta, koko kurssi on suoritettava uudelleen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arviointi:
seminaariesitelmä 30%
tentti 70%
Kurssin suorittaminen edellyttää osallistumista opetukseen vähintään 66% pidetyistä luennoista.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

lähiopetus, opetuskeskustelu, tentti

Oppimateriaalit

Luentomateriaali Moodlessa, yritysten www-sivut, videot, www.elementtisuunnittelu.fi

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Oppimistavoitteet
Opiskelija ymmärtää elementtirakentamisen erityispiirteet ja riskit
Lisäksi hän oppii yksittäisten elementtien suunnitteluperusteet, elementtiliitosten toimintaperiaatteet, valmistuksen ja kuljetuksen sekä hallitsee asennussuunnitelman laadinnan
Opiskelija oppii elementtitehtaan ja asennusyrityksen toiminnan
Toteutustapa
Nuorisoasteen päivätoteutus

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

kaikki suorittavat kurssin samalla tavalla

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
• tunnistaa yleisimmät suomalaiset mineraalit ja kivilajit ja näiden käyttökohteet rakentamisteollisuudessa
• osaa selittää pohjaveden esiintymismuodot
• tietää maalajiluokitukset ja osaa käyttää niitä suomalaisten maalajien nimeämiseen ja tunnistamiseen
• tietää rakennustekniikan kannalta maalajien keskeisimmät ominaisuudet sekä ilmiöt, kuten routa ja routiminen
• osaa selittää maan koostumuksen (rakeet, ilma, vesi) ja laskea näiden välisiä riippuvuussuhteita
• osaa selittää avoimen ja suljetun tilan käsitteet ja mistä maan lujuus muodostuu
• osaa selittää kokonaisjännityksen ja tehokkaan jännityksen sekä laskea geostaattisia jännityksiä
• osaa käyttää avoimia paikkatietoaineistoja ja osaa tulkita pohjatutkimusasiakirjoja ja suunnitelmien maaperätietoja
• osaa tehdä ja raportoida yleisimpiä laboratoriotestejä ja tuntee yleisimmät kenttätutkimusmenetelmät ja tietää, miksi ko. tutkimuksia tarvitaan

Sisältö (OJ)

Maa- ja kivilajien synty. Suomen maa- ja kallioperän synty, rakenne ja koostumus
Maalajien tunnistus ja nimeäminen sekä raekokojakautuman määritys ja tulkinta
Yleisimmät geoteknilliset kenttä- ja laboratoriotutkimusmenetelmät.
Maan fysikaaliset, rakenteelliset ja hydrauliset ominaisuudet ja routivuus
Geostaattiset jännitykset. Avoimen ja suljetun tilan käsitteet.
Alan terminologia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa itsenäisesti laskea esimerkin mukaisia laskutehtäviä, toimia laboratoriossa ohjeiden mukaisesti ja raportoida tulokset.
Opiskelija tietää yleisimmät pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmät nimeltä
Opiskelija tietää, mihin maalajin nimeäminen perustuu ja osaa määrittää seulontatuloksista rakeisuuskäyrän.
Opiskelija tietää yleisimmät maalajit ja niiden tunnistamisperusteita.
Opiskelija tietää yleisimmät mineraali- ja kivilajit ja niiden tunnistamisperusteita.
Opiskelija tuntee keskeisten käsitteiden merkityksen ja tietää maaperän rakenneosat.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa soveltaa laskutehtävissä oppimiaan riippuvuussuhteita sekä käsitellä ja analysoida laboratoriotuloksia.
Opiskelija osaa valita soveltuvan pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmän maaperäolosuhteiden ja tutkimustavoitteiden perusteella
Opiskelija tunnistaa maalajit ja tietää niiden tärkeimmät ominaisuudet sekä mahdollisia käyttökohteita
Opiskelija tuntee alan terminologiaa ja käsitteitä ja osaa selittää ne.
Opiskelija ymmärtää maaperän rakenteen ja osien keskinäisen vuorovaikutuksen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija ymmärtää riippuvuussuhteiden taustalla olevat ilmiöt ja pysyy johtamaan kaavoja niiden kuvaamiseen sekä ymmärtää laboratoriokokeessa tarkasteltavan ilmiön ja mittausmenetelmän rajoituksia.
Opiskelija osaa arvioida pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmien soveltuvuutta ja tulkita tutkimustuloksia
Opiskelija tuntee maalajien syntyhistorian, niiden tyypilliset ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet ja osaa perustella materiaalin soveltuvuuden suunniteltuun käyttötarkoitukseen.
Opiskelija ymmärtää maaperäolosuhteiden vaikutuksen veden liikkeisiin, jännitysten jakautumiseen ja routimiseen.

Aika ja paikka

lukujärjestyksen mukaisesti sekä teoriatunnit että laboratoriotunnit (Kuntokatu ja Hervanta)

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Opintojaksoon sisältyy 1 tentti sekä erillisessä Moodlessa olevat itseopiskelutentit, uusintatentit ilmoitetaan myöhemmin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana perustuu pääosin tenttitulokseen. Muiden tekijöiden (aktiivinen ote laboratoriotyöskentelyssä ja hyväksytysti annetussa ajassa palautetut lisätehtävät) vaikutus lopulliseen arvosanaan -0,5...+1,00 arvosanaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

lähi- ja etäopetus, harjoitukset, itseopiskelu, laboratoriotyöt, tentti

Oppimateriaalit

Jääskeläinen Raimo: Geotekniikan perusteet, Tammertekniikka 2009.
Tunneilla ja laboratoriossa jaettava materiaali. Muistiinpanot ja laskutehtävät tunneilla

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähi- ja/tai etäopetus yhteensä noin 35 h sisältäen kokeen, jonka lisäksi laboratorioharjoitukset. Opintojakson suorittamisessa edellytetään säännöllistä (minitavoite 70 %) osallistumista oppi- ja harjoitustunneille. Lisäksi edellytetään minitenttien (itseopiskelutehtävät) ja laboratoriotehtävien tekemistä hyväksytysti määrätyssä ajassa. Laboratorioharjoituksissa on pakollinen läsnäolo. Laboratorioharjoitukset suoritetaan mahdollisten sairaustapausten osalta seuraavien lukukausien aikana toisilla toteutuksilla tai sovitusti ylimääräisellä labrakerralla.

Sisällön jaksotus

1. Yleisesittely geotekniikasta ja maaperästä (itseopiskelu)
2. Maalajit ja niiden tunnistaminen, maalajiluokitukset
3. Maan geotekniset ominaisuudet
4. Maan hydrauliset ominaisuudet ja routa
5. Maan lujuusominaisuudet
6. Maa- ja kallioperän geologiaa (itseopiskelu)
7. Maaperän tutkimusmenetelmät
8. Pohjatutkimusten soveltaminen
9. Tentti, muut teemat, harjoitustöiden anto ja kertaus
Tarkempi aikataulu ja mm. laboratoriotöiden ajoitukset (ja ilmoittautumiset) Moodlessa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Mahdollisuuksien mukaan excursio

Kansainvälisyys

-

Lisätietoja opiskelijoille

anne.hamalainen@tuni.fi

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
• tunnistaa yleisimmät suomalaiset mineraalit ja kivilajit ja näiden käyttökohteet rakentamisteollisuudessa
• osaa selittää pohjaveden esiintymismuodot
• tietää maalajiluokitukset ja osaa käyttää niitä suomalaisten maalajien nimeämiseen ja tunnistamiseen
• tietää rakennustekniikan kannalta maalajien keskeisimmät ominaisuudet sekä ilmiöt, kuten routa ja routiminen
• osaa selittää maan koostumuksen (rakeet, ilma, vesi) ja laskea näiden välisiä riippuvuussuhteita
• osaa selittää avoimen ja suljetun tilan käsitteet ja mistä maan lujuus muodostuu
• osaa selittää kokonaisjännityksen ja tehokkaan jännityksen sekä laskea geostaattisia jännityksiä
• osaa käyttää avoimia paikkatietoaineistoja ja osaa tulkita pohjatutkimusasiakirjoja ja suunnitelmien maaperätietoja
• osaa tehdä ja raportoida yleisimpiä laboratoriotestejä ja tuntee yleisimmät kenttätutkimusmenetelmät ja tietää, miksi ko. tutkimuksia tarvitaan

Sisältö (OJ)

Maa- ja kivilajien synty. Suomen maa- ja kallioperän synty, rakenne ja koostumus
Maalajien tunnistus ja nimeäminen sekä raekokojakautuman määritys ja tulkinta
Yleisimmät geoteknilliset kenttä- ja laboratoriotutkimusmenetelmät.
Maan fysikaaliset, rakenteelliset ja hydrauliset ominaisuudet ja routivuus
Geostaattiset jännitykset. Avoimen ja suljetun tilan käsitteet.
Alan terminologia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa itsenäisesti laskea esimerkin mukaisia laskutehtäviä, toimia laboratoriossa ohjeiden mukaisesti ja raportoida tulokset.
Opiskelija tietää yleisimmät pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmät nimeltä
Opiskelija tietää, mihin maalajin nimeäminen perustuu ja osaa määrittää seulontatuloksista rakeisuuskäyrän.
Opiskelija tietää yleisimmät maalajit ja niiden tunnistamisperusteita.
Opiskelija tietää yleisimmät mineraali- ja kivilajit ja niiden tunnistamisperusteita.
Opiskelija tuntee keskeisten käsitteiden merkityksen ja tietää maaperän rakenneosat.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa soveltaa laskutehtävissä oppimiaan riippuvuussuhteita sekä käsitellä ja analysoida laboratoriotuloksia.
Opiskelija osaa valita soveltuvan pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmän maaperäolosuhteiden ja tutkimustavoitteiden perusteella
Opiskelija tunnistaa maalajit ja tietää niiden tärkeimmät ominaisuudet sekä mahdollisia käyttökohteita
Opiskelija tuntee alan terminologiaa ja käsitteitä ja osaa selittää ne.
Opiskelija ymmärtää maaperän rakenteen ja osien keskinäisen vuorovaikutuksen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija ymmärtää riippuvuussuhteiden taustalla olevat ilmiöt ja pysyy johtamaan kaavoja niiden kuvaamiseen sekä ymmärtää laboratoriokokeessa tarkasteltavan ilmiön ja mittausmenetelmän rajoituksia.
Opiskelija osaa arvioida pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmien soveltuvuutta ja tulkita tutkimustuloksia
Opiskelija tuntee maalajien syntyhistorian, niiden tyypilliset ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet ja osaa perustella materiaalin soveltuvuuden suunniteltuun käyttötarkoitukseen.
Opiskelija ymmärtää maaperäolosuhteiden vaikutuksen veden liikkeisiin, jännitysten jakautumiseen ja routimiseen.

Aika ja paikka

lukujärjestyksen mukaisesti sekä teoriatunnit että laboratoriotunnit (Kuntokatu ja Hervanta)

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Opintojaksoon sisältyy 1 tentti sekä erillisessä Moodlessa olevat itseopiskelutentit, uusintatentit ilmoitetaan myöhemmin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana perustuu pääosin tenttitulokseen. Muiden tekijöiden (aktiivinen ote laboratoriotyöskentelyssä ja hyväksytysti annetussa ajassa palautetut lisätehtävät) vaikutus lopulliseen arvosanaan -0,5...+1,00 arvosanaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

lähi- ja etäopetus, harjoitukset, itseopiskelu, laboratoriotyöt, tentti

Oppimateriaalit

Jääskeläinen Raimo: Geotekniikan perusteet, Tammertekniikka 2009.
Tunneilla ja laboratoriossa jaettava materiaali. Muistiinpanot ja laskutehtävät tunneilla

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähi- ja/tai etäopetus yhteensä noin 35 h sisältäen kokeen, jonka lisäksi laboratorioharjoitukset. Opintojakson suorittamisessa edellytetään säännöllistä (minitavoite 70 %) osallistumista oppi- ja harjoitustunneille. Lisäksi edellytetään minitenttien (itseopiskelutehtävät) ja laboratoriotehtävien tekemistä hyväksytysti määrätyssä ajassa. Laboratorioharjoituksissa on pakollinen läsnäolo. Laboratorioharjoitukset suoritetaan mahdollisten sairaustapausten osalta seuraavien lukukausien aikana toisilla toteutuksilla tai sovitusti ylimääräisellä labrakerralla.

Sisällön jaksotus

1. Yleisesittely geotekniikasta ja maaperästä (itseopiskelu)
2. Maalajit ja niiden tunnistaminen, maalajiluokitukset
3. Maan geotekniset ominaisuudet
4. Maan hydrauliset ominaisuudet ja routa
5. Maan lujuusominaisuudet
6. Maa- ja kallioperän geologiaa (itseopiskelu)
7. Maaperän tutkimusmenetelmät
8. Pohjatutkimusten soveltaminen
9. Tentti, muut teemat, harjoitustöiden anto ja kertaus
Tarkempi aikataulu ja mm. laboratoriotöiden ajoitukset (ja ilmoittautumiset) Moodlessa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Mahdollisuuksien mukaan excursio

Kansainvälisyys

-

Lisätietoja opiskelijoille

anne.hamalainen@tuni.fi

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
• tunnistaa yleisimmät suomalaiset mineraalit ja kivilajit ja näiden käyttökohteet rakentamisteollisuudessa
• osaa selittää pohjaveden esiintymismuodot
• tietää maalajiluokitukset ja osaa käyttää niitä suomalaisten maalajien nimeämiseen ja tunnistamiseen
• tietää rakennustekniikan kannalta maalajien keskeisimmät ominaisuudet sekä ilmiöt, kuten routa ja routiminen
• osaa selittää maan koostumuksen (rakeet, ilma, vesi) ja laskea näiden välisiä riippuvuussuhteita
• osaa selittää avoimen ja suljetun tilan käsitteet ja mistä maan lujuus muodostuu
• osaa selittää kokonaisjännityksen ja tehokkaan jännityksen sekä laskea geostaattisia jännityksiä
• osaa käyttää avoimia paikkatietoaineistoja ja osaa tulkita pohjatutkimusasiakirjoja ja suunnitelmien maaperätietoja
• osaa tehdä ja raportoida yleisimpiä laboratoriotestejä ja tuntee yleisimmät kenttätutkimusmenetelmät ja tietää, miksi ko. tutkimuksia tarvitaan

Sisältö (OJ)

Maa- ja kivilajien synty. Suomen maa- ja kallioperän synty, rakenne ja koostumus
Maalajien tunnistus ja nimeäminen sekä raekokojakautuman määritys ja tulkinta
Yleisimmät geoteknilliset kenttä- ja laboratoriotutkimusmenetelmät.
Maan fysikaaliset, rakenteelliset ja hydrauliset ominaisuudet ja routivuus
Geostaattiset jännitykset. Avoimen ja suljetun tilan käsitteet.
Alan terminologia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa itsenäisesti laskea esimerkin mukaisia laskutehtäviä, toimia laboratoriossa ohjeiden mukaisesti ja raportoida tulokset.
Opiskelija tietää yleisimmät pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmät nimeltä
Opiskelija tietää, mihin maalajin nimeäminen perustuu ja osaa määrittää seulontatuloksista rakeisuuskäyrän.
Opiskelija tietää yleisimmät maalajit ja niiden tunnistamisperusteita.
Opiskelija tietää yleisimmät mineraali- ja kivilajit ja niiden tunnistamisperusteita.
Opiskelija tuntee keskeisten käsitteiden merkityksen ja tietää maaperän rakenneosat.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa soveltaa laskutehtävissä oppimiaan riippuvuussuhteita sekä käsitellä ja analysoida laboratoriotuloksia.
Opiskelija osaa valita soveltuvan pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmän maaperäolosuhteiden ja tutkimustavoitteiden perusteella
Opiskelija tunnistaa maalajit ja tietää niiden tärkeimmät ominaisuudet sekä mahdollisia käyttökohteita
Opiskelija tuntee alan terminologiaa ja käsitteitä ja osaa selittää ne.
Opiskelija ymmärtää maaperän rakenteen ja osien keskinäisen vuorovaikutuksen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija ymmärtää riippuvuussuhteiden taustalla olevat ilmiöt ja pysyy johtamaan kaavoja niiden kuvaamiseen sekä ymmärtää laboratoriokokeessa tarkasteltavan ilmiön ja mittausmenetelmän rajoituksia.
Opiskelija osaa arvioida pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmien soveltuvuutta ja tulkita tutkimustuloksia
Opiskelija tuntee maalajien syntyhistorian, niiden tyypilliset ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet ja osaa perustella materiaalin soveltuvuuden suunniteltuun käyttötarkoitukseen.
Opiskelija ymmärtää maaperäolosuhteiden vaikutuksen veden liikkeisiin, jännitysten jakautumiseen ja routimiseen.

Aika ja paikka

lukujärjestyksen mukaisesti sekä teoriatunnit että laboratoriotunnit (Kuntokatu ja Hervanta)

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Opintojaksoon sisältyy 1 tentti sekä erillisessä Moodlessa olevat itseopiskelutentit, uusintatentit ilmoitetaan myöhemmin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana perustuu pääosin tenttitulokseen. Muiden tekijöiden (aktiivinen ote laboratoriotyöskentelyssä ja hyväksytysti annetussa ajassa palautetut lisätehtävät) vaikutus lopulliseen arvosanaan -0,5...+1,00 arvosanaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

lähi- ja etäopetus, harjoitukset, itseopiskelu, laboratoriotyöt, tentti

Oppimateriaalit

Jääskeläinen Raimo: Geotekniikan perusteet, Tammertekniikka 2009.
Tunneilla ja laboratoriossa jaettava materiaali. Muistiinpanot ja laskutehtävät tunneilla

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähi- ja/tai etäopetus yhteensä noin 35 h sisältäen kokeen, jonka lisäksi laboratorioharjoitukset. Opintojakson suorittamisessa edellytetään säännöllistä (minitavoite 70 %) osallistumista oppi- ja harjoitustunneille. Lisäksi edellytetään minitenttien (itseopiskelutehtävät) ja laboratoriotehtävien tekemistä hyväksytysti määrätyssä ajassa. Laboratorioharjoituksissa on pakollinen läsnäolo. Laboratorioharjoitukset suoritetaan mahdollisten sairaustapausten osalta seuraavien lukukausien aikana toisilla toteutuksilla tai sovitusti ylimääräisellä labrakerralla.

Sisällön jaksotus

1. Yleisesittely geotekniikasta ja maaperästä (itseopiskelu)
2. Maalajit ja niiden tunnistaminen, maalajiluokitukset
3. Maan geotekniset ominaisuudet
4. Maan hydrauliset ominaisuudet ja routa
5. Maan lujuusominaisuudet
6. Maa- ja kallioperän geologiaa (itseopiskelu)
7. Maaperän tutkimusmenetelmät
8. Pohjatutkimusten soveltaminen
9. Tentti, muut teemat, harjoitustöiden anto ja kertaus
Tarkempi aikataulu ja mm. laboratoriotöiden ajoitukset (ja ilmoittautumiset) Moodlessa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Mahdollisuuksien mukaan excursio

Kansainvälisyys

-

Lisätietoja opiskelijoille

anne.hamalainen@tuni.fi

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
• tunnistaa yleisimmät suomalaiset mineraalit ja kivilajit ja näiden käyttökohteet rakentamisteollisuudessa
• osaa selittää pohjaveden esiintymismuodot
• tietää maalajiluokitukset ja osaa käyttää niitä suomalaisten maalajien nimeämiseen ja tunnistamiseen
• tietää rakennustekniikan kannalta maalajien keskeisimmät ominaisuudet sekä ilmiöt, kuten routa ja routiminen
• osaa selittää maan koostumuksen (rakeet, ilma, vesi) ja laskea näiden välisiä riippuvuussuhteita
• osaa selittää avoimen ja suljetun tilan käsitteet ja mistä maan lujuus muodostuu
• osaa selittää kokonaisjännityksen ja tehokkaan jännityksen sekä laskea geostaattisia jännityksiä
• osaa käyttää avoimia paikkatietoaineistoja ja osaa tulkita pohjatutkimusasiakirjoja ja suunnitelmien maaperätietoja
• osaa tehdä ja raportoida yleisimpiä laboratoriotestejä ja tuntee yleisimmät kenttätutkimusmenetelmät ja tietää, miksi ko. tutkimuksia tarvitaan

Sisältö (OJ)

Maa- ja kivilajien synty. Suomen maa- ja kallioperän synty, rakenne ja koostumus
Maalajien tunnistus ja nimeäminen sekä raekokojakautuman määritys ja tulkinta
Yleisimmät geoteknilliset kenttä- ja laboratoriotutkimusmenetelmät.
Maan fysikaaliset, rakenteelliset ja hydrauliset ominaisuudet ja routivuus
Geostaattiset jännitykset. Avoimen ja suljetun tilan käsitteet.
Alan terminologia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa itsenäisesti laskea esimerkin mukaisia laskutehtäviä, toimia laboratoriossa ohjeiden mukaisesti ja raportoida tulokset.
Opiskelija tietää yleisimmät pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmät nimeltä
Opiskelija tietää, mihin maalajin nimeäminen perustuu ja osaa määrittää seulontatuloksista rakeisuuskäyrän.
Opiskelija tietää yleisimmät maalajit ja niiden tunnistamisperusteita.
Opiskelija tietää yleisimmät mineraali- ja kivilajit ja niiden tunnistamisperusteita.
Opiskelija tuntee keskeisten käsitteiden merkityksen ja tietää maaperän rakenneosat.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa soveltaa laskutehtävissä oppimiaan riippuvuussuhteita sekä käsitellä ja analysoida laboratoriotuloksia.
Opiskelija osaa valita soveltuvan pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmän maaperäolosuhteiden ja tutkimustavoitteiden perusteella
Opiskelija tunnistaa maalajit ja tietää niiden tärkeimmät ominaisuudet sekä mahdollisia käyttökohteita
Opiskelija tuntee alan terminologiaa ja käsitteitä ja osaa selittää ne.
Opiskelija ymmärtää maaperän rakenteen ja osien keskinäisen vuorovaikutuksen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija ymmärtää riippuvuussuhteiden taustalla olevat ilmiöt ja pysyy johtamaan kaavoja niiden kuvaamiseen sekä ymmärtää laboratoriokokeessa tarkasteltavan ilmiön ja mittausmenetelmän rajoituksia.
Opiskelija osaa arvioida pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmien soveltuvuutta ja tulkita tutkimustuloksia
Opiskelija tuntee maalajien syntyhistorian, niiden tyypilliset ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet ja osaa perustella materiaalin soveltuvuuden suunniteltuun käyttötarkoitukseen.
Opiskelija ymmärtää maaperäolosuhteiden vaikutuksen veden liikkeisiin, jännitysten jakautumiseen ja routimiseen.

Aika ja paikka

lukujärjestyksen mukaisesti sekä teoriatunnit että laboratoriotunnit (Kuntokatu ja Hervanta)

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Opintojaksoon sisältyy 1 tentti sekä erillisessä Moodlessa olevat itseopiskelutentit, uusintatentit ilmoitetaan myöhemmin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana perustuu pääosin tenttitulokseen. Muiden tekijöiden (aktiivinen ote laboratoriotyöskentelyssä ja hyväksytysti annetussa ajassa palautetut lisätehtävät) vaikutus lopulliseen arvosanaan -0,5...+1,00 arvosanaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

lähi- ja etäopetus, harjoitukset, itseopiskelu, laboratoriotyöt, tentti

Oppimateriaalit

Jääskeläinen Raimo: Geotekniikan perusteet, Tammertekniikka 2009.
Tunneilla ja laboratoriossa jaettava materiaali. Muistiinpanot ja laskutehtävät tunneilla

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähi- ja/tai etäopetus yhteensä noin 35 h sisältäen kokeen, jonka lisäksi laboratorioharjoitukset. Opintojakson suorittamisessa edellytetään säännöllistä (minitavoite 70 %) osallistumista oppi- ja harjoitustunneille. Lisäksi edellytetään minitenttien (itseopiskelutehtävät) ja laboratoriotehtävien tekemistä hyväksytysti määrätyssä ajassa. Laboratorioharjoituksissa on pakollinen läsnäolo. Laboratorioharjoitukset suoritetaan mahdollisten sairaustapausten osalta seuraavien lukukausien aikana toisilla toteutuksilla tai sovitusti ylimääräisellä labrakerralla.

Sisällön jaksotus

1. Yleisesittely geotekniikasta ja maaperästä (itseopiskelu)
2. Maalajit ja niiden tunnistaminen, maalajiluokitukset
3. Maan geotekniset ominaisuudet
4. Maan hydrauliset ominaisuudet ja routa
5. Maan lujuusominaisuudet
6. Maa- ja kallioperän geologiaa (itseopiskelu)
7. Maaperän tutkimusmenetelmät
8. Pohjatutkimusten soveltaminen
9. Tentti, muut teemat, harjoitustöiden anto ja kertaus
Tarkempi aikataulu ja mm. laboratoriotöiden ajoitukset (ja ilmoittautumiset) Moodlessa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Mahdollisuuksien mukaan excursio

Kansainvälisyys

-

Lisätietoja opiskelijoille

anne.hamalainen@tuni.fi

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
• tunnistaa yleisimmät suomalaiset mineraalit ja kivilajit ja näiden käyttökohteet rakentamisteollisuudessa
• osaa selittää pohjaveden esiintymismuodot
• tietää maalajiluokitukset ja osaa käyttää niitä suomalaisten maalajien nimeämiseen ja tunnistamiseen
• tietää rakennustekniikan kannalta maalajien keskeisimmät ominaisuudet sekä ilmiöt, kuten routa ja routiminen
• osaa selittää maan koostumuksen (rakeet, ilma, vesi) ja laskea näiden välisiä riippuvuussuhteita
• osaa selittää avoimen ja suljetun tilan käsitteet ja mistä maan lujuus muodostuu
• osaa selittää kokonaisjännityksen ja tehokkaan jännityksen sekä laskea geostaattisia jännityksiä
• osaa käyttää avoimia paikkatietoaineistoja ja osaa tulkita pohjatutkimusasiakirjoja ja suunnitelmien maaperätietoja
• osaa tehdä ja raportoida yleisimpiä laboratoriotestejä ja tuntee yleisimmät kenttätutkimusmenetelmät ja tietää, miksi ko. tutkimuksia tarvitaan

Sisältö (OJ)

Maa- ja kivilajien synty. Suomen maa- ja kallioperän synty, rakenne ja koostumus
Maalajien tunnistus ja nimeäminen sekä raekokojakautuman määritys ja tulkinta
Yleisimmät geoteknilliset kenttä- ja laboratoriotutkimusmenetelmät.
Maan fysikaaliset, rakenteelliset ja hydrauliset ominaisuudet ja routivuus
Geostaattiset jännitykset. Avoimen ja suljetun tilan käsitteet.
Alan terminologia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa itsenäisesti laskea esimerkin mukaisia laskutehtäviä, toimia laboratoriossa ohjeiden mukaisesti ja raportoida tulokset.
Opiskelija tietää yleisimmät pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmät nimeltä
Opiskelija tietää, mihin maalajin nimeäminen perustuu ja osaa määrittää seulontatuloksista rakeisuuskäyrän.
Opiskelija tietää yleisimmät maalajit ja niiden tunnistamisperusteita.
Opiskelija tietää yleisimmät mineraali- ja kivilajit ja niiden tunnistamisperusteita.
Opiskelija tuntee keskeisten käsitteiden merkityksen ja tietää maaperän rakenneosat.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa soveltaa laskutehtävissä oppimiaan riippuvuussuhteita sekä käsitellä ja analysoida laboratoriotuloksia.
Opiskelija osaa valita soveltuvan pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmän maaperäolosuhteiden ja tutkimustavoitteiden perusteella
Opiskelija tunnistaa maalajit ja tietää niiden tärkeimmät ominaisuudet sekä mahdollisia käyttökohteita
Opiskelija tuntee alan terminologiaa ja käsitteitä ja osaa selittää ne.
Opiskelija ymmärtää maaperän rakenteen ja osien keskinäisen vuorovaikutuksen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija ymmärtää riippuvuussuhteiden taustalla olevat ilmiöt ja pysyy johtamaan kaavoja niiden kuvaamiseen sekä ymmärtää laboratoriokokeessa tarkasteltavan ilmiön ja mittausmenetelmän rajoituksia.
Opiskelija osaa arvioida pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmien soveltuvuutta ja tulkita tutkimustuloksia
Opiskelija tuntee maalajien syntyhistorian, niiden tyypilliset ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet ja osaa perustella materiaalin soveltuvuuden suunniteltuun käyttötarkoitukseen.
Opiskelija ymmärtää maaperäolosuhteiden vaikutuksen veden liikkeisiin, jännitysten jakautumiseen ja routimiseen.

Aika ja paikka

lukujärjestyksen mukaisesti sekä teoriatunnit että laboratoriotunnit (Kuntokatu ja Hervanta)

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Opintojaksoon sisältyy 1 tentti sekä erillisessä Moodlessa olevat itseopiskelutentit, uusintatentit ilmoitetaan myöhemmin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana perustuu pääosin tenttitulokseen. Muiden tekijöiden (aktiivinen ote laboratoriotyöskentelyssä ja hyväksytysti annetussa ajassa palautetut lisätehtävät) vaikutus lopulliseen arvosanaan -0,5...+1,00 arvosanaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

lähi- ja etäopetus, harjoitukset, itseopiskelu, laboratoriotyöt, tentti

Oppimateriaalit

Jääskeläinen Raimo: Geotekniikan perusteet, Tammertekniikka 2009.
Tunneilla ja laboratoriossa jaettava materiaali. Muistiinpanot ja laskutehtävät tunneilla

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähi- ja/tai etäopetus, jonka lisäksi laboratorioharjoitukset. Opintojakson suorittamisessa edellytetään säännöllistä (minitavoite 70 %) osallistumista oppi- ja harjoitustunneille. Lisäksi edellytetään minitenttien (itseopiskelutehtävät) ja laboratoriotehtävien tekemistä hyväksytysti määrätyssä ajassa. Laboratorioharjoituksissa on pakollinen läsnäolo. Laboratorioharjoitukset suoritetaan mahdollisten sairaustapausten osalta seuraavien lukukausien aikana toisilla toteutuksilla tai sovitusti ylimääräisellä labrakerralla.

Sisällön jaksotus

1. Yleisesittely geotekniikasta ja maaperästä (itseopiskelu)
2. Maalajit ja niiden tunnistaminen, maalajiluokitukset
3. Maan geotekniset ominaisuudet
4. Maan hydrauliset ominaisuudet ja routa
5. Maan lujuusominaisuudet
6. Maa- ja kallioperän geologiaa (itseopiskelu)
7. Maaperän tutkimusmenetelmät
8. Pohjatutkimusten soveltaminen
9. Tentti, muut teemat, harjoitustöiden anto ja kertaus
Tarkempi aikataulu ja mm. laboratoriotöiden ajoitukset (ja ilmoittautumiset) Moodlessa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei ole

Kansainvälisyys

-

Lisätietoja opiskelijoille

anne.hamalainen@tuni.fi

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija osaa kertoa itsestään ja opinnoistaan.
Opiskelija osaa kielen keskeiset rakenteet sekä perussanastoa.
Opiskelija selviytyy arkielämän tilanteissa suullisesti ja kirjallisesti.

Sisältö (OJ)

• Työelämään valmentavia suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita
• Tekniikan alan yleistermistöä
• Kieliopin perusteita

Esitietovaatimukset (OJ)

Peruskoulun ruotsin oppimäärä.

Lisätiedot (OJ)

Riittävä suomen kielen taito; läsnäolovelvoite: 80% pidetyistä lähiopetustunneista.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja
opiskelustaan. Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisia asioita asuntoonsa, asuinpaikkakuntaansa ja oman alan tekniseen laitteeseen liittyen.
Opiskelija kuvailla yksinkertaisesti kohteen geometriaa ja numeerista tietoa. Opiskelija hallitsee ruotsin peruskieliopin heikosti.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa kertoa keskeisiä asioita itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja opiskelustaan.
Opiskelija osaa esitellä keskeisiä asioita asunnostaan, asuinpaikkakunnastaan ja oman alan teknisestä laitteesta.
Opiskelija osaa kuvailla kohdetta melko hyvin geometrisesti ja numeerisesti. Opiskeilja hallitsee ruotsin peruskieliopin tyydyttävästi.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja
opiskelustaan. Opiskelija osaa esitellä sujuvasti asuntoaan, asuinpaikkakuntaansa ja oman alan teknistä laitetta.
Opiskelija osaa kuvailla vaikeuksitta kohteen geometriaa ja numeerista tietoa. Opiskelija hallitsee ruotsin peruskieliopin hyvin.

Aika ja paikka

Opetusajankohdat lukkarikoneessa

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

3 tenttikertaa marras-joulukuussa 2024.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kirjallinen koe Examissa.
Kotitehtävät & Moodleen palautettavat työt; Moodleen palautettavat kotitehtävät pitää olla palautettuna, jotta saa kurssista arvosanan Pakkiin.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Lähi- / verkko-opetus
harjoitukset
kotitehtävät
Exam-tentti
itsenäinen verkko-opiskelu

Oppimateriaalit

Teknikbiten 1 ja Teknikbiten 1 sanasto (Moodlessa)
Kielioppikoosteet (Moodlessa)
Verkkotehtävät Moodlessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

3 opintopistettä = 81 tuntia työskentelyä

Sisällön jaksotus

Peruskieliopin kertaus, itsestään kertominen, lukusanat ja järjestysluvut, aakkoset, ihmisen kuvailu, erilaiset viivat, vieraan vastaanottaminen, päiväsuunnitelmasta keskusteleminen, desimaali- ja murtoluvut, päivämäärät ja vuosiluvut, pituus, korkeus, etäisyys, paino, tilavuus, kaksi- ja kolmiulotteiset geometriset hahmot, paikkakunnasta kertominen, yleisiä paikkoja kaupungissa, televisio/radio/musiikki, huoneen kuvailu (esineiden sijainti), liikuntaharrastukset, mittaaminen, mittayksiköitä, liikkeen suunnan kuvailu, opiskelu, autoilu nyt ja tulevaisuudessa, puhelinruotsi, tapaamisesta sopiminen, voinnin kysyminen, puhelinaakkoset, ravintolassa, matkustaminen, asunnon- ja talon kuvailu, tietokoneet teollisuudessa, tietokone opiskelijan apuvälineenä. Oman alan perusterminologia.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Lisätietoja opiskelijoille

Esitiedot: A2-tason kielitaito
Tavoitteet:
1. Ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen viestintätaidon kehittäminen sekä tekniikan perusterminologiaan tutustuminen
2. Ruotsin peruskieliopin vahvistaminen
3. Valmentautuminen opintojaksoille Ruotsin kielen suullinen/kirjallinen taito.

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija ymmärtää hankintatoimen ja logistiikan aseman rakennusprojektin hallinnassa sekä osaa laatia hankintasuunnitelman ja hallitsee yksittäiseen hankintaan liittyvät tehtävät.

Sisältö (OJ)

Opintojaksolla käsitellään hankintasuunnitelman ja –aikataulun laadinta sekä, yksittäisen hankintatehtävän vaiheet. Lisäksi käsitellään hankintoihin liittyvät sopimusehdot, kuten RYHT 2000, RYS ja REYS. Hankintojen ja logistiikan vaikutus työmaajärjestelyihin kuuluu myös sisältöön.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaisesti

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Ilmoitetaan opintojakson alussa

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

OPSin arviointiperusteet, koe ja harjoitustehtävät

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Lähiopetus
Tuntiharjoitukset
Kotitehtävät
Vierailuluento
Opiskelijan itsenäinen työskentely

Oppimateriaalit

Opintojakson Tuni Moodle materiaalit

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan ajankäyttö koostuu lähitunneista, itsenäisestä opiskelusta sekä kokeeseen osallistumisesta.
Opiskelijan työpanos 27 tuntia per opintopiste.
Lähitunneilla osallistumisvelvoite 66%.

Sisällön jaksotus

Ohjeellinen sisältö ja jaksotus:
Hankintatoimesta yleisesti
Hankintojen ja logistiikan vaikutus työmaajärjestelyihin
Työmaan logistiikkaratkaisut ja logistiikkaketjun hallinta
Hankkeen hankintojen suunnittelu ja valvonta
Hankintasuunnitelman ja hankinta-aikataulun laadinta
Yksittäisen hankintatehtävän vaiheet
Hankintoihin liittyvät sopimusehdot

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö: vierailuluennot

Kansainvälisyys

Ei ole

Lisätietoja opiskelijoille

Annetaan oppitunneilla

Tavoitteet (OJ)

Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija rakennusalan keskeisiin työtehtäviin sekä antaa mahdollisuuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännössä. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytäntöä sekä antaa todellisuuteen perustuva näkemys rakennusalan vaatimuksista ja käytännöistä.

Tämä opintojakso on tarkoitettu 1. vuoden jälkeisen kesän harjoitteluun.

Sisältö (OJ)

Perehtyminen rakennusalan työtehtäviin, rakennustekniikoihin, työturvallisuuteen ja erilaisiin käytänteisiin työpaikoilla.

Lisätiedot (OJ)

Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Harjoittelun laajuus kirjataan rekisteriin todellisessa laajuudessa opiskelijan harjoitteluraportisssa esittämän toivomuksen mukaan. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua.

Aika ja paikka

Harjoittelu tehdään työpaikoilla.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

-

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Työpaikalla tehtävät oppimistehtävät harjoittelusuunnitelman mukaisesti.

Oppimateriaalit

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoittelu 1:laajuus on 5 op, mikä vastaa n. 3,5 työviikon kokoaikaista työskentelyä.

Sisällön jaksotus

Harjoittelu tehdään lähtökohtaisesti opetuksettomana aikana 1.5. - 31.8.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoittelu tehdään työpaikoilla. Opiskelija on lähtökohtaisesti työsuhteessa harjoittelupaikan työnantajaan.

Kansainvälisyys

-

Lisätietoja opiskelijoille

Opiskelija laatii heti harjoittelun alettua harjoittelusopimuksen, johon hän pyytää työnantajan allekirjoituksen.
Harjoittelusopimus palautetaan oman ryhmän Moodle-harjoittelusivustolle.
Harjoittelun päättyessä opiskelija laatii harjoitteluraportin ja palauttaa sen yhdessä työtodistuksen kanssa Moodleen.

Arviointikriteerit - hyväksytty/hylätty (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Hyväksytty harjoittelu on tehty rakennus- ja kiinteistöalalla hyväksytyn harjoittelusopimuksen mukaisesti ja opiskelija on raportoinut sen sovitulla tavalla.

Tavoitteet (OJ)

Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija rakennusalan keskeisiin työtehtäviin sekä antaa mahdollisuuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännössä. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytäntöä sekä antaa todellisuuteen perustuva näkemys rakennusalan vaatimuksista ja käytännöistä.

Tämä opintojakso on tarkoitettu 1. vuoden jälkeisen kesän harjoitteluun.

Sisältö (OJ)

Perehtyminen rakennusalan työtehtäviin, rakennustekniikoihin, työturvallisuuteen ja erilaisiin käytänteisiin työpaikoilla.

Lisätiedot (OJ)

Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Harjoittelun laajuus kirjataan rekisteriin todellisessa laajuudessa opiskelijan harjoitteluraportisssa esittämän toivomuksen mukaan. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua.

Aika ja paikka

Harjoittelu tehdään työpaikoilla.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

-

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Työpaikalla tehtävät oppimistehtävät harjoittelusuunnitelman mukaisesti.

Oppimateriaalit

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoittelu 1:laajuus on 5 op, mikä vastaa n. 3,5 työviikon kokoaikaista työskentelyä.

Sisällön jaksotus

Harjoittelu tehdään lähtökohtaisesti opetuksettomana aikana 1.5. - 31.8.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoittelu tehdään työpaikoilla. Opiskelija on lähtökohtaisesti työsuhteessa harjoittelupaikan työnantajaan.

Kansainvälisyys

-

Lisätietoja opiskelijoille

Opiskelija laatii heti harjoittelun alettua harjoittelusopimuksen, johon hän pyytää työnantajan allekirjoituksen.
Harjoittelusopimus palautetaan oman ryhmän Moodle-harjoittelusivustolle.
Harjoittelun päättyessä opiskelija laatii harjoitteluraportin ja palauttaa sen yhdessä työtodistuksen kanssa Moodleen.

Arviointikriteerit - hyväksytty/hylätty (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Hyväksytty harjoittelu on tehty rakennus- ja kiinteistöalalla hyväksytyn harjoittelusopimuksen mukaisesti ja opiskelija on raportoinut sen sovitulla tavalla.

Tavoitteet (OJ)

Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija rakennusalan keskeisiin työtehtäviin sekä antaa mahdollisuuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännössä. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytäntöä sekä antaa todellisuuteen perustuva näkemys rakennusalan vaatimuksista ja käytännöistä.

Tämä opintojakso on tarkoitettu 1. vuoden jälkeisen kesän harjoitteluun.

Sisältö (OJ)

Perehtyminen rakennusalan työtehtäviin, rakennustekniikoihin, työturvallisuuteen ja erilaisiin käytänteisiin työpaikoilla.

Lisätiedot (OJ)

Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Harjoittelun laajuus kirjataan rekisteriin todellisessa laajuudessa opiskelijan harjoitteluraportisssa esittämän toivomuksen mukaan. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua.

Aika ja paikka

Harjoittelu tehdään työpaikoilla.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

-

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Työpaikalla tehtävät oppimistehtävät harjoittelusuunnitelman mukaisesti.

Oppimateriaalit

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoittelu 1:laajuus on 5 op, mikä vastaa n. 3,5 työviikon kokoaikaista työskentelyä.

Sisällön jaksotus

Harjoittelu tehdään lähtökohtaisesti opetuksettomana aikana 1.5. - 31.8.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoittelu tehdään työpaikoilla. Opiskelija on lähtökohtaisesti työsuhteessa harjoittelupaikan työnantajaan.

Kansainvälisyys

-

Lisätietoja opiskelijoille

Opiskelija laatii heti harjoittelun alettua harjoittelusopimuksen, johon hän pyytää työnantajan allekirjoituksen.
Harjoittelusopimus palautetaan oman ryhmän Moodle-harjoittelusivustolle.
Harjoittelun päättyessä opiskelija laatii harjoitteluraportin ja palauttaa sen yhdessä työtodistuksen kanssa Moodleen.

Arviointikriteerit - hyväksytty/hylätty (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Hyväksytty harjoittelu on tehty rakennus- ja kiinteistöalalla hyväksytyn harjoittelusopimuksen mukaisesti ja opiskelija on raportoinut sen sovitulla tavalla.

Tavoitteet (OJ)

Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija rakennusalan keskeisiin työtehtäviin sekä antaa mahdollisuuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännössä. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytäntöä sekä antaa todellisuuteen perustuva näkemys rakennusalan vaatimuksista ja käytännöistä.

Tämä opintojakso on tarkoitettu 1. vuoden jälkeisen kesän harjoitteluun.

Sisältö (OJ)

Perehtyminen rakennusalan työtehtäviin, rakennustekniikoihin, työturvallisuuteen ja erilaisiin käytänteisiin työpaikoilla.

Lisätiedot (OJ)

Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Harjoittelun laajuus kirjataan rekisteriin todellisessa laajuudessa opiskelijan harjoitteluraportisssa esittämän toivomuksen mukaan. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua.

Aika ja paikka

Harjoittelu tehdään työpaikoilla.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

-

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Työpaikalla tehtävät oppimistehtävät harjoittelusuunnitelman mukaisesti.

Oppimateriaalit

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoittelu 1:laajuus on 5 op, mikä vastaa n. 3,5 työviikon kokoaikaista työskentelyä.

Sisällön jaksotus

Harjoittelu tehdään lähtökohtaisesti opetuksettomana aikana 1.5. - 31.8.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoittelu tehdään työpaikoilla. Opiskelija on lähtökohtaisesti työsuhteessa harjoittelupaikan työnantajaan.

Kansainvälisyys

-

Lisätietoja opiskelijoille

Opiskelija laatii heti harjoittelun alettua harjoittelusopimuksen, johon hän pyytää työnantajan allekirjoituksen.
Harjoittelusopimus palautetaan oman ryhmän Moodle-harjoittelusivustolle.
Harjoittelun päättyessä opiskelija laatii harjoitteluraportin ja palauttaa sen yhdessä työtodistuksen kanssa Moodleen.

Arviointikriteerit - hyväksytty/hylätty (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Hyväksytty harjoittelu on tehty rakennus- ja kiinteistöalalla hyväksytyn harjoittelusopimuksen mukaisesti ja opiskelija on raportoinut sen sovitulla tavalla.

Tavoitteet (OJ)

Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija rakennusalan keskeisiin työtehtäviin sekä antaa mahdollisuuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännössä. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytäntöä sekä antaa todellisuuteen perustuva näkemys rakennusalan vaatimuksista ja käytännöistä.

Tämä opintojakso on tarkoitettu 1. vuoden jälkeisen kesän harjoitteluun.

Sisältö (OJ)

Perehtyminen rakennusalan työtehtäviin, rakennustekniikoihin, työturvallisuuteen ja erilaisiin käytänteisiin työpaikoilla.

Lisätiedot (OJ)

Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Harjoittelun laajuus kirjataan rekisteriin todellisessa laajuudessa opiskelijan harjoitteluraportisssa esittämän toivomuksen mukaan. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija rakennusalan keskeisiin työtehtäviin sekä antaa mahdollisuuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännössä. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytäntöä sekä antaa todellisuuteen perustuva näkemys rakennusalan vaatimuksista ja käytännöistä.

Tämä harjoittelujakso on tarkoitettu 2. vuoden jälkeiseen harjoitteluun. Katso vaatimukset koulutusohjelman harjoitteluohjeista.

Sisältö (OJ)

Perehtyminen rakennusalan työtehtäviin, rakennustekniikoihin, työturvallisuuteen ja erilaisiin käytänteisiin työpaikoilla.

Lisätiedot (OJ)

Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Harjoittelun laajuus kirjataan Winhaan todellisessa laajuudessa opiskelijan harjoitteluraportisssa esittämän toivomuksen mukaan. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Harjoittelun sisältö tukee rakennusalan opintoja. Opiskelija on laatinut ja palauttanut harjoittelusopimuksen viimeistään harjoittelun alkaessa. Harjoittelun päätyttyä opiskelija palauttaa ohjaavalle opettajalle harjoitteluraportin sekä työtodistuksen, joilla todennetaan harjoittelun kesto ja sisältö.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija rakennusalan keskeisiin työtehtäviin sekä antaa mahdollisuuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännössä. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytäntöä sekä antaa todellisuuteen perustuva näkemys rakennusalan vaatimuksista ja käytännöistä.

Tämä harjoittelujakso on tarkoitettu 2. vuoden jälkeiseen harjoitteluun. Katso vaatimukset koulutusohjelman harjoitteluohjeista.

Sisältö (OJ)

Perehtyminen rakennusalan työtehtäviin, rakennustekniikoihin, työturvallisuuteen ja erilaisiin käytänteisiin työpaikoilla.

Lisätiedot (OJ)

Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Harjoittelun laajuus kirjataan Winhaan todellisessa laajuudessa opiskelijan harjoitteluraportisssa esittämän toivomuksen mukaan. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Harjoittelun sisältö tukee rakennusalan opintoja. Opiskelija on laatinut ja palauttanut harjoittelusopimuksen viimeistään harjoittelun alkaessa. Harjoittelun päätyttyä opiskelija palauttaa ohjaavalle opettajalle harjoitteluraportin sekä työtodistuksen, joilla todennetaan harjoittelun kesto ja sisältö.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija rakennusalan keskeisiin työtehtäviin sekä antaa mahdollisuuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännössä. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytäntöä sekä antaa todellisuuteen perustuva näkemys rakennusalan vaatimuksista ja käytännöistä.

Tämä harjoittelujakso on tarkoitettu 2. vuoden jälkeiseen harjoitteluun. Katso vaatimukset koulutusohjelman harjoitteluohjeista.

Sisältö (OJ)

Perehtyminen rakennusalan työtehtäviin, rakennustekniikoihin, työturvallisuuteen ja erilaisiin käytänteisiin työpaikoilla.

Lisätiedot (OJ)

Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Harjoittelun laajuus kirjataan Winhaan todellisessa laajuudessa opiskelijan harjoitteluraportisssa esittämän toivomuksen mukaan. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Harjoittelun sisältö tukee rakennusalan opintoja. Opiskelija on laatinut ja palauttanut harjoittelusopimuksen viimeistään harjoittelun alkaessa. Harjoittelun päätyttyä opiskelija palauttaa ohjaavalle opettajalle harjoitteluraportin sekä työtodistuksen, joilla todennetaan harjoittelun kesto ja sisältö.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija rakennusalan keskeisiin työtehtäviin sekä antaa mahdollisuuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännössä. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytäntöä sekä antaa todellisuuteen perustuva näkemys rakennusalan vaatimuksista ja käytännöistä.

Tämä harjoittelujakso on tarkoitettu 2. vuoden jälkeiseen harjoitteluun. Katso vaatimukset koulutusohjelman harjoitteluohjeista.

Sisältö (OJ)

Perehtyminen rakennusalan työtehtäviin, rakennustekniikoihin, työturvallisuuteen ja erilaisiin käytänteisiin työpaikoilla.

Lisätiedot (OJ)

Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Harjoittelun laajuus kirjataan Winhaan todellisessa laajuudessa opiskelijan harjoitteluraportisssa esittämän toivomuksen mukaan. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Harjoittelun sisältö tukee rakennusalan opintoja. Opiskelija on laatinut ja palauttanut harjoittelusopimuksen viimeistään harjoittelun alkaessa. Harjoittelun päätyttyä opiskelija palauttaa ohjaavalle opettajalle harjoitteluraportin sekä työtodistuksen, joilla todennetaan harjoittelun kesto ja sisältö.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija rakennusalan keskeisiin työtehtäviin sekä antaa mahdollisuuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännössä. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytäntöä sekä antaa todellisuuteen perustuva näkemys rakennusalan vaatimuksista ja käytännöistä. Työharjoittelu auttaa myös valmistumisen jälkeistä työllistymistä.

Vähintään puolet harjoittelusta eli 15 op on ajoitettava kolmannen ja neljännen opintovuoden väliseen kesään. Laatuvaatimukset määräytyvät koulutusohjelman harjoitteluohjeiden mukaisesti.

Sisältö (OJ)

Tämä opintojakso on tarkoitettu 3. vuoden jälkeiseen ohjattuun harjoitteluun.

Katso lisätietoja koulutusohjelman harjoitteluohjeista.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Arviointi merkinnällä suoritettu (S), kun harjoittelu on tehty ohjeen mukaisesti.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija rakennusalan keskeisiin työtehtäviin sekä antaa mahdollisuuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännössä. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytäntöä sekä antaa todellisuuteen perustuva näkemys rakennusalan vaatimuksista ja käytännöistä. Työharjoittelu auttaa myös valmistumisen jälkeistä työllistymistä.

Vähintään puolet harjoittelusta eli 15 op on ajoitettava kolmannen ja neljännen opintovuoden väliseen kesään. Laatuvaatimukset määräytyvät koulutusohjelman harjoitteluohjeiden mukaisesti.

Sisältö (OJ)

Tämä opintojakso on tarkoitettu 3. vuoden jälkeiseen ohjattuun harjoitteluun.

Katso lisätietoja koulutusohjelman harjoitteluohjeista.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Arviointi merkinnällä suoritettu (S), kun harjoittelu on tehty ohjeen mukaisesti.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija rakennusalan keskeisiin työtehtäviin sekä antaa mahdollisuuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännössä. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytäntöä sekä antaa todellisuuteen perustuva näkemys rakennusalan vaatimuksista ja käytännöistä. Työharjoittelu auttaa myös valmistumisen jälkeistä työllistymistä.

Vähintään puolet harjoittelusta eli 15 op on ajoitettava kolmannen ja neljännen opintovuoden väliseen kesään. Laatuvaatimukset määräytyvät koulutusohjelman harjoitteluohjeiden mukaisesti.

Sisältö (OJ)

Tämä opintojakso on tarkoitettu 3. vuoden jälkeiseen ohjattuun harjoitteluun.

Katso lisätietoja koulutusohjelman harjoitteluohjeista.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Arviointi merkinnällä suoritettu (S), kun harjoittelu on tehty ohjeen mukaisesti.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija rakennusalan keskeisiin työtehtäviin sekä antaa mahdollisuuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännössä. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytäntöä sekä antaa todellisuuteen perustuva näkemys rakennusalan vaatimuksista ja käytännöistä. Työharjoittelu auttaa myös valmistumisen jälkeistä työllistymistä.

Vähintään puolet harjoittelusta eli 15 op on ajoitettava kolmannen ja neljännen opintovuoden väliseen kesään. Laatuvaatimukset määräytyvät koulutusohjelman harjoitteluohjeiden mukaisesti.

Sisältö (OJ)

Tämä opintojakso on tarkoitettu 3. vuoden jälkeiseen ohjattuun harjoitteluun.

Katso lisätietoja koulutusohjelman harjoitteluohjeista.

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Arviointi merkinnällä suoritettu (S), kun harjoittelu on tehty ohjeen mukaisesti.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija osaa valita ajantasaisen infrarakentamisessa käytettävän määrämittausohjeen ja osaa lukea ja soveltaa ohjetta määrälaskentoja tehtäessä. Opiskelija osaa muodostaa kustannusarvion valmiin määräluettelon pohjalta käytettäessä jotain alalla olevaa ohjelmistoa. Opiskelija osaa laatia resurssipohjaisen kustannusarvion ja osaa laskea eri työvaiheille kustannusarvion kapasiteetti- ja hintatietojen perusteella. Opiskelija tietää YSEn keskeisimmän sisällön. Opiskelija osaa selittää urakkamuodot ja niiden keskeiset erot. Opiskelija osaa luetella, minkälaisia riskejä hankkeisiin voi liittyä. Opiskelijalla on opintojakson suoritettuaan valmiudet rakennushankkeen talouteen liittyviin kustannuslaskentatehtäviin rakennuttamis- ja rakentajaorganisaatiossa sekä ymmärrys kustannusten muodostumisesta hankkeen eri vaiheissa.

Sisältö (OJ)

Kustannushallinta projektin eri vaiheissa. Kustannuslaskennan menetelmät rakennushankkeen eri vaiheissa. Infran rakennusosa- ja hankenimikkeistöt sekä määrämittausohje. Määrien laskeminen ja kaluston mitoittaminen. Kustannusarvion laatiminen. Tarjouksen, yksikköhintojen ja maksuerätaulukon laatiminen. Urakkamuodot. Riskit (käsitetasolla). Tuotannon aikainen kustannusseuranta.

Esitietovaatimukset (OJ)

Rakentamistalouden perusteet (TAL1), Maarakennustekniikka (GEO4)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

- Osaa lukea infrarakentamisessa käytettävää määrämittausohjetta ja laskea joidenkin infrarakentamisessa käytössä olevien työvaiheiden määriä.
- Osaa muodostaa kustannusarvion valmiin määräluettelon sekä annettujen yksikköhintojen avulla.
- Tietää, miten kustannusarvio lasketaan resurssipohjaisesti.
- Osaa luetella keskeisimmät urakkamuodot ja joitain infrarakentamiseen liittyviä riskejä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

- Osaa laskea keskeisimpien infrarakentamisessa käytössä olevien työvaiheiden määriä infrarakentamisessa käytettävää määrämittausohjetta käyttäen.
- Osaa muodostaa kustannusarvion valmiin määräluettelon sekä annettujen yksikköhintojen avulla sekä osaa jyvittää muita kuin työmaalle kohdistuvia kustannuksia yksikköhintoihin.
- Osaa laskea kustannusarvion resurssipohjaisesti annettujen lähtötietojen ja kapasiteettien avulla keskeisimpien infrarakentamisessa käytettävien työvaiheiden osalta.
- Osaa päätellä, mitä hyviä ja huonoja puolia eri urakkamuodoissa on erilaisissa tapauksissa.
- Osaa määritellä yksinkertaisen infrarakentamiskohteen keskeisimmät riskit.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

- Ed. lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti ratkaisut.

Aika ja paikka

lukujärjestyksen mukaisesti

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Mahdollinen kurssin arvosanan korottaminen tapahtuu tentin avulla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Arvosana arvioidaan annetussa aikataulussa palautettujen harjoitustöiden perusteella. Harjoitustöiden painotus seuraavasti: Harjoitus 1 - 40 %, Harjoitus 2 - 20 %, Harjoitus 3 - 40 %. Myöhästyneet palautukset vaikuttavat arvosanaan alentavasti. Mikäli on haluja korottaa harjoitustöiden perusteella saatavaa arvosanaa, onnistuu se aivan kurssin lopussa olevalla vapaaehtoisella kokeella. Opintojakson suorittamisessa edellytetään säännöllistä osallistumista (minimisuositus 70 %) harjoitus- ja oppitunneille.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

lähiopetus
opetuskeskustelu
harjoitukset
harjoitustyöt
tentti

Oppimateriaalit

Tunneilla nimetty aineisto.
INFRAn Rakennusosa- ja hankenimikkeistö 2015 Määrämittausohje soveltuvine osineen.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus yhteensä noin 40 h. Näillä tunneilla paitsi käydään teoriaa läpi, tehdään myös pakollisia harjoitustöitä (3 kpl) eteenpäin. Harjoitustöitä jatketaan omalla ajalla.
Lisäksi normaali itsenäinen työskentely.

Sisällön jaksotus

1. Johdanto, kustannushallinta projektin eri vaiheissa
2. Infran rakennusosa- ja hankenimikkeistöt sekä määrämittaus
3. Kustannuslaskennan menetelmät rakennushankkeen eri vaiheissa
4. Määrien laskeminen ja kaluston mitoittaminen
5. Kustannusarvion laatiminen
6. Tarjouksen, yksikköhintojen ja maksuerätaulukon laatiminen
7. Kustannusseuranta

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

vierailevia luennoitsijoita

Kansainvälisyys

-

Lisätietoja opiskelijoille

johanna.plihtari-siltanen@tuni.fi, anne.hamalainen@tuni.fi

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija osaa valita vaihtoehdot tierakenteen perustamistavaksi pehmeikköolosuhteissa. Opiskelija osaa laskea tiepenkereen stabiliteetin ja painuman laskentaohjelmalla. Opiskelija osaa mitoittaa yleisimmät pohjanvahvistusmenetelmät, kuten massanvaihdon, keventeet, syvästabiloinnin, esikuormitusrakenteen ja paalulaatan geoteknisen osuuden. Opiskelija osaa vertailla pohjanvahvistusmenetelmiä keskenään kustannusten kannalta. Opiskelija tietää, mitä pohjatutkimusmenetelmiä pehmeikkörakentamisessa käytetään ja mitä tietoja eri tutkimusmenetelmillä maaperästä saadaan. Opiskelija osaa tulkita pohjatutkimustuloksia siten, että pystyy määrittelemään niiden avulla geoteknisen laskentamallin. Opiskelija osaa laskea putkijohtokaivannon stabiliteetin ja osaa määritellä menetelmät, joilla stabiliteettia voidaan parantaa.

Sisältö (OJ)

Tien (tai yleensä infrarakenteen) perustamistapaan vaikuttavat tekijät. Stabiliteetti- ja painumalaskelmien teoreettiset lähtökohdat ja laskelmat. Yleisimmät Suomessa käytettävät pohjanvahvistusmenetelmät ja niiden mitoitus. Pohjatutkimusmenetelmät ja niiden tulosten tulkinta. Putkijohtokaivantojen stabiliteetti ja kaivantotyön turvallisuus. Geocalc –laskentaohjelman käyttö.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Osaa itsenäisesti laskea esimerkin mukaisia laskutehtäviä. Tietää yleisimmät pohjanvahvistusmenetelmät ja tietää tärkeimmät mitoitusperusteet pehmeikölle rakennettaessa. Tuntee yleisimmät pohjatutkimusmenetelmät. Tietää putkijohtokaivannon kestävyyteen vaikuttavat tekijät.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Osaa soveltaa laskutehtävissä oppimiaan riippuvuussuhteita. Osaa itsenäisesti tarkastella eri pohjanvahvistusvaihtoehtoja annettujen lähtötietojen pohjalta. Ymmärtää pohjanvahvistusmenetelmien valintaperusteet stabiliteetin ja painuman. Osaa tulkita yleisimpiä pohjatutkimusmenetelmiä. Osaa laskea putkijohtokaivannon stabiliteetin

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Ymmärtää riippuvuussuhteiden taustalla olevat ilmiöt ja pysyy itsenäisesti hakemaan tietoa ja soveltaa laskentamenetelmiä. Osaa arvioida pohjatutkimuksia ja osaa tulkita tutkimustuloksista mitoitusparametrit. Osaa soveltaa ohjekirjallisuutta itsenäisesti eri mitoitustilanteisiin.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää rakennuttamisen aihekokonaisuuden siten, että pystyy teoriassa toimimaan pienimuotoisessa julkisessa hankkeessa rakennuttajana ja vastuullisena työnjohtajana.

Sisältö (OJ)

Rakennushankkeen organisointi. Suunnitteluttaminen ja suunnittelun ohjaus. Sopimusehdot ja urakka- asiakirjat. Julkiset hankinnat. Hankkeen taloudellinen ja ajallinen ohjaus. Riskien hallinta. Aliurakointi. Kokouskäytänteet.

Esitietovaatimukset (OJ)

maarakennustekniikka, Infrahankkeen tuotannonhallinta, Aikataulu- ja tehtäväsuunnittelu

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

- Opiskelija tietää, mitä rakennuttajan tehtävänkuvaan kuuluu.
- Opiskelija tietää, mitä asioita pienimuotoisen urakan asiakirjoissa on ja osaa kilpailuttaa urakan valmiita lomakkeita käyttäen.
- Opiskelija tietää YSEn keskeisimmän sisällön
- Opiskelija osaa luetella tyypilliset infrarakennushankkeen riskit.
- Opiskelija tietää, keitä julkinen hankintalaki koskee ja sen periaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

- Opiskelija ymmärtää, mitä rakennuttajan tehtävän kuvaan kuuluu ja pystyy soveltamaan opittuja asioita.
- Opiskelija ymmärtää urakka-asiakirjojen merkitykset ja osaa kilpailuttaa urakan.
- Opiskelija ymmärtää YSEn keskeisimmän sisällön ja sen vaikutuksen eri osapuolille.
- Opiskelija osaa arvioida suunnitelmapiirustusten ja kohdekäynnin perusteella hankkeen keskeisimmät riskit.
- Opiskelija osaa luetella suunnitteluttamiseen kuuluvia tehtäviä.
- Opiskelija osaa soveltaa julkisen hankintalain periaatteita käytäntöön.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

- Edellisten lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti ratkaisut.

Aika ja paikka

lukujärjestyksen mukaisesti

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

tentti opintojakson aikana, uusintatentit myöhemmin sovittavina ajanjaksoina

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Annen osuus 40 %, Petrin osuus 60 %. Annen osuus: tentti ja harjoitustyön vaikutus max -1,0...+1,0 arvosana. Petrin osuus 100 % harjoitustyöt ja tuntitehtävät, lisätehtävillä ja tuntiaktiivisuus max -0,5...+1,0 arvosana.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopetus, harjoitustyöt, tuntiharjoitukset, tentti

Oppimateriaalit

Moodlessa sekä tunneilla jaettu ja kerrottu aineisto

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Normaali ajankäyttö ja kuormitus (5 op). Minimiläsnäolovaatimus 60 %.

Sisällön jaksotus

1. Urakkamuodot
2. Julkinen hankintalaki
3. Tarjouspyyntöasiakirjat
4. Suunnitteluttaminen ja suunnittelun ohjaus
5. Tilaajan tehtävät
6. Urakoitsijat tehtävät
7. Yhteistyö rakentamisen aikana ja urakan luovutus
8. Urakan hinnoittelu
9. Maksuerätaulukon laatiminen
10. Aliurakoitsijoiden valinta
11. Lisätöistä sopiminen
12. Yrityksen perustamisprosessi

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

mahdollinen yritysvierailu ja vierailevat luennoitsijat

Kansainvälisyys

-

Lisätietoja opiskelijoille

anne.hamalainen@tuni.fi; petri.lyly@tuni.fi

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija ymmärtää tieto- ja tuotemallinnuksen infrarakentamisen ja infrarakenteiden näkökulmista. Opiskelija tietää kuinka suunnittelussa tuotettu malli laaditaan ja viedään infratyömaiden koneohjaus- ja tuotannonohjausjärjestelmiin.

Sisältö (OJ)

3D-koneautomaatio ja automaatioon liittyvät paikannusjärjestelmät. InfraBIM, 3D ja 4D. Silta-, pohjarakennus- ja tiemallien yhteensovittaminen, aikataulu- ja kustannushallinta tietomallipohjaisessa suunnittelussa. Infrarakenteen elinkaari tiedonhallinnan näkökulmasta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Aika ja paikka

Tiistaisin klo 8.15 - 11.00 alkaen 3.9.2024 luokassa B3-20.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

1 koe toteutuksen aikana. Uusintamahdollisuus opettajan kanssa erikseen sopien.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson suorittamisessa edellytetään säännöllistä osallistumista oppi- ja harjoitustunneille (min. 70 % läsnäolo) . Opintojaksolla pidetään yksi koe. Lisäksi edellytyksenä suoritukselle on harjoitustyön tekeminen hyväksyttävästi.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Lähiopetus, ohjatut harjoitukset, harjoitustyöt, tentti

Oppimateriaalit

Oppimateriaali on pääosin sähköisenä Moodessa. Lisäksi tunneilla jaettava materiaali sekä muistiinpanot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus 30 h.

Sisällön jaksotus

Opintojakson aihepiirijako:
-suunnittelun lähtötietojen hankinta ja niiden käsittely
-suunnittelu ja laadunvarmistus
-työmaalle toimittaminen ja mallin käsittely siellä työkoneohjausjärjestelmiä varten -mittalaite-, GPS- ja koneohjausjärjestelmät, digitaalinen infraprojektin hallinta -rakennetun todentaminen ja laadunvarmistus
-infratiedon hallinta, inframallin hyödyntäminen yllä- ja kunnossapidossa
Kurssilla tukeudutaan julkaisusarjaan Yleiset inframallivaatimukset YIV2021.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Oppitunnit ovat pääsääntöisesti työelämässä toimivien asiantuntijoiden pitämiä.

Arviointikriteerit - hylätty (0) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija ei tunne infran tietomallinnuksen peruskäsitteitä. Kurssin harjoitustehtäviä ei ole palautettu tai laadittu hyväksytysti.

Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija tunnistaa sekä osaa nimetä ja määritellä kurssiin liittyviä peruskäsitteitä. Opintojakson harjoitustyöt on tehty hyväksytysti ja kokeesta saatu vähintään 30 % maksimipisteistä. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.

Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Tyydyttävä-kohdassa esitettyjen vaatimusten ja tietämisen lisäksi opiskelija toimii aktiivisesti oppitunneilla, osaa soveltaa oppimaansa ja suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti sekä ottaa vastuuta myös ryhmän suoriutumisesta. Kokeen ja harjoitustöiden pistesaalis on vähintään 60 % maksimipisteistä.

Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Hyvä-kohdassa esitettyjen vaatimusten ja tietämisen lisäksi opiskelija toimii erittäin aktiivisesti oppitunneilla ja osoittaa erityistä kiinnostusta aihepiiriä kohtana. Hän ymmärtää aihepiiriä laaja-alaisesti ja osaa etsiä vaihtoehtoisia ratkaisutapoja perustellen valintojaan. Opiskelija ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta. Kokeen ja harjoitustöiden pistesaalis on vähintään 85 % maksimipisteistä.

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija osaa perusasiat infrarakentamisen tuotantomenetelmistä. Tuotantomenetelmiä tarkastellaan monipuolisesti siten, että opiskelija osaa soveltaa menetelmiä erilaisiin olosuhteisiin sekä osaa hankkia tietoa työn suunnitteluun tarvittavista kapasiteeteista, kustannustekijöistä yms. seikoista.

Sisältö (OJ)

Opintojakso täydentää muissa opintojaksoissa (esim. maarakennustekniikka ja pohjarakennus) tiiviisti esille tuotuja tuotantomenetelmiä kuten murskaustöitä, poraus- ja injektointitöitä. Lisäksi käsitellään lukuisia muita infrarakentamisen tuotantomenetelmiä.

Murskaustyöt ja työssä käytettävä kalusto, kiviainesten jalostaminen ja hinnan muodostus murskaustöissä. Ruoppaustöistä käsitellään kauharuoppaajat, imuruoppaajat ja monitoimikoneet sekä ruoppaustöiden tekeminen erikoisvarustetuilla kaivinkoneilla. Purkutöistä käsitellään erilaiset betonirakenteiden purkamismenetelmät ja etenkin purkutyön turvallisuus, suunnittelu ja ympäristövaikutukset. Poraustöistä keskitytään suojaputkia käyttäviin ankkurointi- yms. porausten menetelmiin sekä suuntaporaukseen ja näiden soveltamismahdollisuuksiin. Lisäksi opintojaksoon voidaan sisällyttää katsaus työmaan logistisiin erikoiskysymyksiin eli nostoihin ja vaakasiirtoihin, muotti- ja tuentakaluston käyttöön ja suunnitteluun, roudan sulatusmenetelmiin jne. Toteutussuunnitelman laatimisen yhteydessä on konsultoitava muita opettajia, jotta integraatio eri opintojaksojen välillä toimii.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Tällä opintojaksolla opit niitä laskemisen ja matemaattisen mallintamisen taitoja, joita tarvitset insinöörin ammatissa. Osa-alueena on differentiaali - ja integraalilaskenta

Opintojakson päätyttyä sinä
• tunnistat eksponentti- ja logaritmifunktiot
• osaat ratkaista eksponentti- ja logaritmiyhtälöitä ja soveltaa niitä tekniikan ongelmissa
• osaat matriisien peruslaskutoimitukset ja tunnet joitakin sovelluksia
• osaat käyttää raja-arvoon, derivaattaan ja integraaliin liittyviä käsitteitä ja merkintöjä
• osaat tulkita derivaatan muutosnopeutena
• osaat määrittää derivaatan ja integraalin graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti
• osaat ratkaista sovellustehtäviä, joiden mallintaminen vaatii derivaatan tai integraalin käyttöä
• kykenet esittämään ja perustelemaan loogisesti valitut ratkaisut
• osaat arvioida tekemiensä ratkaisujen järkevyyttä ja oikeellisuutta

Sisältö (OJ)

• eksponentti- ja logaritmifunktio
• eksponenttiyhtälö, logaritmiyhtälö
• matriisin peruskäsitteet ja laskutoimitukset (summa, luvulla kertominen, tulo, determinantti, käänteismatriisi)
• lineaarisen yhtälöryhmän ratkaiseminen matriiseilla
• joitakin matriisin sovelluksia
• raja-arvon käsite lyhyesti
• derivaatta kuvaajasta
• derivaatta numeerisesti
• derivaatan laskeminen derivointisääntöjen avulla
• korkeammat derivaatat (käydään merkinnän tasolla)
• joitakin derivaatan sovelluksia (esim. differentiaali ja kokonaisdifferentiaali, virheen arviointi ja ääriarvot)
• määrätty integraali graafisesti
• määrätty integraali numeerisesti
• integraalifunktion laskeminen integrointisääntöjen avulla
• analyysin peruslause, määrätty integraali symbolisesti
• joitakin integraalin sovelluksia (esim. matka, työ, pinta-ala, painopiste, keskiarvo, neliöllinen keskiarvo)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija

• tunnistaa eksponentti- ja logaritmifunktiot
• osaa ratkaista yksinkertaisia eksponentti- ja logaritmiyhtälöitä
• osaa matriisien peruslaskutoimituksia
• osaa käyttää joitakin derivaattaan ja integraaliin liittyviä käsitteitä ja merkintöjä
• tietää periaatteen derivaatasta muutosnopeutena
• osaa määrittää tunnilla käytyjen yksinkertaisten esimerkkien kaltaisesti derivaatan ja integraalin graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti
• valittujen ratkaisujen esitykset ja perustelut saattavat olla puutteellisia
• tehtyjen ratkaisujen järkevyyden ja oikeellisuuden arvioinnissa saattaa olla puutteita

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija

• tunnistaa eksponentti- ja logaritmifunktiot
• osaa ratkaista eksponentti- ja logaritmiyhtälöitä ja soveltaa niitä tekniikan ongelmissa
• osaa matriisien peruslaskutoimitukset ja tuntee joitakin sovelluksia
• osaa käyttää raja-arvoon, derivaattaan ja integraaliin liittyviä käsitteitä ja merkintöjä
• osaa tulkita derivaatan muutosnopeutena
• osaa määrittää derivaatan ja integraalin graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti
• osaa ratkaista sovellustehtäviä, joiden mallintaminen vaatii derivaatan tai integraalin käyttöä
• kykenee esittämään ja perustelemaan loogisesti valitut ratkaisut
• osaa arvioida tekemiensä ratkaisujen järkevyyttä ja oikeellisuutta

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän osaa soveltaa niitä vaativampiin ongelmiin. Opiskelijalla on taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Ratkaisut esitetään selkeästi ja matemaattisia käsitteitä käytetään täsmällisesti. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Opintojakso suoritetaan välikokeilla (3 kpl), joiden ajat varmistetaan kurssin aikana ja ne läytyvät myös Moodlesta.


Kurssin yhden välikokeen voi uusia tai korottaa.

Koko kurssin uusintakoe järjestetään seuraavasti:

1. uusintakoe xx.2025 13.00 - 16.00, Ilmoittautumisaika xx.2025 – xx.2025
2. uusintakoe/ korotus xx.2025 13.00 - 16.00, Ilmoittautumisaika xx.2025 – xx.2025

Uusinnat ja korotukset ovat vain ja ainoastaan tässä ilmoitettuna aikana, ei siis myöhemmin esimerkiksi seuraavana vuonna.
Uusintakokeeseen ja korotukseen ilmoittaudutaan Pakin kautta.
Uusintaan osallistuminen edellyttää arvosanaa 0.

Yleiseti kokeesta:
Sairastapauksissa vaaditaan lääkärintodistus.
Poissaolo kokeesta vastaa hylättyä suoritusta.
Kokeissa saa olla mukana vain opettajan erikseen määrittelemät materiaalit ja välineet.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakso suoritetaan tekemällä viikottaisia harjoitustehtäviä sekä kaksi koetta. Viikoittaisilla harjoitustehtävillä voi kerätä xx pistettä ja kokeilla xx pistettä. Hyväksyttyyn suoritukseen riittää xx pistettä, joista x pistettä on tultava kokeella. Kokeiden arvostelussa otetaan huomioon paitsi ratkaisun oikeellisuus myös ratkaisutapa ja esitystavan selkeys.

Jo arvosanaan 0 vaaditaan, että opiskelija on tehnyt suoritteita koko kurssin ajan.
Kotitehtäviä ei voi merkitä eikä palauttaa enää ennalta määrätyn ajan jälkeen.

Uusinta- ja korotus:

Kurssin uusinta- ja korotustentti on täysin erillinen koe, johon ei vaikuta enää kotitehtäväpisteet eikä aiemmat koepisteet. Siinä on kurssiarvosana määräytyy pelkästään kokeen perustella ja läpipääsyyn vaaditaan 1/3 kokeen maksimipistemäärästä.

Kurssilla voi uusia tai korottaa myös yhden yksittäisen välikokeen.


Arviointikriteeri - hylätty (0)
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja sen työmuotoihin, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Mikäli edellä mainitut kriteerit eivät täyty, niin opiskelija poistetaan toteutukselta. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeisiin.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, tuntiharjoitukset ja kotitehtävät, videomateriaalit, nettitehtävät (STACK-tehtävät), välikokeet

Oppimateriaalit

Opettajan Moodlessa jakama materiaali (pdf-materiaalit, videot, interaktiiviset STACK- tehtävät)
Kaavasto: Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka tai MAOL
Opintojaksolla hyödynnetään symbolista laskinta, laskinsuositus: symbolinen TI-nspire CX CAS/ TI-nspire CX II CAS -laskin.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 162 h, joka koostuu:
- lähiopetuksesta
- itsenäisestä työskentelystä (mm. aiheen opiskelu oppimateriaalin ja opetusvideoiden avulla
- kotitehtävistä ja testitehtävistä
- välikokeista

Sisällön jaksotus

Sisällön jaksotus on suuntaa antava.

Logaritmit ja matriisit:
-logaritmin käsite, eksponentti- ja logaritmiyhtälöt
-matriisien perusoperaatiot ja matriisien sovelluksia

Differentiaalilaskennan osuus:
-raja-arvon käsite
-derivaatta funktion ominaisuuksien kuvaajana, muutosnopeustulkinta ja graafinen tulkinta
-derivaatan laskeminen numeerisesti ja derivointikaavojen avulla
-derivaatan sovelluksia mm. virhearviot ja ääriarvotehtävät

Integraalilaskenna osuus:
- määrätty integraali ja sen graafinen tulkinta
- numeerinen integrointi
- integraalifunktio ja integrointikaavoja
- analyysin peruslause (määrätyn integraalin ja integraalifunktion yhteys)
- pienten differentiaalien menetelmä ja sovellustehtäviä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ei ole.

Kansainvälisyys

Ei ole.

Lisätietoja opiskelijoille

Kaikki kurssiin liittyvä tiedotus tapahtuu Moodlesta tuni-sähköpostiin, joten kurssille osallistuvien oletetaan seuraavan säännöllisesti tuni-sähköpostiaan. Kurssin Moodle ei näy automaattisesti, vaan opettaja lähettää sinne linkin ja Moodle-avaimen ennen kurssin alkua.

Tavoitteet (OJ)

Tällä opintojaksolla opit niitä laskemisen ja matemaattisen mallintamisen taitoja, joita tarvitset insinöörin ammatissa. Osa-alueena on differentiaali - ja integraalilaskenta

Opintojakson päätyttyä sinä
• tunnistat eksponentti- ja logaritmifunktiot
• osaat ratkaista eksponentti- ja logaritmiyhtälöitä ja soveltaa niitä tekniikan ongelmissa
• osaat matriisien peruslaskutoimitukset ja tunnet joitakin sovelluksia
• osaat käyttää raja-arvoon, derivaattaan ja integraaliin liittyviä käsitteitä ja merkintöjä
• osaat tulkita derivaatan muutosnopeutena
• osaat määrittää derivaatan ja integraalin graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti
• osaat ratkaista sovellustehtäviä, joiden mallintaminen vaatii derivaatan tai integraalin käyttöä
• kykenet esittämään ja perustelemaan loogisesti valitut ratkaisut
• osaat arvioida tekemiensä ratkaisujen järkevyyttä ja oikeellisuutta

Sisältö (OJ)

• eksponentti- ja logaritmifunktio
• eksponenttiyhtälö, logaritmiyhtälö
• matriisin peruskäsitteet ja laskutoimitukset (summa, luvulla kertominen, tulo, determinantti, käänteismatriisi)
• lineaarisen yhtälöryhmän ratkaiseminen matriiseilla
• joitakin matriisin sovelluksia
• raja-arvon käsite lyhyesti
• derivaatta kuvaajasta
• derivaatta numeerisesti
• derivaatan laskeminen derivointisääntöjen avulla
• korkeammat derivaatat (käydään merkinnän tasolla)
• joitakin derivaatan sovelluksia (esim. differentiaali ja kokonaisdifferentiaali, virheen arviointi ja ääriarvot)
• määrätty integraali graafisesti
• määrätty integraali numeerisesti
• integraalifunktion laskeminen integrointisääntöjen avulla
• analyysin peruslause, määrätty integraali symbolisesti
• joitakin integraalin sovelluksia (esim. matka, työ, pinta-ala, painopiste, keskiarvo, neliöllinen keskiarvo)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija

• tunnistaa eksponentti- ja logaritmifunktiot
• osaa ratkaista yksinkertaisia eksponentti- ja logaritmiyhtälöitä
• osaa matriisien peruslaskutoimituksia
• osaa käyttää joitakin derivaattaan ja integraaliin liittyviä käsitteitä ja merkintöjä
• tietää periaatteen derivaatasta muutosnopeutena
• osaa määrittää tunnilla käytyjen yksinkertaisten esimerkkien kaltaisesti derivaatan ja integraalin graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti
• valittujen ratkaisujen esitykset ja perustelut saattavat olla puutteellisia
• tehtyjen ratkaisujen järkevyyden ja oikeellisuuden arvioinnissa saattaa olla puutteita

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija

• tunnistaa eksponentti- ja logaritmifunktiot
• osaa ratkaista eksponentti- ja logaritmiyhtälöitä ja soveltaa niitä tekniikan ongelmissa
• osaa matriisien peruslaskutoimitukset ja tuntee joitakin sovelluksia
• osaa käyttää raja-arvoon, derivaattaan ja integraaliin liittyviä käsitteitä ja merkintöjä
• osaa tulkita derivaatan muutosnopeutena
• osaa määrittää derivaatan ja integraalin graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti
• osaa ratkaista sovellustehtäviä, joiden mallintaminen vaatii derivaatan tai integraalin käyttöä
• kykenee esittämään ja perustelemaan loogisesti valitut ratkaisut
• osaa arvioida tekemiensä ratkaisujen järkevyyttä ja oikeellisuutta

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän osaa soveltaa niitä vaativampiin ongelmiin. Opiskelijalla on taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Ratkaisut esitetään selkeästi ja matemaattisia käsitteitä käytetään täsmällisesti. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Tällä opintojaksolla opit niitä laskemisen ja matemaattisen mallintamisen taitoja, joita tarvitset insinöörin ammatissa. Osa-alueena on differentiaali - ja integraalilaskenta

Opintojakson päätyttyä sinä
• tunnistat eksponentti- ja logaritmifunktiot
• osaat ratkaista eksponentti- ja logaritmiyhtälöitä ja soveltaa niitä tekniikan ongelmissa
• osaat matriisien peruslaskutoimitukset ja tunnet joitakin sovelluksia
• osaat käyttää raja-arvoon, derivaattaan ja integraaliin liittyviä käsitteitä ja merkintöjä
• osaat tulkita derivaatan muutosnopeutena
• osaat määrittää derivaatan ja integraalin graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti
• osaat ratkaista sovellustehtäviä, joiden mallintaminen vaatii derivaatan tai integraalin käyttöä
• kykenet esittämään ja perustelemaan loogisesti valitut ratkaisut
• osaat arvioida tekemiensä ratkaisujen järkevyyttä ja oikeellisuutta

Sisältö (OJ)

• eksponentti- ja logaritmifunktio
• eksponenttiyhtälö, logaritmiyhtälö
• matriisin peruskäsitteet ja laskutoimitukset (summa, luvulla kertominen, tulo, determinantti, käänteismatriisi)
• lineaarisen yhtälöryhmän ratkaiseminen matriiseilla
• joitakin matriisin sovelluksia
• raja-arvon käsite lyhyesti
• derivaatta kuvaajasta
• derivaatta numeerisesti
• derivaatan laskeminen derivointisääntöjen avulla
• korkeammat derivaatat (käydään merkinnän tasolla)
• joitakin derivaatan sovelluksia (esim. differentiaali ja kokonaisdifferentiaali, virheen arviointi ja ääriarvot)
• määrätty integraali graafisesti
• määrätty integraali numeerisesti
• integraalifunktion laskeminen integrointisääntöjen avulla
• analyysin peruslause, määrätty integraali symbolisesti
• joitakin integraalin sovelluksia (esim. matka, työ, pinta-ala, painopiste, keskiarvo, neliöllinen keskiarvo)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija

• tunnistaa eksponentti- ja logaritmifunktiot
• osaa ratkaista yksinkertaisia eksponentti- ja logaritmiyhtälöitä
• osaa matriisien peruslaskutoimituksia
• osaa käyttää joitakin derivaattaan ja integraaliin liittyviä käsitteitä ja merkintöjä
• tietää periaatteen derivaatasta muutosnopeutena
• osaa määrittää tunnilla käytyjen yksinkertaisten esimerkkien kaltaisesti derivaatan ja integraalin graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti
• valittujen ratkaisujen esitykset ja perustelut saattavat olla puutteellisia
• tehtyjen ratkaisujen järkevyyden ja oikeellisuuden arvioinnissa saattaa olla puutteita

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija

• tunnistaa eksponentti- ja logaritmifunktiot
• osaa ratkaista eksponentti- ja logaritmiyhtälöitä ja soveltaa niitä tekniikan ongelmissa
• osaa matriisien peruslaskutoimitukset ja tuntee joitakin sovelluksia
• osaa käyttää raja-arvoon, derivaattaan ja integraaliin liittyviä käsitteitä ja merkintöjä
• osaa tulkita derivaatan muutosnopeutena
• osaa määrittää derivaatan ja integraalin graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti
• osaa ratkaista sovellustehtäviä, joiden mallintaminen vaatii derivaatan tai integraalin käyttöä
• kykenee esittämään ja perustelemaan loogisesti valitut ratkaisut
• osaa arvioida tekemiensä ratkaisujen järkevyyttä ja oikeellisuutta

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän osaa soveltaa niitä vaativampiin ongelmiin. Opiskelijalla on taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Ratkaisut esitetään selkeästi ja matemaattisia käsitteitä käytetään täsmällisesti. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Tällä opintojaksolla opit niitä laskemisen ja matemaattisen mallintamisen taitoja, joita tarvitset insinöörin ammatissa. Osa-alueena on differentiaali - ja integraalilaskenta

Opintojakson päätyttyä sinä
• tunnistat eksponentti- ja logaritmifunktiot
• osaat ratkaista eksponentti- ja logaritmiyhtälöitä ja soveltaa niitä tekniikan ongelmissa
• osaat matriisien peruslaskutoimitukset ja tunnet joitakin sovelluksia
• osaat käyttää raja-arvoon, derivaattaan ja integraaliin liittyviä käsitteitä ja merkintöjä
• osaat tulkita derivaatan muutosnopeutena
• osaat määrittää derivaatan ja integraalin graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti
• osaat ratkaista sovellustehtäviä, joiden mallintaminen vaatii derivaatan tai integraalin käyttöä
• kykenet esittämään ja perustelemaan loogisesti valitut ratkaisut
• osaat arvioida tekemiensä ratkaisujen järkevyyttä ja oikeellisuutta

Sisältö (OJ)

• eksponentti- ja logaritmifunktio
• eksponenttiyhtälö, logaritmiyhtälö
• matriisin peruskäsitteet ja laskutoimitukset (summa, luvulla kertominen, tulo, determinantti, käänteismatriisi)
• lineaarisen yhtälöryhmän ratkaiseminen matriiseilla
• joitakin matriisin sovelluksia
• raja-arvon käsite lyhyesti
• derivaatta kuvaajasta
• derivaatta numeerisesti
• derivaatan laskeminen derivointisääntöjen avulla
• korkeammat derivaatat (käydään merkinnän tasolla)
• joitakin derivaatan sovelluksia (esim. differentiaali ja kokonaisdifferentiaali, virheen arviointi ja ääriarvot)
• määrätty integraali graafisesti
• määrätty integraali numeerisesti
• integraalifunktion laskeminen integrointisääntöjen avulla
• analyysin peruslause, määrätty integraali symbolisesti
• joitakin integraalin sovelluksia (esim. matka, työ, pinta-ala, painopiste, keskiarvo, neliöllinen keskiarvo)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija

• tunnistaa eksponentti- ja logaritmifunktiot
• osaa ratkaista yksinkertaisia eksponentti- ja logaritmiyhtälöitä
• osaa matriisien peruslaskutoimituksia
• osaa käyttää joitakin derivaattaan ja integraaliin liittyviä käsitteitä ja merkintöjä
• tietää periaatteen derivaatasta muutosnopeutena
• osaa määrittää tunnilla käytyjen yksinkertaisten esimerkkien kaltaisesti derivaatan ja integraalin graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti
• valittujen ratkaisujen esitykset ja perustelut saattavat olla puutteellisia
• tehtyjen ratkaisujen järkevyyden ja oikeellisuuden arvioinnissa saattaa olla puutteita

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija

• tunnistaa eksponentti- ja logaritmifunktiot
• osaa ratkaista eksponentti- ja logaritmiyhtälöitä ja soveltaa niitä tekniikan ongelmissa
• osaa matriisien peruslaskutoimitukset ja tuntee joitakin sovelluksia
• osaa käyttää raja-arvoon, derivaattaan ja integraaliin liittyviä käsitteitä ja merkintöjä
• osaa tulkita derivaatan muutosnopeutena
• osaa määrittää derivaatan ja integraalin graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti
• osaa ratkaista sovellustehtäviä, joiden mallintaminen vaatii derivaatan tai integraalin käyttöä
• kykenee esittämään ja perustelemaan loogisesti valitut ratkaisut
• osaa arvioida tekemiensä ratkaisujen järkevyyttä ja oikeellisuutta

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän osaa soveltaa niitä vaativampiin ongelmiin. Opiskelijalla on taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Ratkaisut esitetään selkeästi ja matemaattisia käsitteitä käytetään täsmällisesti. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija osaa kuvata kallion käyttömahdollisuuksia erilaisten tilojen sijoittamiseen. Opiskelija osaa hyödyntää kallioperägeologiatietoa ja kallioluokitusmenetelmiä kalliotilan sijoitussuunnitteluun ja alustavan lujitustavan valintaan. Opiskelija osaa kuvata avo- ja luola-/tunnelilouhinnan perusperiaatteet, -tavat ja –erot. Opiskelija osaa kuvata louhinnan työvaiheita ja -menetelmiä, kalustoa, räjähdysaineita ja viranomaismääräyksiä. Opiskelija osaa luetella kallion lujitustapoja ja työssä käytettäviä materiaaleja, kalustoa ja työvaiheita sekä kuvata lujittamisen toimintaperiaatteita ja laadunvarmistusmenettelyjä. Opiskelija osaa määritellä kalliotilojen kuivatus- ja tiivistystarpeen ja esittää ratkaisuvaihtoehtoja sekä osaa luetella niissä käytettävät materiaalit, kaluston ja työvaiheet.

Sisältö (OJ)

Erilaiset kalliotilat. Kalliorakentaminen ja kaavoitus. Kallioperän rakennepiirteet, kallioluokitukset ja jännitystila. Kallioperän huomiointi tilan sijoittelussa. Kallion louhittavuus. Tunnelilouhinnan työvaiheet, räjähdysaineet ja nallit. Louhinnan viranomaismääräykset ja ympäristövaikutukset. Ruiskubetonointi ja pultitus. Salaojitus ja tiivistys injektoimalla.

Esitietovaatimukset (OJ)

Opintojakso, josta saadaan perustiedot kivilajeista ja kiven lujuuteen vaikuttavista tekijöistä. (GEO1)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija osaa järjestää kiinteistön kulutusseurannan ja tuntee rakennusten energian ja veden kulutukseen vaikuttavat tekijät sekä rakennuksen energiatodistuksen laadintaperiaatteet ja sisällön.

Sisältö (OJ)

Opintojaksolla käsitellään rakennuksen kulutusseurannan järjestäminen ja toteutuneen kulutuksen arviointi, rakennuksen laskennallisen lämmönkulutuksen laskenta, keskeiset energian- ja vedensäästötoimenpiteet sekä rakennuksen energiatodistuksen laadinta ja sisältö.

Esitietovaatimukset (OJ)

Kirjallisuus: Luentomoniste ja tunneilla määriteltävä aineisto. Opetusmenetelmät: Luennot, tuntiharjoitukset, harjoitustyö, aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen ja tentti. Opetuskieli suomi.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija tuntee rakennuksen E-luvun ja energiankulutuksen tasauslaskennan laskentamenettelyn sekä korjausrakentamista ohjaavat viranomismäärykset. Hän tietää keskeiset rakennuksen energiankulutukseen vaikuttavat tekijät ja osaa avustettuna soveltaa niitä energiansäästön suunnittelussa ja toteututtamisessa.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija tuntee pääpirteisesti rakennusten energiankulutusta ja E-luvun laskentaa koskevat viranomaismääräykset ja osaa soveltaa niitä tavanomaisen rakennuksen energiankulutuksen tasauslaskennassa, energiatodistuksen laadinnassa ja korjausrakentamisen suunnittelussa. Hän tietää rakennuksen energiankulutukseen vaikuttavat keskeiset tekijät ja osaa soveltaa niitä kannattavasti rakennuksen energiansäästön suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija tuntee hyvin rakennusten energiankulutusta ja E-luvun laskentaa koskevat viranomaismääräykset ja osaa itsenäisesti soveltaa niitä energiankulutuksen tasauslaskennassa, energiatodistuksen laadinnassa ja korjausrakentamisen suunnittelussa. Hän tietää rakennuksen
energiankulutukseen vaikuttavat tekijät ja osaa soveltaa niitä kannattavasti rakennuksen energiansäästön suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Aika ja paikka

Toteutetaan etäopetuksena Teamsissa.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Tentti energiatodistuksen laadinnasta marraskuussa -24 (tarkempi ajankohta sovitaan erikseen)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty suoritus arvioidaan asteikolla 1…5.
Arvosanaan vaikuttavat koe (50 %), harjoitustyö (50 %) ja aktiivisuus lähiopetuksessa voi korottaa arvosanaa rajatapauksessa.
Harjoitustyön myöhästynyt palautus alentaa siitä saatavia pisteitä -1 p/ alkava viikko, enintään - 10 p

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, tuntiharjoitukset, harjoitustyö, itsenäinen verkko-opiskelu ja tentti.

Oppimateriaalit

Energiatodistusopas (Ympäristöministeriö 2018) sekä energiatodistuksen laadintaa ja rakennusten energiankulutusta ohjaava lainsäädäntö ja viranomaismääräykset.
Virta & Pylsy. Taloyhtiön energiakirja (Sitran julkaisu 295)
Muu oppitunneilla julkaistava aineisto.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

30 tuntia lähiopetusta + opiskelijan itsenäinen työskentely

Sisällön jaksotus

Yleistä energiatehokkuudesta ja rakennuksen kulutusseurannan järjestäminen 3 h
Yleistä rakennusten energiankulutuksesta 2 h
Rakennusten energiatodistukset ja niiden laadintaa ohjaavat määräykset 16 h
Rakennusten keskeiset energiansäästökeinot ja niiden kannattavuuslaskenta 4 h
Energiaselvitykset 3 h
Energiatehokkuus korjausrakentamisessa 3 h
Koe 2 h
Jakson suoritusvaatimuksiin kuuluu yksilö-/ parityönä laadittava harjoitustyö, jossa omavalintaiselle
rakennukselle (esim. pientalo) lasketaan E-luku sekä tehdään energiatodistus. Harjoitustyö on
palautettava viimeistään 8.12.2024. Palautus ensisijaisesti pdf-tiedostona Moodlen linkin kautta,

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on valinnainen ryhmille 21i311 ja 21i341.

Jakson aluksi käsitellään energiatodistuksen laadintaa koskeva lainsäädäntö ja viranomaismääräykset. Tästä osiosta järjestetään tentti marraskuun alussa, tentissä saa olla mukana kaikki kirjallinen materiaali.

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tuntee kiinteistönhoidon tehtävät ja tietää miten ne mitoitetaan. Hän tuntee rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen laadintaprosessin, sisällön sekä hyödyntämismahdollisuudet. Opiskelija tuntee kiinteistön turvallisuuteen vaikuttavat keskeiset tekijät.

Sisältö (OJ)

Opintojaksolla käsitellään rakennusten, niiden ulkoalueiden sekä talotekniikan hoitoa ja huoltoa, siivousta ja jätehuoltoa. Perehdytään kiinteistönhoidon suunnitteluun ja mitoitukseen, rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen laadintaan ja käyttöön, rakennusten pelastussuunnitteluun, rakenteelliseen turvallisuuteen, paloturvallisuuteen sekä sähköisiin turvallisuusjärjestelmiin.

Lisätiedot (OJ)

Kirjallisuus: Opintomoniste, Isännöitsijän käsikirja ja nimetyt KH-kortit. Opetusmenetelmät: Luennot, harjoitukset, harjoitustyö, aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen, tentti. Opetuskieli: suomi.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa nimetä tavanomaisen kiinteistön kiinteistönhoitoon kuuluvat tehtävät ja tietää miten ne suunnitellaan. Hän tunnistaa keskeisimmät kiinteistön turvallisuuteen vaikuttavat asiat.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija tuntee tavanomaisen kiinteistön kiinteistönhoitoon kuuluvat tehtävät ja osaa suunnitella ne. Hän tietää keskeiset kiinteistön turvallisuuteen vaikuttavat asiat ja osaa huolehtia ne kuntoon.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija hallitsee tavanomaisen kiinteistön kiinteistönhoitoon kuuluvat tehtävät, osaa suunnitella ne ja mitoittaa niissä tarvittavat resurssit. Hän tietää keskeiset kiinteistön turvallisuuteen vaikuttavat asiat ja osaa kehittää kiinteistön turvallisuutta.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaisesti lähiopetuksena.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Tentti oppitunneilla 22.11.24.
Uusinta- ja korotusajankohdat: ilmoitetaan myöhemmin
Ilmoittautuminen näihin suoraan opettajalle sähköpostilla viimeistään viikkoa ennen tenttiajankohtaa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty suoritus arvioidaan asteikolla 1…5. Arvosanaan vaikuttavat koe (25 p), kulutusseuranta-harjoitustyö (10 p) ja jätehuoltotehtävä (5 p) Aktiivisuus lähiopetuksessa voi korottaa arvosanaa rajatapauksessa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, harjoitukset, harjoitustyöt (kulutusseuranta), itsenäinen verkko-opiskelu ja tentti.

Oppimateriaalit

Luentomonisteet, KH-tiedostossa julkaistut rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen (kiinteistönpitokirjan) laadintaa käsittelevät tietokortit sekä muu oppitunneilla ilmoitettava aineisto.
Lisätietoa käsiteltäviin aiheisiin on mm. seuraavissa:
Tuorein isännöitsijän käsikirja, tuorein Kiinteistönhoidon käsikirja, Murtomaa (toim.): Kiinteistönpidon tekniikka, talous ja hallinto, Myyryläinen: Kiinteistön teknisen huollon käsikirja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson laajuus 5 op -> 135 h, lähiopetusta 40 h.

Sisällön jaksotus

Opintojakson esittely, yleishoito ja valvonta 3 h
Kulutusseuranta 3 h
Ulkoalueiden hoito ja jätehuolto 3 h
Siivous 2 h
Teknisten järjestelmien hoito 7 h
Kiinteistönhoidon suunnittelu 6 h
Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje (huoltokirja) 2 h
Turvallisuusasiat 10 h
Koe + kokeen palautus ym. 5 h
Jakson suoritusvaatimuksiin kuuluu 22.11.24 mennessä palautettava harjoitustyö kiinteistön kulutusseurannasta ja harjoitustehtävä kiinteistön jätehuollosta.

Lisätietoja opiskelijoille

Oppimistavoitteet
1. Opiskelija osaa kiinteistönhoidon keskeisen terminologian ja yleiset periaatteet
2. Opiskelija tuntee kiinteistönhoidon keskeiset tehtävät
3. Opiskelija osaa toteuttaa rakennuksen kulutusseurannan
4. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kiinteistönhoitotehtäviä
5. Opiskelija tuntee rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen sisällön ja sen käyttömahdollisuudet kiinteistön ylläpidossa
6. Opiskelija tuntee turvallisuusjohtamisen ja riskienhallinnan perusteet
7. Opiskelija tuntee kiinteistöturvallisuuden hallinnan perusteet

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tuntee kiinteistönhoidon tehtävät ja tietää miten ne mitoitetaan. Hän tuntee rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen laadintaprosessin, sisällön sekä hyödyntämismahdollisuudet. Opiskelija tuntee kiinteistön turvallisuuteen vaikuttavat keskeiset tekijät.

Sisältö (OJ)

Opintojaksolla käsitellään rakennusten, niiden ulkoalueiden sekä talotekniikan hoitoa ja huoltoa, siivousta ja jätehuoltoa. Perehdytään kiinteistönhoidon suunnitteluun ja mitoitukseen, rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen laadintaan ja käyttöön, rakennusten pelastussuunnitteluun, rakenteelliseen turvallisuuteen, paloturvallisuuteen sekä sähköisiin turvallisuusjärjestelmiin.

Lisätiedot (OJ)

Kirjallisuus: Opintomoniste, Isännöitsijän käsikirja ja nimetyt KH-kortit. Opetusmenetelmät: Luennot, harjoitukset, harjoitustyö, aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen, tentti. Opetuskieli: suomi.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa nimetä tavanomaisen kiinteistön kiinteistönhoitoon kuuluvat tehtävät ja tietää miten ne suunnitellaan. Hän tunnistaa keskeisimmät kiinteistön turvallisuuteen vaikuttavat asiat.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija tuntee tavanomaisen kiinteistön kiinteistönhoitoon kuuluvat tehtävät ja osaa suunnitella ne. Hän tietää keskeiset kiinteistön turvallisuuteen vaikuttavat asiat ja osaa huolehtia ne kuntoon.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija hallitsee tavanomaisen kiinteistön kiinteistönhoitoon kuuluvat tehtävät, osaa suunnitella ne ja mitoittaa niissä tarvittavat resurssit. Hän tietää keskeiset kiinteistön turvallisuuteen vaikuttavat asiat ja osaa kehittää kiinteistön turvallisuutta.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaisesti lähiopetuksena. Viikossa kaksi opetuskertaa (2h + 2h).

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Tentti joulukuussa oppitunneilla, erikseen sovittavana päivänä.
Uusinta- ja korotusajankohdat: ilmoitetaan myöhemmin
Ilmoittautuminen näihin suoraan opettajalle sähköpostilla viimeistään viikkoa ennen tenttiajankohtaa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty suoritus arvioidaan asteikolla 1…5. Arvosanaan vaikuttavat koe (80 %), harjoitustyö (20 %), aktiivisuus lähiopetuksessa voi korottaa arvosanaa rajatapauksessa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, harjoitukset, harjoitustyöt (kulutusseuranta), itsenäinen verkko-opiskelu ja tentti.

Oppimateriaalit

Luentomonisteet, KH-tiedostossa julkaistut rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen (kiinteistönpitokirjan) laadintaa käsittelevät tietokortit sekä muu oppitunneilla ilmoitettava aineisto.
Lisätietoa käsiteltäviin aiheisiin on mm. seuraavissa:
Tuorein isännöitsijän käsikirja, tuorein Kiinteistönhoidon käsikirja, Murtomaa (toim.): Kiinteistönpidon tekniikka, talous ja hallinto, Myyryläinen: Kiinteistön teknisen huollon käsikirja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetusta on 52 h

Sisällön jaksotus

Yleishoito ja valvonta 3 h
Kulutusseuranta 4 h
Ulkoalueiden hoito ja jätehuolto 4 h
Siivous 3 h
Teknisten järjestelmien hoito 8 h
Kiinteistönhoidon suunnittelu 6 h
Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje (huoltokirja) 4 h
Turvallisuusasiat 16 h
Tentti + palautus ym. 4 h
Jakson suoritusvaatimuksiin kuuluu harjoitustyöt kiinteistön kulutusseurannasta. Harjoitustyö on palautettava viimeistään jakson 1. tenttiin mennessä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla pyritään järjestämään vierailu kiinteistöpalveluyritykseen.

Lisätietoja opiskelijoille

Oppimistavoitteet
1. Opiskelija osaa kiinteistönhoidon keskeisen terminologian ja yleiset periaatteet
2. Opiskelija tuntee kiinteistönhoidon keskeiset tehtävät
3. Opiskelija osaa toteuttaa rakennuksen kulutusseurannan
4. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kiinteistönhoitotehtäviä sekä tuntee rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen käyttömahdollisuudet
5. Opiskelija tuntee rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen sisällön ja sen laadintaa ohjaavat määräykset
6. Opiskelija tuntee turvallisuusjohtamisen perusteet ja kiinteistöihin liittyvän yritysturvallisuuden osa-alueet
7. Opiskelija tuntee riskienhallinnan perusteet
8. Opiskelija tuntee kiinteistöturvallisuuden hallinnan perusteet

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija pystyy toimimaan korjausrakentamiskohteen rakennesuunnittelutehtävissä.

Sisältö (OJ)

Opintojaksossa perehdytään korjausrakennusprojektissa esiintyviin rakennesuunnitteluongelmiin. Rakenteiden historia ja vanho- jen rakenteiden kapasiteetit. Korjausrakentamisen kuntotut- kimusmittaukset ja mittauslaitteisto. Vaurioituneiden raken- teiden vahvistus- ja korjausmenetelmien suunnittelu ja mi- toitus. Korjausrakentamisen materiaalit. Ongelmat ratkaistaan Case-tehtävinä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on oppia tuntemaan korjausrakentamistoiminnan toteutuksen perusteet ja erot uudisrakentamiseen verrattuna sekä oppia tuntemaan vanhoja käytettyjä rakenneratkaisuja ja niiden korjausmenetelmiä. Lisäksi opiskelijat perehtyvät työskentelyyn projektitiimissä.

Sisältö (OJ)

Opintojaksossa tehdään ryhmätyönä todellisen korjausrakennuskohteen toteutussuunnitelma, joka sisältää menetelmäkuvauksen, aikataulun, laatu-, turvallisuus- ja ympäristösuunnitelman sekä kustannusarvion. Opintojakson sisältönä ovat myös korjausrakentamisen riskit ja niiden minimointi. Kaikki tunnit ovat ryhmätyönä tehtäviä toteutussuunnitelmia.

Lisätiedot (OJ)

Kirjallisuus: Ratu-aineisto ja tapauskohtaisesti sovittava kirjallisuus. Opetusmenetelmät: yhteistoiminnallinen oppiminen, Itsenäinen opiskelu/etätehtävät, harjoitustyöt, raportti/työselostus, ryhmäopiskelu, ongelmalähtöinen opiskelu, projektityöskentely ja loppuseminaari.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelijaryhmä on palauttanut harjoitustyön tehtävänannon mukaisesti tehtynä. Opiskelija osaa käyttää opintojaksoon sisältyviä perusasioita ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Kaikki ryhmän jäsenet saavat saman arvosanan.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Ryhmän opiskelijat ovat miettineet erilaisia ratkaisutapoja ja työmenetelmiä kyseisen tehtävän läpiviennin onnistumikseksi ja laatineet niistä yhden tomivan mallin, joka olisi mahd. toteuttaa rakennustuotannossa. Opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Kaikki ryhmän jäsenet saavat saman arvosanan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Ryhmän opiskelijat ovat osoittaneet suurta kiinnostusta ja perehtyneisyyttä aihealueesen ja saanet aikaan toteututtamiskelpoisen tuotantoratkaisun aikataulussa. Opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisumenetelmät. Kaikki ryhmän jäsenet saavat saman arvosanan.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

ei koetta

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

etätoteutus. Ryhmätöinä tehtävä korjauskohteen toteutuksen suunnittelu. Kohteen lähtötiedot annetaan 1. tunneilla. sekä ohjeistus opintojaksolle.
Välinäytöt kurssin aikana eri osa-alueille. Ryhmätyönä tehtävää tiedonhankintaa, jalostamista ja ongelmaratkaisua. Ryhmän jäsenille sama arvosana

Oppimateriaalit

materiaalina aikaisemien opintojaksojen aikeistot/ opettajien ohjeistamat

Sisällön jaksotus

sisältö jaksottuu völinäytöihin 1. kerralla annetun ohjeen mukaan. Jako pääpiirteittäin:

1. tehtävänanto
2. tuotantomenetelmät
3. aikataulu/ kustannukset
4. muut
5. lähes valmiit työt

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

hankkeet olemassa olevia, toteutuneita kohteita

Lisätietoja opiskelijoille

välinäytöillä läsnäolo pakko

Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelijaryhmä on palauttanut harjoitustyön tehtävänannon mukaisesti tehtynä. Opiskelija osaa käyttää opintojaksoon sisältyviä perusasioita ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Kaikki ryhmän jäsenet saavat saman arvosanan.

Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Ryhmän opiskelijat ovat miettineet erilaisia ratkaisutapoja ja työmenetelmiä kyseisen tehtävän läpiviennin onnistumikseksi ja laatineet niistä yhden tomivan mallin, joka olisi mahd. toteuttaa rakennustuotannossa. Opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Kaikki ryhmän jäsenet saavat saman arvosanan.

Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Ryhmän opiskelijat ovat osoittaneet suurta kiinnostusta ja perehtyneisyyttä aihealueesen ja saanet aikaan toteututtamiskelpoisen tuotantoratkaisun aikataulussa. Opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisumenetelmät. Kaikki ryhmän jäsenet saavat saman arvosanan.

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija oppii tekemään kosteusvaurioituneen rakennuksen kuntotutkimuksen, tarvittavan korjauksen suunnitelmat sekä urakkatarjouspyyntöön liittyvät urakkaohjelman ja turvallisuusasiakirjan.

Sisältö (OJ)

Pienryhmätyöskentelynä toteutettava projekti sisältää todelliselle kohteelle tehtävät kuntotutkimuksen, korjaussuunnittelun ja rakennuttamisasiakirjat, kustannuslaskennan toisen ryhmän tuottamista asiakirjoista sekä tulosten esittelyn korjauskohteen edustajalle.

Lisätiedot (OJ)

Opetusmenetelmät: Projektityöskentely, tentti pidetään tarvittaessa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Projektiryhmä ei ole työskennellyt ammattimaisesti, ryhmän tuottamien dokumenttien sisällöissä on puutteita eivätkä ne täytä kaikilta osin ammatillisia perusvaatimuksia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Projektiryhmä on työskennellyt ammattimaisesti ja ryhmän tuottamien dokumenttien sisällöt täyttävät ammatilliset perusvaatimukset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Projektiryhmä on työskennellyt laadukkaasti ja ammattimaisesti. Opintosuoritukset täyttävät
ammatilliset vaatimukset ja ne ovat laadukkaita.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin perusteena on projektityöskentely. Arvioit annetaan opettaja-arviointina ja vertaisarviointina. Arviointi on ryhmäarviointi.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Projektityöskentely, opetuskeskustelut, laboratorioharjoitukset, kenttätyöt. Ongelmalähtöinen opiskelu.

Oppimateriaalit

"Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus" -e-kirja osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4626-8, nimetyt RT-kortit ja luentokalvot.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan laskennallinen työmäärä on 5*27h. Työmäärä täyttyy.

Sisällön jaksotus

TuniMoodlessa erikseen julkaistavan aikataulun mukaisesti.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Koko opintojakso on normaalia rakennusinsinöörin ja -arkkitehdin työtä. Harjoitustyö tehdään todelliseen kohteeseen, eli työ vastaa konsultin tilaajalle tekemään projektia. Tulokset esitellään tilaajan edustajille erillisessä tilaisuudessa.

Kansainvälisyys

Ei ole.

Lisätietoja opiskelijoille

Kurssille voidaan ottaa 20 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä

Arviointikriteerit - hylätty (0) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija ei ole osallistunut työskentelyyn eikä tehnyt tarvittavia opintosuorituksia.

Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Ryhmä ei ole työskennellyt ammattimaisesti. Opintosuoritukset eivät täytä ammatillisia perusvaatimuksia.

Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Ryhmä on työskennellyt ammattimaisesti. Opintosuoritukset täyttävät ammatilliset perusvaatimukset.

Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Ryhmä on työskennellyt laadukkaasti ja ammattimaisesti. Opintosuoritukset eivät täyttävät
ammatilliset vaatimukset ja ne ovat laadukkaita.

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija osaa perusasiat yhdyskuntien vesihuollon järjestämisestä sekä vesihuoltoverkon eri osien mitoitusperusteista.

Sisältö (OJ)

Vesi- ja viemäriverkostojen sekä pumppaamoiden mitoitus. Veden hankinta, käsittely ja varastointi. Jätevesien käsittelyprosessit, lietteen käsittely ja laitosten valvonta. Vesihuollon merkitys ympäristölle ja yhteiskunnalle sekä ylläpito ja saneeraustyöt.

Lisätiedot (OJ)

Kirjallisuus: Luentomoniste ja opintojakson alussa nimettävä kirjallisuus. Opetusmenetelmät: Itsenäinen opiskelu/etätehtävät, harjoitukset, harjoitustyöt, tentti, Ryhmäopiskelu ja kenttätyöskentely (sis. opintoretket). Opetuskieli suomi

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Aika ja paikka

Luennot lukujärjestyksen mukaan ja lisäksi excursio(t).

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Mahdollinen tenttiajankohta sovitaan kurssin alkaessa.
Uusinta- ja korotustentti sovitaan niiden kesken, joita asia koskee.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson suorittamisessa edellytetään säännöllistä, minimissään 70 % osallistumista oppitunneille ja excursioille. Edellytyksenä hyväksytylle suoritukselle on harjoitustöiden hyväksytty suoritus määrätyssä ajassa. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Arvosanaan vaikuttavat tuntiharjoitukset, harjoitustyö/työt, tunneille osallistuminen ja tuntiaktiivisuus -1,5....+1,5 numeroa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Lähiopetus, tuntiharjoitukset, harjoitustyöt, opintoretket ja minitentit.

Oppimateriaalit

Opiskelijoille annetaan sähköisesti erillinen opintomoniste (Tuni Moodle) sekä muut luentomateriaalit.
Lisäksi opiskelijan edellytetään tekevän myös omia muistiinpanoja tunnilla opetetusta asioista joita ei mahdollisesti ole sähköisissä luentomateriaaleissa.
Alan kirjallisuus.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan ajankäyttö muodostuu osallistumista opetukseen, harjoitustehtävien ratkaisusta sekä itsenäisestä työskentelystä joka on noin 27 tuntia opintopistettä kohden.

Sisällön jaksotus

Vesihuoltoverkoston suunnittelun perusteet ja rakentaminen.
Kaukolämpö/-jäähdytys verkoston suunnittelun perusteet ja rakentamien.
Sähköverkon suunnittelun perusteet ja rakentaminen
Kaasuverkon suunnittelun perusteet ja rakentaminen

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Excursio(t).

Lisätietoja opiskelijoille

Opetus alkaa 3.9.2024.
Lisätietoja: petri.lyly@tuni.fi ja johanna.plihtari-siltanen@tuni.fi

Arviointikriteerit - hylätty (0) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Läsnäolovaatimukset ei täyty.
Läsnäolovaatimukset täyttyvät, mutta osasuorituksia puuttuu.

Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Läsnäolovaatimukset täytetty, harjoitustyöt tehty hyväksytysti ja tentistä/tenteistä saatu vähintään noin 40% ja kurssista 12 pistettä (maksimi 30).

Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Kurssin painotettu yhteispistemäärä välillä noin 18...25 (maksimi 30), jonka lisäksi tyydyttävä -kohdassa esitetyt kriteerit läsnäolosta, harjoitustehtävästä ja tiedoista täyttyvät. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.

Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä työelämästä sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta. Yhteispisteet kurssista noin 26...30 (maksimi 30).

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija saa käsityksen laatuajattelusta, yrityksen laatutoiminnoista ja rakentamisen laadunvarmistuksesta. Opintojakson painopistealueita ovat rakennustyömaan laadunvarmistamisen periaatteet, toiminnot ja toteutus. Opintojen tavoitteena on yhdistää laatuasiat rakentamisen muuhun tuotannon suunnitteluun ja toteutukseen.

Sisältö (OJ)

Laatuajattelu, yrityksen laatutoiminnot, laatu rakentamisessa ja rakennustyömaan laadunvarmistuskäytänteet. Rakentamisen eri osapuolien edellyttämät laadunvarmistustoimenpiteet. Urakoitsijan toimenpiteet koko työmaan ja yksittäisen tehtävän laadun varmistamiseksi.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä laadunvarmistuksen opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja käsitellä ja täydentää erilaisia laatudokumentteja, jotka ovat opinnoissa käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Opintojakson Moodlesta löytyvän aikataulun mukaisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti
Harjoitustyöt

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot
Itsenäiset ja ryhmissä tehtävät harkjoitustyöt
Tentti

Oppimateriaalit

Rakennustöiden laatu 2017 - kirja, Ratu
Opettajan tekemä/jakama materiaali Moodlessa
Yritysten esittelymateriaali
Rakennusteollisuus RT:n materiaalia
Suositukset oheiskirjallisuudeksi on mainittu opettajan luentomateriaalissa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Normaali opintopistemäärän mukainen kuormitus.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Yhtenä ryhmänä kaikille

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Vierailevat luennoitsijat

Kansainvälisyys

Ei erikseen. Esitellään.

Arviointikriteerit - hylätty (0) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Tentistä hylätty arvosana, tai harjoitus / esitelmä on tekemättä / tehty hylättynä.

Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija ymmärtää opintojaksoon sisältyviä perusasioita rakennusalan laadunhallinnasta ja hallitsee perustietoa laadunvarmistuksesta. Lisäksi opiskelijalla on käsitys rakennustyömaan aikataulujen, työturvallisuuden, kustannusten ja laadunvarmistuksen yhteensovittamisesta.

Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa soveltaa rakennusalan laadunhallintaa ja käyttää laadunvarmistustoimenpiteitä rakennustyömaalla osana kokonaisuutta, johon sisältyvät rakennustyömaan aikataulut, työturvallisuus, kustannukset ja laadunvarmistus.

Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Edellisten lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä rakennusalan toiminnassa. Opiskelija seuraa aktiivisesti alalla käytävää keskustelua laadusta tiedotusvälineissä ja alan toimijoiden kesken. Opiskelija osaa ottaa kantaa alan laadunhallintaa ja -varmistusta käsitteleviin asioihin ja kehitysnäkymiin sekä on innovatiivinen toimija laadunkehitystyössä.

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tuntee liikennesuunnittelun käsitteistön, tavoitteet ja ongelmat sekä yhdyskunnan liikennejärjestelmän suunnitteluperiaatteet ja liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteyden. Hän ymmärtää eri osapuolten ja eri sektorisuunnittelijoiden yhteistoiminnan merkityksen liikennejärjestelmän toimivuudelle ja liikenneturvallisuudelle. Hän osaa laatia pieniä liikenteellisiä suunnitelmia ja tehdä yksinkertaisia liikennetaloudellisia laskelmia. Hän on tutustunut myös liikennesuunnittelun vaikutusten arviointiin.

Sisältö (OJ)

Yhdyskunnan liikennejärjestelmän suunnitteluperiaatteet ja -tasot, liikenne ja maankäyttö, kevyt- ja joukkoliikenne , pysäköinti, liikenteen ohjaus, liikenneturvallisuus, huolto- ja tavaraliikenne, taajamien liikenteellinen saneeraus sekä liikennetaloudelliset laskelmat.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Opintojaksosta ei järjestetä tenttiä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson suorittamisessa edellytetään säännöllistä osallistumista oppitunneille (vähintään 70 %). Oman harjoitustyön esittelyvuorolla sekä harjoitustyöseminaarissa läsnäolo on pakollinen. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Arvosana perustuu kurssin yhteydessä ja aikana ryhmätyönä laadittavaan ja raportoitavaan liikennesuunnitelmaan.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Lähiopetus | argumentointi | opetuskeskustelu | harjoitustyöt | raportti/työselostus | yhteistoiminnallinen oppiminen| ongelmalähtöinen opiskelu | projektityöskentely | seminaari

Oppimateriaalit

Oppimateriaali on sähköisenä Moodlessa. Lisänä on tunneilla jaettava materiaali sekä muistiinpanot

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus 30 h. Lisäksi maastotutkimuksia ja mittauksia. Normaalia suurempi itsenäisen työskentelyn osuus.

Sisällön jaksotus

Opintojakson aihepiirijako ja ohjeelliset tuntimäärät:
1. Kurssin esittely, liikennejärjestelmäsuunnittelun perusteita ja esimerkkejä, harjoitustyön anto, 3 h
2. Liikennesuunnitteluprosessi, liikenneverkot, liikennetutkimus- ja mittausmenetelmiä 5 h
3. Kenttätutkimukset, 6 h
4. Liikenneväylien esi- ja yleissuunnittelu 3 h
5. Liikenneturvallisuus, liikenteen rauhoittaminen 3 h
6. Jk+pp, Shared space, joukkoliikenne, pysäköinti 4 h
7. Toimenpidevaihtoehtojen muodostaminen 3 h
8. Liikennehankkeiden vaikutusten arviointi, kustannusarvion laadinta 3 h
9. Harjoitustyön ohjausta, harjoitustyöseminaari 6 h
Opiskelijat tekevät pääosin omalla ajallaan ryhmätyönä harjoitustyön.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ulkopuolinen asiantuntijaluennoitsija

Arviointikriteerit - hylätty (0) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Harjoitustyötä ei ole palautettu tai se ei täytä tehtävänannon vähimmäisvaatimuksia.

Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Palautettu harjoitustyö täyttää tehtävänannon minimivaatimukset. Työssä on puutteita raportointikielen, layoutin, lähteiden käytön, suunnitelmaratkaisujen perustelujen, johdonmukaisuuden yms. suhteen.

Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Palautettu harjoitustyö vastaa sisällöltään tehtävänantoa: Raportin kieli on hyvää teknistä suomea. Taulukot, kuvat ja piirustukset täydentävät raporttia. Esitetyt suunnitelmaratkaisut ovat perusteltuja ja toteuttamiskelpoisia. Työ on kuitenkin raportoitu osin suppeasti, epäjohdonmukaisesti tai lähdeviittauskäytännöltään puutteellisesti.

Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Palautettu harjoitustyöraportti on täysin tehtävänannon mukainen. Sen kieli on virheetöntä, kuvat ja piirustukset korkealuokkaisia, layout viimeistelty, rakenne looginen ja lähdeviittauskäytäntö kattavaa ja relevanttia. Raportista välittyy aihepiirin ammatillinen osaaminen ja jopa innovatiivisuus.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa laskea ulkoisten kuormitusten aiheuttamat normaalijännitys-, leikkausjännitys- ja taivutusjännitysjakautumat säännöllisen muotoisille poikkileikkauksille. Lisäksi opiskelija osaa laskea normaalivoiman ja taivutusmomentin aiheuttamat muodonmuutokset säännöllisen muotoisille poikkileikkauksille.
Hän ymmärtää rasituksen, jännityksen ja muodonmuutoksen väliset riippuvuudet. Opiskelija tuntee rakenteen poikkileikkauksen muodon, koon ja materiaalin vaikutukset jännityksiin ja muodonmuutoksiin, sekä osaa laskea redusoidun poikkileikkauksen lujuusopilliset suureet. Opiskelija osaa laskea suoran sauvan jännitykset ja muodonmuutokset taivutukselle ja leikkaukselle sekä mitoittaa nurjahdussauvan.

Sisältö (OJ)

Lujuusopin peruskäsitteet, materiaaliopin perusteet. Hooken laki, kimmo- ja plastisuusteoria ja sallitut jännitykset. Poikkipinnan geometrian suureet. Rasitusmuotojen jännitykset ja muodonmuutokset.
Mitoitus normaalivoimalle, taivutukselle, leikkaukselle.
Yleinen stabiliteetin hallinta, nurjahdusmitoitus, lommahduksen ja kiepahduksen periaatteet.
Harjoitustyö.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa laskea vedon, puristuksen, taivutuksen ja leikkauksen aiheuttamat jännitykset suorakaidepoikkileikkauksille. Hän ymmärtää nurjauduspituuden vaikutuksen nurjahduskapasiteettiin. Hän osaa laskea suorakaidepoikkileikkausen poikkileikkaussuureet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa laskea vedon, puristuksen, taivutuksen ja leikkauksen aiheuttamat jännitykset tavanomaisille symmetrisille poikkileikkauksille. Hän osaa laskea sauvan nurjahduskapasiteettin. Hän osaa laskea symmetristen poikkileikkausten poikkileikkaussuureet. Opiskelija osaa laskea normaalivoiman ja taivutuksen aiheuttamat muodonmuutokset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija osaa laskea vedon, puristuksen, taivutuksen ja leikkauksen aiheuttamat jännitykset myös epäsymmetrisille poikkileikkauksille. Hän osaa laskea sauvan nurjahduskapasiteettin. Hän osaa laskea epäsymmetristen poikkileikkausten poikkileikkaussuureet. Opiskelija osaa laskea normaalivoiman ja taivutuksen aiheuttamat muodonmuutokset.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Ensimmäinen välikoe helmi/maaliskuun vaihteessa ja toinen välikoe huhtikuun lopussa. Uusinnat ja korotukset ilmoitetaan erikseen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Toteutus: "Asteikko 0-5"
Opintojaksopalaute on pakollinen osasuoritus
Hyväksytysti suoritetut molemmat välikokeet tai tentti sekä palautettavat harjoitustyöt. Palautettavat harjoitustehtävät on palautettava opettajan ilmoittamaan päivämäärään mennessä. Myöhemmin palautettua ei arvioida. Harjoitustehtävän maksimista tulee saavuttaa vähintää 1/3 oikeellisuus.
Tentti arvioidaan vain siinä tapauksessa, että harjoitustehtävien minimivaatimustaso ylittyy. Läsnäolovaatimus luennoilla 66%. Uusinta ja korotustentissä tentitään aina koko opintojakson sisältö.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

lähiopetus
demonstraatiot
opetuskeskustelu
harjoitukset
harjoitustyöt
tentti
ongelmalähtöinen opiskelu

Oppimateriaalit

Lujuusopin sähköinen oppimateriaali Moodlessa
Muu kirjallisuus:
Saarineva, Lujuusopin peruskurssi.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson sisältö on sellainen, että opiskelija saa juuri rakennesuunnittelijan tarvitsemat lujuusopin perustaitojen edellyttämän opetuksen.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa laskea ulkoisten kuormitusten aiheuttamat normaalijännitys-, leikkausjännitys- ja taivutusjännitysjakautumat säännöllisen muotoisille poikkileikkauksille. Lisäksi opiskelija osaa laskea normaalivoiman ja taivutusmomentin aiheuttamat muodonmuutokset säännöllisen muotoisille poikkileikkauksille.
Hän ymmärtää rasituksen, jännityksen ja muodonmuutoksen väliset riippuvuudet. Opiskelija tuntee rakenteen poikkileikkauksen muodon, koon ja materiaalin vaikutukset jännityksiin ja muodonmuutoksiin, sekä osaa laskea redusoidun poikkileikkauksen lujuusopilliset suureet. Opiskelija osaa laskea suoran sauvan jännitykset ja muodonmuutokset taivutukselle ja leikkaukselle sekä mitoittaa nurjahdussauvan.

Sisältö (OJ)

Lujuusopin peruskäsitteet, materiaaliopin perusteet. Hooken laki, kimmo- ja plastisuusteoria ja sallitut jännitykset. Poikkipinnan geometrian suureet. Rasitusmuotojen jännitykset ja muodonmuutokset.
Mitoitus normaalivoimalle, taivutukselle, leikkaukselle.
Yleinen stabiliteetin hallinta, nurjahdusmitoitus, lommahduksen ja kiepahduksen periaatteet.
Harjoitustyö.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa laskea vedon, puristuksen, taivutuksen ja leikkauksen aiheuttamat jännitykset suorakaidepoikkileikkauksille. Hän ymmärtää nurjauduspituuden vaikutuksen nurjahduskapasiteettiin. Hän osaa laskea suorakaidepoikkileikkausen poikkileikkaussuureet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa laskea vedon, puristuksen, taivutuksen ja leikkauksen aiheuttamat jännitykset tavanomaisille symmetrisille poikkileikkauksille. Hän osaa laskea sauvan nurjahduskapasiteettin. Hän osaa laskea symmetristen poikkileikkausten poikkileikkaussuureet. Opiskelija osaa laskea normaalivoiman ja taivutuksen aiheuttamat muodonmuutokset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija osaa laskea vedon, puristuksen, taivutuksen ja leikkauksen aiheuttamat jännitykset myös epäsymmetrisille poikkileikkauksille. Hän osaa laskea sauvan nurjahduskapasiteettin. Hän osaa laskea epäsymmetristen poikkileikkausten poikkileikkaussuureet. Opiskelija osaa laskea normaalivoiman ja taivutuksen aiheuttamat muodonmuutokset.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Ensimmäinen välikoe helmi/maaliskuun vaihteessa ja toinen välikoe huhtikuun lopussa. Uusinnat ja korotukset ilmoitetaan erikseen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Toteutus: "Asteikko 0-5"
Opintojaksopalaute on pakollinen osasuoritus
Hyväksytysti suoritetut molemmat välikokeet tai tentti sekä palautettavat harjoitustyöt. Palautettavat harjoitustehtävät on palautettava opettajan ilmoittamaan päivämäärään mennessä. Myöhemmin palautettua ei arvioida. Harjoitustehtävän maksimista tulee saavuttaa vähintää 1/3 oikeellisuus.
Tentti arvioidaan vain siinä tapauksessa, että harjoitustehtävien minimivaatimustaso ylittyy. Läsnäolovaatimus luennoilla 66%. Uusinta ja korotustentissä tentitään aina koko opintojakson sisältö.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

lähiopetus
demonstraatiot
opetuskeskustelu
harjoitukset
harjoitustyöt
tentti
ongelmalähtöinen opiskelu

Oppimateriaalit

Lujuusopin sähköinen oppimateriaali Moodlessa
Muu kirjallisuus:
Saarineva, Lujuusopin peruskurssi.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson sisältö on sellainen, että opiskelija saa juuri rakennesuunnittelijan tarvitsemat lujuusopin perustaitojen edellyttämän opetuksen.

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa laskea ulkoisten kuormitusten aiheuttamat normaalijännitys-, leikkausjännitys- ja taivutusjännitysjakautumat säännöllisen muotoisille poikkileikkauksille. Lisäksi opiskelija osaa laskea normaalivoiman ja taivutusmomentin aiheuttamat muodonmuutokset säännöllisen muotoisille poikkileikkauksille.
Hän ymmärtää rasituksen, jännityksen ja muodonmuutoksen väliset riippuvuudet. Opiskelija tuntee rakenteen poikkileikkauksen muodon, koon ja materiaalin vaikutukset jännityksiin ja muodonmuutoksiin, sekä osaa laskea redusoidun poikkileikkauksen lujuusopilliset suureet. Opiskelija osaa laskea suoran sauvan jännitykset ja muodonmuutokset taivutukselle ja leikkaukselle sekä mitoittaa nurjahdussauvan.

Sisältö (OJ)

Lujuusopin peruskäsitteet, materiaaliopin perusteet. Hooken laki, kimmo- ja plastisuusteoria ja sallitut jännitykset. Poikkipinnan geometrian suureet. Rasitusmuotojen jännitykset ja muodonmuutokset.
Mitoitus normaalivoimalle, taivutukselle, leikkaukselle.
Yleinen stabiliteetin hallinta, nurjahdusmitoitus, lommahduksen ja kiepahduksen periaatteet.
Harjoitustyö.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa laskea vedon, puristuksen, taivutuksen ja leikkauksen aiheuttamat jännitykset suorakaidepoikkileikkauksille. Hän ymmärtää nurjauduspituuden vaikutuksen nurjahduskapasiteettiin. Hän osaa laskea suorakaidepoikkileikkausen poikkileikkaussuureet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa laskea vedon, puristuksen, taivutuksen ja leikkauksen aiheuttamat jännitykset tavanomaisille symmetrisille poikkileikkauksille. Hän osaa laskea sauvan nurjahduskapasiteettin. Hän osaa laskea symmetristen poikkileikkausten poikkileikkaussuureet. Opiskelija osaa laskea normaalivoiman ja taivutuksen aiheuttamat muodonmuutokset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija osaa laskea vedon, puristuksen, taivutuksen ja leikkauksen aiheuttamat jännitykset myös epäsymmetrisille poikkileikkauksille. Hän osaa laskea sauvan nurjahduskapasiteettin. Hän osaa laskea epäsymmetristen poikkileikkausten poikkileikkaussuureet. Opiskelija osaa laskea normaalivoiman ja taivutuksen aiheuttamat muodonmuutokset.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa laskea ulkoisten kuormitusten aiheuttamat normaalijännitys-, leikkausjännitys- ja taivutusjännitysjakautumat säännöllisen muotoisille poikkileikkauksille. Lisäksi opiskelija osaa laskea normaalivoiman ja taivutusmomentin aiheuttamat muodonmuutokset säännöllisen muotoisille poikkileikkauksille.
Hän ymmärtää rasituksen, jännityksen ja muodonmuutoksen väliset riippuvuudet. Opiskelija tuntee rakenteen poikkileikkauksen muodon, koon ja materiaalin vaikutukset jännityksiin ja muodonmuutoksiin, sekä osaa laskea redusoidun poikkileikkauksen lujuusopilliset suureet. Opiskelija osaa laskea suoran sauvan jännitykset ja muodonmuutokset taivutukselle ja leikkaukselle sekä mitoittaa nurjahdussauvan.

Sisältö (OJ)

Lujuusopin peruskäsitteet, materiaaliopin perusteet. Hooken laki, kimmo- ja plastisuusteoria ja sallitut jännitykset. Poikkipinnan geometrian suureet. Rasitusmuotojen jännitykset ja muodonmuutokset.
Mitoitus normaalivoimalle, taivutukselle, leikkaukselle.
Yleinen stabiliteetin hallinta, nurjahdusmitoitus, lommahduksen ja kiepahduksen periaatteet.
Harjoitustyö.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa laskea vedon, puristuksen, taivutuksen ja leikkauksen aiheuttamat jännitykset suorakaidepoikkileikkauksille. Hän ymmärtää nurjauduspituuden vaikutuksen nurjahduskapasiteettiin. Hän osaa laskea suorakaidepoikkileikkausen poikkileikkaussuureet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa laskea vedon, puristuksen, taivutuksen ja leikkauksen aiheuttamat jännitykset tavanomaisille symmetrisille poikkileikkauksille. Hän osaa laskea sauvan nurjahduskapasiteettin. Hän osaa laskea symmetristen poikkileikkausten poikkileikkaussuureet. Opiskelija osaa laskea normaalivoiman ja taivutuksen aiheuttamat muodonmuutokset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija osaa laskea vedon, puristuksen, taivutuksen ja leikkauksen aiheuttamat jännitykset myös epäsymmetrisille poikkileikkauksille. Hän osaa laskea sauvan nurjahduskapasiteettin. Hän osaa laskea epäsymmetristen poikkileikkausten poikkileikkaussuureet. Opiskelija osaa laskea normaalivoiman ja taivutuksen aiheuttamat muodonmuutokset.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa käyttää kansallisia ja kansainvälisiä tietolähteitä oman opinnäytetyönsä suunnittelussa,
- osaa käyttää sovellettavissa olevaa tietoa kriittisesti,
- tuntee tekijänoikeudet ja osaa kunnioittaa niitä,
- osaa ottaa huomioon sekä tutkimuseettiset että oman alansa eettiset periaatteet,
- osaa valita ja rajata omaa oppimista tukevan ja työelämälähtöisen opinnäytetyöaiheen,
- osaa tehdä TAMKin opinnäytetyöohjeiden mukaisen opinnäytetyösuunnitelman ja perustella tekemänsä valinnat,
- tuntee erilaisia omalle koulutusalalle soveltuvia tutkimuksellisia opinnäytetyön tekemisen tapoja
- osaa valita opinnäytetyöhönsä sopivat aineistonkeruu- ja analysointimenetelmät
- tietää näyttöön perustuvan toiminnan merkityksen oman koulutusalansa kannalta

Sisältö (OJ)

Hyväksytty opinnäytetyösuunnitelma ja opinnäytetyösopimus tai -lupa ovat edellytyksenä opintojakson suorittamiselle tutkinto-ohjelmakohtaisten suoritusten lisäksi.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa käyttää kansallisia ja kansainvälisiä tietolähteitä oman opinnäytetyönsä suunnittelussa,
- osaa käyttää sovellettavissa olevaa tietoa kriittisesti,
- tuntee tekijänoikeudet ja osaa kunnioittaa niitä,
- osaa ottaa huomioon sekä tutkimuseettiset että oman alansa eettiset periaatteet,
- osaa valita ja rajata omaa oppimista tukevan ja työelämälähtöisen opinnäytetyöaiheen,
- osaa tehdä TAMKin opinnäytetyöohjeiden mukaisen opinnäytetyösuunnitelman ja perustella tekemänsä valinnat,
- tuntee erilaisia omalle koulutusalalle soveltuvia tutkimuksellisia opinnäytetyön tekemisen tapoja
- osaa valita opinnäytetyöhönsä sopivat aineistonkeruu- ja analysointimenetelmät
- tietää näyttöön perustuvan toiminnan merkityksen oman koulutusalansa kannalta

Sisältö (OJ)

Hyväksytty opinnäytetyösuunnitelma ja opinnäytetyösopimus tai -lupa ovat edellytyksenä opintojakson suorittamiselle tutkinto-ohjelmakohtaisten suoritusten lisäksi.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa käyttää kansallisia ja kansainvälisiä tietolähteitä oman opinnäytetyönsä suunnittelussa,
- osaa käyttää sovellettavissa olevaa tietoa kriittisesti,
- tuntee tekijänoikeudet ja osaa kunnioittaa niitä,
- osaa ottaa huomioon sekä tutkimuseettiset että oman alansa eettiset periaatteet,
- osaa valita ja rajata omaa oppimista tukevan ja työelämälähtöisen opinnäytetyöaiheen,
- osaa tehdä TAMKin opinnäytetyöohjeiden mukaisen opinnäytetyösuunnitelman ja perustella tekemänsä valinnat,
- tuntee erilaisia omalle koulutusalalle soveltuvia tutkimuksellisia opinnäytetyön tekemisen tapoja
- osaa valita opinnäytetyöhönsä sopivat aineistonkeruu- ja analysointimenetelmät
- tietää näyttöön perustuvan toiminnan merkityksen oman koulutusalansa kannalta

Sisältö (OJ)

Hyväksytty opinnäytetyösuunnitelma ja opinnäytetyösopimus tai -lupa ovat edellytyksenä opintojakson suorittamiselle tutkinto-ohjelmakohtaisten suoritusten lisäksi.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa soveltaa opinnäytetyössään asianmukaista tutkimuksellista lähestymistapaa,
- osaa toteuttaa oman opinnäytetyönsä suunnitelman mukaisesti,
- osaa hyödyntää ohjausta oman opinnäytetyönsä tekemisessä,
- osaa toimia opinnäytetyötä tehdessään eettisten periaatteiden mukaisesti.

Sisältö (OJ)

Opintojakso on hyväksytty kun opinnäytetyön empiirinen, teoreettinen ja / tai toiminnallinen osuus on toteutettu.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa soveltaa opinnäytetyössään asianmukaista tutkimuksellista lähestymistapaa,
- osaa toteuttaa oman opinnäytetyönsä suunnitelman mukaisesti,
- osaa hyödyntää ohjausta oman opinnäytetyönsä tekemisessä,
- osaa toimia opinnäytetyötä tehdessään eettisten periaatteiden mukaisesti.

Sisältö (OJ)

Opintojakso on hyväksytty kun opinnäytetyön empiirinen, teoreettinen ja / tai toiminnallinen osuus on toteutettu.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa soveltaa opinnäytetyössään asianmukaista tutkimuksellista lähestymistapaa,
- osaa toteuttaa oman opinnäytetyönsä suunnitelman mukaisesti,
- osaa hyödyntää ohjausta oman opinnäytetyönsä tekemisessä,
- osaa toimia opinnäytetyötä tehdessään eettisten periaatteiden mukaisesti.

Sisältö (OJ)

Opintojakso on hyväksytty kun opinnäytetyön empiirinen, teoreettinen ja / tai toiminnallinen osuus on toteutettu.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa soveltaa opinnäytetyössään asianmukaista tutkimuksellista lähestymistapaa,
- osaa toteuttaa oman opinnäytetyönsä suunnitelman mukaisesti,
- osaa hyödyntää ohjausta oman opinnäytetyönsä tekemisessä,
- osaa toimia opinnäytetyötä tehdessään eettisten periaatteiden mukaisesti.

Sisältö (OJ)

Opintojakso on hyväksytty kun opinnäytetyön empiirinen, teoreettinen ja / tai toiminnallinen osuus on toteutettu.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija
- osaa soveltaa opinnäytetyössään asianmukaista tutkimuksellista lähestymistapaa,
- osaa toteuttaa oman opinnäytetyönsä suunnitelman mukaisesti,
- osaa hyödyntää ohjausta oman opinnäytetyönsä tekemisessä,
- osaa toimia opinnäytetyötä tehdessään eettisten periaatteiden mukaisesti.

Sisältö (OJ)

Opintojakso on hyväksytty kun opinnäytetyön empiirinen, teoreettinen ja / tai toiminnallinen osuus on toteutettu.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Tällä opintojaksolla opit opiskelun käytäntöjä ja pääset osaksi opiskeluyhteisöä.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• kokee kuuluvansa osaksi korkeakoulua, tutkinto-ohjelmaa ja opiskelijaryhmää
• saa ohjausta opintoihinsa ja osaa suunnitella opintonsa
• tuntee TAMKin käytänteet ja palvelut
• tuntee TAMKin oppimista- ja hyvinvointia tukevat palvelut
• tuntee keskeisten sidosryhmien oppimista ja hyvinvointia tukevat palvelut

Sisältö (OJ)

• Kiinnittyminen korkeakouluopintoihin
• Orientaatio TAMKiin ja tutkinto-ohjelmaan
• Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma ja HOPSin laatiminen
• Opintotarjonta ja ristiinopiskelu
• Harjoittelu osana ammattikorkeakoulututkintoa
• TAMKin tarjoamat palvelut
• Opintojen edistymisen seuranta
• Orientoituminen seuraavaan lukuvuoteen

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Opintojakso on hyväksytty, kun opiskelija
- todentaa osaavansa suunnitella opintojaan TAMKissa ja tuntevansa tutkinto-ohjelmansa opetussuunnitelman
- tietää, mitä tukea opintoihin on saatavissa
- ymmärtää ryhmän merkityksen osana opiskeluympäristöä.

Opintojakso on hylätty, jos opiskelijalla ei ole näyttöä opintojakson tavoitteisiin pääsemisestä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Tällä opintojaksolla opit opiskelun käytäntöjä ja pääset osaksi opiskeluyhteisöä.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• kokee kuuluvansa osaksi korkeakoulua, tutkinto-ohjelmaa ja opiskelijaryhmää
• saa ohjausta opintoihinsa ja osaa suunnitella opintonsa
• tuntee TAMKin käytänteet ja palvelut
• tuntee TAMKin oppimista- ja hyvinvointia tukevat palvelut
• tuntee keskeisten sidosryhmien oppimista ja hyvinvointia tukevat palvelut

Sisältö (OJ)

• Kiinnittyminen korkeakouluopintoihin
• Orientaatio TAMKiin ja tutkinto-ohjelmaan
• Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma ja HOPSin laatiminen
• Opintotarjonta ja ristiinopiskelu
• Harjoittelu osana ammattikorkeakoulututkintoa
• TAMKin tarjoamat palvelut
• Opintojen edistymisen seuranta
• Orientoituminen seuraavaan lukuvuoteen

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Opintojakso on hyväksytty, kun opiskelija
- todentaa osaavansa suunnitella opintojaan TAMKissa ja tuntevansa tutkinto-ohjelmansa opetussuunnitelman
- tietää, mitä tukea opintoihin on saatavissa
- ymmärtää ryhmän merkityksen osana opiskeluympäristöä.

Opintojakso on hylätty, jos opiskelijalla ei ole näyttöä opintojakson tavoitteisiin pääsemisestä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Tällä opintojaksolla opit opiskelun käytäntöjä ja pääset osaksi opiskeluyhteisöä.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• kokee kuuluvansa osaksi korkeakoulua, tutkinto-ohjelmaa ja opiskelijaryhmää
• saa ohjausta opintoihinsa ja osaa suunnitella opintonsa
• tuntee TAMKin käytänteet ja palvelut
• tuntee TAMKin oppimista- ja hyvinvointia tukevat palvelut
• tuntee keskeisten sidosryhmien oppimista ja hyvinvointia tukevat palvelut

Sisältö (OJ)

• Kiinnittyminen korkeakouluopintoihin
• Orientaatio TAMKiin ja tutkinto-ohjelmaan
• Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma ja HOPSin laatiminen
• Opintotarjonta ja ristiinopiskelu
• Harjoittelu osana ammattikorkeakoulututkintoa
• TAMKin tarjoamat palvelut
• Opintojen edistymisen seuranta
• Orientoituminen seuraavaan lukuvuoteen

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Opintojakso on hyväksytty, kun opiskelija
- todentaa osaavansa suunnitella opintojaan TAMKissa ja tuntevansa tutkinto-ohjelmansa opetussuunnitelman
- tietää, mitä tukea opintoihin on saatavissa
- ymmärtää ryhmän merkityksen osana opiskeluympäristöä.

Opintojakso on hylätty, jos opiskelijalla ei ole näyttöä opintojakson tavoitteisiin pääsemisestä.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Ei tenttiä

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Opetutor tiedotus ja ohjaus
Opetutor tapaamiset
Opiskelijatutor tapaamiset ja ohjaus
Itsenäinen opiskelu

Oppimateriaalit

Materiaali Tuni Moodlessa

Sisällön jaksotus

• Kiinnittyminen korkeakouluopintoihin
• Orientaatio TAMKiin ja tutkinto-ohjelmaan
• Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma ja HOPSin laatiminen
• Opintotarjonta ja ristiinopiskelu
• Harjoittelu osana ammattikorkeakoulututkintoa
• TAMKin tarjoamat palvelut
• Opintojen edistymisen seuranta
• Orientoituminen seuraavaan lukuvuoteen

Tavoitteet (OJ)

Tällä opintojaksolla opit opiskelun käytäntöjä ja pääset osaksi opiskeluyhteisöä.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• kokee kuuluvansa osaksi korkeakoulua, tutkinto-ohjelmaa ja opiskelijaryhmää
• saa ohjausta opintoihinsa ja osaa suunnitella opintonsa
• tuntee TAMKin käytänteet ja palvelut
• tuntee TAMKin oppimista- ja hyvinvointia tukevat palvelut
• tuntee keskeisten sidosryhmien oppimista ja hyvinvointia tukevat palvelut

Sisältö (OJ)

• Kiinnittyminen korkeakouluopintoihin
• Orientaatio TAMKiin ja tutkinto-ohjelmaan
• Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma ja HOPSin laatiminen
• Opintotarjonta ja ristiinopiskelu
• Harjoittelu osana ammattikorkeakoulututkintoa
• TAMKin tarjoamat palvelut
• Opintojen edistymisen seuranta
• Orientoituminen seuraavaan lukuvuoteen

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Opintojakso on hyväksytty, kun opiskelija
- todentaa osaavansa suunnitella opintojaan TAMKissa ja tuntevansa tutkinto-ohjelmansa opetussuunnitelman
- tietää, mitä tukea opintoihin on saatavissa
- ymmärtää ryhmän merkityksen osana opiskeluympäristöä.

Opintojakso on hylätty, jos opiskelijalla ei ole näyttöä opintojakson tavoitteisiin pääsemisestä.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Ei tenttiä

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Opetutor tiedotus ja ohjaus
Opetutor tapaamiset
Opiskelijatutor tapaamiset ja ohjaus
Itsenäinen opiskelu

Oppimateriaalit

Materiaali Tuni Moodlessa

Sisällön jaksotus

• Kiinnittyminen korkeakouluopintoihin
• Orientaatio TAMKiin ja tutkinto-ohjelmaan
• Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma ja HOPSin laatiminen
• Opintotarjonta ja ristiinopiskelu
• Harjoittelu osana ammattikorkeakoulututkintoa
• TAMKin tarjoamat palvelut
• Opintojen edistymisen seuranta
• Orientoituminen seuraavaan lukuvuoteen

Tavoitteet (OJ)

Tällä opintojaksolla opit opiskelun käytäntöjä ja pääset osaksi opiskeluyhteisöä.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• kokee kuuluvansa osaksi korkeakoulua, tutkinto-ohjelmaa ja opiskelijaryhmää
• saa ohjausta opintoihinsa ja osaa suunnitella opintonsa
• tuntee TAMKin käytänteet ja palvelut
• tuntee TAMKin oppimista- ja hyvinvointia tukevat palvelut
• tuntee keskeisten sidosryhmien oppimista ja hyvinvointia tukevat palvelut

Sisältö (OJ)

• Kiinnittyminen korkeakouluopintoihin
• Orientaatio TAMKiin ja tutkinto-ohjelmaan
• Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma ja HOPSin laatiminen
• Opintotarjonta ja ristiinopiskelu
• Harjoittelu osana ammattikorkeakoulututkintoa
• TAMKin tarjoamat palvelut
• Opintojen edistymisen seuranta
• Orientoituminen seuraavaan lukuvuoteen

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (OJ)

Opintojakso on hyväksytty, kun opiskelija
- todentaa osaavansa suunnitella opintojaan TAMKissa ja tuntevansa tutkinto-ohjelmansa opetussuunnitelman
- tietää, mitä tukea opintoihin on saatavissa
- ymmärtää ryhmän merkityksen osana opiskeluympäristöä.

Opintojakso on hylätty, jos opiskelijalla ei ole näyttöä opintojakson tavoitteisiin pääsemisestä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija saa yleiskäsityksen maan- ja rakennusmittaustekniikan koko tehtäväkentästä. Hän oppii tuntemaan kartat, koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät sekä suoriutuu yksinkertaisimmista geodesian laskuista. Opiskelija osaa suorittaa rakennusmittauksia tavallisilla mittalaitteilla.

Sisältö (OJ)

Mittaustekniikan käsitteet, kulmayksiköt, koordinaatistot, kartat, koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät, geodeettisen laskennan perusteet, planimetri, vaaituskoje ja vaaitus, takymetri sekä sillä tehtävät perusmittaukset

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa hyvin seuraavat osa-alueet sekä pystyy osaamisensa koetilaisuudessa osoittamaan; valtakunnalliset geodeettiset koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät (sekä uudet että vanhat), maanmittauksessa käytettävät kulmayksiköt sekä kulma- ja etäisyysmittausmenetelmät sekä tavallisimmat geodeettiset laskut, vaaitustehtävät ja vaaituksen laskenta.
Opiskelija osaa käyttää planimetriä, vaaituskojetta sekä takymetriä.
Osaamisessa sallitaan puutteita edellä mainituissa osa-alueissa, mutta kolmannes mainituista osa-aluesta tulee hallita opintojakson suorittamiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa hyvin seuraavat osa-alueet sekä pystyy osaamisensa koetilaisuudessa osoittamaan; valtakunnalliset geodeettiset koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät (sekä uudet että vanhat), maanmittauksessa käytettävät kulmayksiköt sekä kulma- ja etäisyysmittausmenetelmät sekä tavallisimmat geodeettiset laskut, vaaitustehtävät ja vaaituksen laskenta.
Opiskelija osaa käyttää planimetriä, vaaituskojetta sekä takymetriä.
Osaamisessa sallitaan joitain puutteita edellä mainituissa osa-alueissa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija osaa hyvin seuraavat osa-alueet sekä pystyy osaamisensa koetilaisuudessa osoittamaan; valtakunnalliset geodeettiset koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät (sekä uudet että vanhat), maanmittauksessa käytettävät kulmayksiköt sekä kulma- ja etäisyysmittausmenetelmät sekä tavallisimmat geodeettiset laskut, vaaitustehtävät ja vaaituksen laskenta.
Opiskelija osaa käyttää planimetriä, vaaituskojetta sekä takymetriä.
Hän osaa myös soveltaa edellämainittuja osa-alueta rakentamisen tehtäviin.

Aika ja paikka

Opetus järjestetään lukujärjestyksen mukaisissa tiloissa ja aikana. Tämän lisäksi opintojaksoon sisältyy omatoimista opiskelua ja työskentelyä.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Mittaustekniikan tentin ajankohta ilmoitetaan 4. periodin alussa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Lähinnä kokeen arvosanan perusteella.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Lähiopetus|harjoitukset|tentti|laboratoriotyöskentely/työpajatyöskentely

Oppimateriaalit

Pasi Laurilan verkkokirja: Mittaus ja kartoitustekniikka (Tuni-Moodlessa)
Moodlen aineisto

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Oppituntien kuormitus noin 3 / vko. Tämän lisäksi itsenäistä työskentelyä opiskelun ja harjoitustöiden parissa kurssin laajuutta 3op. edellyttämä määrä.

Sisällön jaksotus

Kevään aikana. 3. periodi teoriaa ja 4. periodi laiteharjoituksia pienemmissä ryhmissä.
Lopussa koe.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ahot-tentti tai -haastattelu.

Lisätietoja opiskelijoille

Ks. Moodle. Ryhmäjako 4. periodilla

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija saa yleiskäsityksen maan- ja rakennusmittaustekniikan koko tehtäväkentästä. Hän oppii tuntemaan kartat, koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät sekä suoriutuu yksinkertaisimmista geodesian laskuista. Opiskelija osaa suorittaa rakennusmittauksia tavallisilla mittalaitteilla.

Sisältö (OJ)

Mittaustekniikan käsitteet, kulmayksiköt, koordinaatistot, kartat, koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät, geodeettisen laskennan perusteet, planimetri, vaaituskoje ja vaaitus, takymetri sekä sillä tehtävät perusmittaukset

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa hyvin seuraavat osa-alueet sekä pystyy osaamisensa koetilaisuudessa osoittamaan; valtakunnalliset geodeettiset koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät (sekä uudet että vanhat), maanmittauksessa käytettävät kulmayksiköt sekä kulma- ja etäisyysmittausmenetelmät sekä tavallisimmat geodeettiset laskut, vaaitustehtävät ja vaaituksen laskenta.
Opiskelija osaa käyttää planimetriä, vaaituskojetta sekä takymetriä.
Osaamisessa sallitaan puutteita edellä mainituissa osa-alueissa, mutta kolmannes mainituista osa-aluesta tulee hallita opintojakson suorittamiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa hyvin seuraavat osa-alueet sekä pystyy osaamisensa koetilaisuudessa osoittamaan; valtakunnalliset geodeettiset koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät (sekä uudet että vanhat), maanmittauksessa käytettävät kulmayksiköt sekä kulma- ja etäisyysmittausmenetelmät sekä tavallisimmat geodeettiset laskut, vaaitustehtävät ja vaaituksen laskenta.
Opiskelija osaa käyttää planimetriä, vaaituskojetta sekä takymetriä.
Osaamisessa sallitaan joitain puutteita edellä mainituissa osa-alueissa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija osaa hyvin seuraavat osa-alueet sekä pystyy osaamisensa koetilaisuudessa osoittamaan; valtakunnalliset geodeettiset koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät (sekä uudet että vanhat), maanmittauksessa käytettävät kulmayksiköt sekä kulma- ja etäisyysmittausmenetelmät sekä tavallisimmat geodeettiset laskut, vaaitustehtävät ja vaaituksen laskenta.
Opiskelija osaa käyttää planimetriä, vaaituskojetta sekä takymetriä.
Hän osaa myös soveltaa edellämainittuja osa-alueta rakentamisen tehtäviin.

Aika ja paikka

Opetus järjestetään lukujärjestyksen mukaisissa tiloissa ja aikana. Tämän lisäksi opintojaksoon sisältyy omatoimista opiskelua ja työskentelyä.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Mittaustekniikan tentin ajankohta ilmoitetaan 4. periodin alussa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Lähinnä kokeen arvosanan perusteella.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Lähiopetus|harjoitukset|tentti|laboratoriotyöskentely/työpajatyöskentely

Oppimateriaalit

Pasi Laurilan verkkokirja: Mittaus ja kartoitustekniikka (Tuni-Moodlessa)
Moodlen aineisto

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Oppituntien kuormitus noin 3 / vko. Tämän lisäksi itsenäistä työskentelyä opiskelun ja harjoitustöiden parissa kurssin laajuutta 3op. edellyttämä määrä.

Sisällön jaksotus

Kevään aikana. 3. periodi teoriaa ja 4. periodi laiteharjoituksia pienemmissä ryhmissä.
Lopussa koe.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ahot-tentti tai -haastattelu.

Lisätietoja opiskelijoille

Ks. Moodle

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija saa yleiskäsityksen maan- ja rakennusmittaustekniikan koko tehtäväkentästä. Hän oppii tuntemaan kartat, koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät sekä suoriutuu yksinkertaisimmista geodesian laskuista. Opiskelija osaa suorittaa rakennusmittauksia tavallisilla mittalaitteilla.

Sisältö (OJ)

Mittaustekniikan käsitteet, kulmayksiköt, koordinaatistot, kartat, koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät, geodeettisen laskennan perusteet, planimetri, vaaituskoje ja vaaitus, takymetri sekä sillä tehtävät perusmittaukset

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa hyvin seuraavat osa-alueet sekä pystyy osaamisensa koetilaisuudessa osoittamaan; valtakunnalliset geodeettiset koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät (sekä uudet että vanhat), maanmittauksessa käytettävät kulmayksiköt sekä kulma- ja etäisyysmittausmenetelmät sekä tavallisimmat geodeettiset laskut, vaaitustehtävät ja vaaituksen laskenta.
Opiskelija osaa käyttää planimetriä, vaaituskojetta sekä takymetriä.
Osaamisessa sallitaan puutteita edellä mainituissa osa-alueissa, mutta kolmannes mainituista osa-aluesta tulee hallita opintojakson suorittamiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa hyvin seuraavat osa-alueet sekä pystyy osaamisensa koetilaisuudessa osoittamaan; valtakunnalliset geodeettiset koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät (sekä uudet että vanhat), maanmittauksessa käytettävät kulmayksiköt sekä kulma- ja etäisyysmittausmenetelmät sekä tavallisimmat geodeettiset laskut, vaaitustehtävät ja vaaituksen laskenta.
Opiskelija osaa käyttää planimetriä, vaaituskojetta sekä takymetriä.
Osaamisessa sallitaan joitain puutteita edellä mainituissa osa-alueissa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija osaa hyvin seuraavat osa-alueet sekä pystyy osaamisensa koetilaisuudessa osoittamaan; valtakunnalliset geodeettiset koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät (sekä uudet että vanhat), maanmittauksessa käytettävät kulmayksiköt sekä kulma- ja etäisyysmittausmenetelmät sekä tavallisimmat geodeettiset laskut, vaaitustehtävät ja vaaituksen laskenta.
Opiskelija osaa käyttää planimetriä, vaaituskojetta sekä takymetriä.
Hän osaa myös soveltaa edellämainittuja osa-alueta rakentamisen tehtäviin.

Aika ja paikka

Opetus järjestetään lukujärjestyksen mukaisissa tiloissa ja aikana. Tämän lisäksi opintojaksoon sisältyy omatoimista opiskelua ja työskentelyä.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Mittaustekniikan tentin ajankohta ilmoitetaan 4. periodin alussa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Lähinnä kokeen arvosanan perusteella.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Lähiopetus|harjoitukset|tentti|laboratoriotyöskentely/työpajatyöskentely

Oppimateriaalit

Pasi Laurilan verkkokirja: Mittaus ja kartoitustekniikka (Tuni-Moodlessa)
Moodlen aineisto

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Oppituntien kuormitus noin 3 / vko. Tämän lisäksi itsenäistä työskentelyä opiskelun ja harjoitustöiden parissa kurssin laajuutta 3op. edellyttämä määrä.

Sisällön jaksotus

Kevään aikana. 3. periodi teoriaa ja 4. periodi laiteharjoituksia pienemmissä ryhmissä.
Lopussa koe.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ahot-tentti tai -haastattelu.

Lisätietoja opiskelijoille

Ks. Moodle

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija saa yleiskäsityksen maan- ja rakennusmittaustekniikan koko tehtäväkentästä. Hän oppii tuntemaan kartat, koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät sekä suoriutuu yksinkertaisimmista geodesian laskuista. Opiskelija osaa suorittaa rakennusmittauksia tavallisilla mittalaitteilla.

Sisältö (OJ)

Mittaustekniikan käsitteet, kulmayksiköt, koordinaatistot, kartat, koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät, geodeettisen laskennan perusteet, planimetri, vaaituskoje ja vaaitus, takymetri sekä sillä tehtävät perusmittaukset

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa hyvin seuraavat osa-alueet sekä pystyy osaamisensa koetilaisuudessa osoittamaan; valtakunnalliset geodeettiset koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät (sekä uudet että vanhat), maanmittauksessa käytettävät kulmayksiköt sekä kulma- ja etäisyysmittausmenetelmät sekä tavallisimmat geodeettiset laskut, vaaitustehtävät ja vaaituksen laskenta.
Opiskelija osaa käyttää planimetriä, vaaituskojetta sekä takymetriä.
Osaamisessa sallitaan puutteita edellä mainituissa osa-alueissa, mutta kolmannes mainituista osa-aluesta tulee hallita opintojakson suorittamiseksi.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa hyvin seuraavat osa-alueet sekä pystyy osaamisensa koetilaisuudessa osoittamaan; valtakunnalliset geodeettiset koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät (sekä uudet että vanhat), maanmittauksessa käytettävät kulmayksiköt sekä kulma- ja etäisyysmittausmenetelmät sekä tavallisimmat geodeettiset laskut, vaaitustehtävät ja vaaituksen laskenta.
Opiskelija osaa käyttää planimetriä, vaaituskojetta sekä takymetriä.
Osaamisessa sallitaan joitain puutteita edellä mainituissa osa-alueissa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija osaa hyvin seuraavat osa-alueet sekä pystyy osaamisensa koetilaisuudessa osoittamaan; valtakunnalliset geodeettiset koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät (sekä uudet että vanhat), maanmittauksessa käytettävät kulmayksiköt sekä kulma- ja etäisyysmittausmenetelmät sekä tavallisimmat geodeettiset laskut, vaaitustehtävät ja vaaituksen laskenta.
Opiskelija osaa käyttää planimetriä, vaaituskojetta sekä takymetriä.
Hän osaa myös soveltaa edellämainittuja osa-alueta rakentamisen tehtäviin.

Aika ja paikka

Opetus järjestetään lukujärjestyksen mukaisissa tiloissa ja aikana. Tämän lisäksi opintojaksoon sisältyy omatoimista opiskelua ja työskentelyä.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Mittaustekniikan tentin ajankohta ilmoitetaan 4. periodin alussa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Lähinnä kokeen arvosanan perusteella.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Lähiopetus|harjoitukset|tentti|laboratoriotyöskentely/työpajatyöskentely

Oppimateriaalit

Pasi Laurilan verkkokirja: Mittaus ja kartoitustekniikka (Tuni-Moodlessa)
Moodlen aineisto

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Oppituntien kuormitus noin 3 / vko. Tämän lisäksi itsenäistä työskentelyä opiskelun ja harjoitustöiden parissa kurssin laajuutta 3op. edellyttämä määrä.

Sisällön jaksotus

Kevään aikana. 3. periodi teoriaa ja 4. periodi laiteharjoituksia pienemmissä ryhmissä.
Lopussa koe.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ahot-tentti tai -haastattelu.

Lisätietoja opiskelijoille

Ks. Moodle