Työhyvinvointi (3 op)

Osaamistavoitteet (Opintojakso)

Opiskelija
- seuraa ja tunnistaa yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia työikäisen väestön hyvinvointiin ja työkykyyn
- ymmärtää työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistoiminnan
- osaa arvioida työn, työolojen ja työympäristön terveydellistä merkitystä eri tieteenalojen tiedon ja osallistavan työpaikkaselvitystoiminnan avulla
- osaa arvioida työntekijän terveyttä ja toimintakykyä osana työkykyä
- osaa suunnitella ja toteuttaa työkykyä ja työyhteisön hyvinvointia ylläpitävää ja edistävää toimintaa työpaikoilla yhdessä yrityksen henkilöstön ja eri ammattiryhmien kanssa
- osaa ohjata asiantuntevasti työntekijää työhyvinvointiin vaikuttavissa elämäntavoissa
-osaa toimia työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa

Sisältö (Opintojakso)

- työelämän muutos ja haasteet sekä muutoksen vaikutus työelämään
- työsuojelu, työterveyshuolto ja työpaikka- yhteistoiminta
- työn kuormittavuuden arviointi
- työkyky
- työkykyä ylläpitävä toiminta
- työ ja hyvinvointi, työhyvinvointi
- hyvinvointianalyysi
- työhyvinvointia tukevat elämäntavat
- kuntoutuksen palvelujärjestelmien tilanne

Esitietovaatimukset (Opintojakso)

Kaikki TAMKin opiskelijat voivat hakeutua opintojakson opiskelijaksi.

Aika ja paikka

Opintojakso toteutuu vkoilla 46,47 ja 48 Kuntokadun campuksella.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tuntiaktiivisuu eli keskusteluun osallistumisen aktiivisuus vertaisarviointina ja opettajan arviointina.
Kirjallisen työn tuotos ja esitys arvioidaan hyväksytty/hylätty asteikolla itsearviointina, vertaisarviointina ja opettajan arviointina.
Opetustehtävän suunnittelu, toteutus ja arviointi laboratoriotyöstä arvioidaan hyväksytty/hylätty asteikolla itsearviointina, vertaisarviointina ja opettajien arviointina.
Kirjareferaatit arvioidaan hyväksytty/hylätty asteikolla (poissaoloa korvaava tehtävä)

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, ryhmätyöt, opintokäynnit, itsenäinen opiskelu

Oppimateriaalit

Ahonen G. ja Aura O. 2016. Stragegisen työhyvinvoinnin johtaminen.
Hakanen Jari 2004. Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen -tutkimusraportti 27. Helsinki: Työterveyslaitos.
Järvinen Pekka 2005. Ammattina esimiestyö. WSOY pro.Helsinki.
Järvinen Pekka 2008. Menestyvän työyhteisön pelisäännöt. Helsinki: WSOY pro
Manka Marja-Liisa et.al. 2010. Työn iloa ja imua - Työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto. Tampere.
Manka Marja-Liisa 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen.Helsinki: Talentum.
Mauno S. & Kinnunen 2008. Työ leipälajina.
Mäkikangas, Mauno ja Feld (toim.) 2017. Tykkää työstä - työhyvinvoinnin psykologiset perusteet.
Otala L. & Ahonen G. 2003. Työhyvinvointi tuloksen tekijänä. WSOY. Helsinki.
Pursio Hannu 2013. Strateginen työhyvinvointi. Miten mitata työhyvinvointityön tuloksia? Metsä Group.
Rauramo Päivi 2004. Työhyvinvoinnin portaat. Edita.
Rissa K. (toim.) 2007. Tulosta ja hyvinvointia: Druvan-malli. Työturvallisuuskeskus.
Seuraavat lait:
Työturvallisuuslaki (738/2002)
Työtervyshuoltolaki (1383/2001)
Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006)
Martimo, Uitti (toim.) 2010. Työstä terveyttä. Duodecim.
Seuri, Iloranta, Räsänen 2011. Kumppanina työterveyshuolto. Tietosanoma.
Taskinen ym. 2011. Työperäiset sairaudet. Työterveyslaitos.
Työ ja terveys Suomessa 2012: Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Työterveyslaitos.
Uitti (toim.) 2014. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Työterveyslaitos.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Tunneilla läsnäolo 80% eli 30 tuntia pakollista läsnäoloa. Opettaja tarkistaa opiskelijalistan mukaan läsnäoloa. Poissaolo tunneilta korvataan yksilöllisellä tehtävällä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen opintojakson vastuuopettajan kanssa.

Lisätiedot

Opintojakso ei välttämättä toteudu joka vuosi.

Arviointikriteerit - hylätty (0) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelijan sisällöllinen osaaminen ei ole riittävää. Opiskelijan perustiedoissa on puutteita ja virheellisyyksiä. Opiskelijan käyttämät tiedonlähteet ovat yksipuolisia. Opiskelija laiminlyö tehtävien palauttamisaikataulua. Opiskelija ei ole palauttanut tai esittänyt tehtävää.

Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelijan osaaminen on tilannekohtaista ja ammatillisesti vielä suppeaa. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä ohjattuna ja tuettuna. Opiskelija valmistautuu tilanteisiin niukasti. Asiat on esitetty epätarkasti; kokonaisuus jää epäselväksai ja koostuu irrallisuuksista. Tehtävän esitys on suppea ja pinnallinen. Esittäjä on epävarma esittämästään sisällöstä.

Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelijan osaaminen on jäsentynyttä, arvioivaa ja soveltavaa ammatillista osaamista. Opiskelija osaa perustella toimintansa. Opiskelija valmistautuu huolellisesti ja järjestelmällisesti tilanteisiin. Asiat pyritään esittämään tutkittuun tietoon perustuen. Tehtävässä ja esityksessä ilmenee kehittävä ote.

Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelijan osaaminen on laaja-alaista, luovaa ja kehittävää ammatillisesti. Opiskelija osaa yhdistellä aikaisemmin oppimaansa monipuolisesti ja luovasti. Tehtävän sisältö on teoreettisesti perusteltua ja näyttöön pohjautuvaa. Esitys on selkeä ja hallittu kokonaisuus.

Arviointikriteerit - hyväksytty/hylätty (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Hylätty suoritus:
Opiskelijan sisällöllinen osaaminen ei ole riittävää. Opiskelijan perustiedoissa on puutteita ja virheellisyyksiä. Opiskelijan käyttämät tiedonlähteet ovat yksipuolisia. Opiskelija laiminlyö tehtävien palauttamisaikataulua. Opiskelija ei ole palauttanut tai esittänyt tehtävää. Opiskelija ei ole osallistunut sovitussa määrin kontaktiopetukseen.
Hyväksytty suoritus:
Opiskelijan osaaminen on jäsentynyttä, arvioivaa ja soveltavaa ammatillista osaamista. Opiskelija osaa perustella toimintansa. Opiskelija valmistautuu huolellisesti ja järjestelmällisesti tilanteisiin. Asiat pyritään esittämään tutkittuun tietoon perustuen. Tehtävässä ja esityksessä ilmenee kehittävä ote.