Opinto-opas

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija osaa:
-erottaa, mitä tarkoittavat elämys-, elämyspalvelut-, elämysmuotoilu- ja moniaistisuus-käsitteet
miten elämykset eroavat asiakaskokemuksesta
-suunnitella ja toteuttaa kokemuksellisia ja elämyksellisiä tuotteita ja palveluja
-ideoida ja rakentaa fyysisiä ja virtuaalisia elämyksiä
-analysoida asiakkaan elämystarpeita ja -odotuksia sekä kehittää elämyksellisiä asiakaspolkuja
-rikastaa moniaistisia asiakaskokemuksia ja -elämyksiä

Sisältö (OJ)

Sisällöt:
-elämys-, elämyspalvelut-, elämysmuotoilu- ja moniaistisuus-käsitteet
-asiakasanalyysit ja elämyslähtöinen toiminnan kehittäminen
-elämysmuotoilu tutkimus, kehittämis- ja innovointimenetelmänä ja strategiana
-asiakaskokemukseen vaikuttavat tekijät
-elämysmuotoiluprojektin suunnitteleminen, toteuttaminen ja johtaminen

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

1-2 (min. 30 % tavoitteista)
Tuntee joiltain osin elämysmuotoilun ja elämystukimusta sekä toimintatapoja.
Ymmärtää elämysmuotoilun merkityksen organisaationsa liiketoiminnan rakentamisessa.
Hallitsee joitain elämysmuotoilun työkaluja sekä osaa valita jonkin elämysmuotoilun menetelmän tilanteen ja tavoitteiden mukaan.

Osaa hyödyntää niukalti elämysmuotoilun tutkimuksellisia menetelmiä oman organisaationsa kehittämisessä.
Tekee huonon projektin.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

3-4 (min. 70 % tavoitteesta)
Tuntee hyvin elämysmuotoilua, elämystutkimuksen kenttää, sisältöjä ja toimintatapoja.
Ymmärtää elämysmuotoilun sisältöjen ja menetelmien kehittämis- ja innovaatiotoiminnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden organisaationsa liiketoiminnan rakentamisessa.
Hallitsee hyvin elämysmuotoilun työkaluja sekä osaa valita niitä projektin sisältöihin.

Hyödyntää elämysmuotoilun tutkimuksellisia menetelmiä ja sisältöjä esseissään.
Tekee projektin hyvin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

5 (min. 90 % tavoitteesta)
Tuntee hyvin elämysmuotoilun ja elämystutkimuksen kansainvälistä kenttää, sisältöjä sekä toimintatapoja.
Tuntee elämysmuotoilun menetelmien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkityksen sekä vaikuttavuuden organisaationsa ja toimialansa liiketoiminnan rakentamisessa.
Hallitsee erittäin hyvin elämysmuotoilua, elämysmuotoilututkimuksen työkaluja sekä tuottaa kiinnostavia sisältöjä ja sovelluksia oman organisaation ja toimialan kehittämisen tueksi sekä hyödyntää niitä työssään.

Osoittaa elämysmuotoilun tieteellistä kokonaisajattelua.
Tekee projektissa elämysinnovaatioita.

Aika ja paikka

Opintojakso ajoittuu 03.10.2022 - 12.12.2022 (29.11. viimeinen kontaktikerta)
- Moodle-ympäristö
- Zoom-ympäristö
- työelämään kytketty kehittämisprojekti

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

- ei ole

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

-oppimistehtävä ('Asiakaskokemus', osa 1): arviointi 0-5 - muodostaa 30 % kurssin kokonaisuudesta - yksilötehtävä
-kehittämistehtävä: arviointi 0-5 asteikolla sisältäen kehittämistehtävän (ks.sisältö ja arviointikriteerit, Moodle), 'Elämystalous' -osuuden, ja itsearvioinnin (ks. ohjeet, Moodle) - muodostaa 70 % kurssin kokonaisuudesta - ryhmätehtävä

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Verkkototeutus Zoomissa
- yhteiset etäkerrat, sis. mm. luentoja, keskustelua ja ryhmätyöskentelyä
- oppimistehtävä (mahd. itsenäiseen suoritukseen)
- kehittämistyö pienryhmissä ja sen arviointi

Oppimateriaalit

Suositeltavaa mm.:
*Löytänä, J. & Kortesuo, K. 2011. Asiakaskokemus palvelubisneksestä kokemusbisnekseen. Hämeenlinna. Talentum.
*Saarijärvi, H. & Puustinen, P. 2020. Strategiana asiakaskokemus. Docento Oy.
* Kalliomäki, A. 2014.Tarinallistaminen: palvelukokemuksen punainen lanka. Helsinki. Talentum.
* Pine & Gilmore. 1999. Welcome to Experience Economy. Harvard Business Review.
* Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki. Talentum.

Muut moodlessa olevat materiaalit / linkit. Opiskelijan itse etsimä materiaali.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

-1 op vastaa keskimäärin 27 tuntia opiskelijan työtä, mihin vaikuttaa kuitenkin opiskelijan aiemmat opinnot / osaaminen aihealueelta
- 5 op opintojakso on laskennallisesti n. 135 tuntia opiskelijan työtä, ja päätoimisen opiskelijan tulee varata tämä aikavälillä 03.10.2022 - 29.11.2022

-verkkotapaamiset (järjestetyt ja ryhmien omat) noin 20 %
-oppimistehtävä (kirjallinen ja palautettava) 10 %
-valmistelevat toimenpiteet yksin ja ryhmän kanssa noin 25 %
-kehittämisprojekti pienryhmänä 40 %
-esityksen valmistelu ja pitäminen sekä arviointien tekeminen noin 5 %

Sisällön jaksotus

Sisältö tällä opintojaksolla rakentuu kolmen osa-alueen ympärille:
- osa 1, asiakkaan kokemus, asiakaskokemuksen johtaminen, lisäarvo ja arvolupaus; oppimistehtävä arvioidaan 0-5 (painoarvo 30%).
- osa 2, elämystalous ja -muotoilu, elämyskolmio-malli elämysmuotoilun työkaluna; sovelletaan oppeja kehittämistyössä osassa 3.
- osa 3, kehittämistyö, esittäminen ja arviointi, oppimistehtävä arvioidaan 0-5 (painoarvo 70%); toimeksiantajalle/omaan organisaatioon ym. todellinen elämysmuotoiluprojekti tai olemassa olevan tuotteen/kokonaisuuden analysointi ja kehittäminen, kehittämistehtävä tehdään opiskelijatiimeissä, tuotoksena on kirjallinen työ ja (esitys), oman työn henkilökohtainen arviointi kriteerien perusteella, esittäminen on vapaavalintainen.

Aihepiirit: 1) elämys-, elämyspalvelut-, elämysmuotoilu- ja moniaistisuus -käsitteet, 2) asiakasanalyysit ja elämyslähtöinen toiminnan kehittäminen, 3) elämysmuotoilu tutkimus, kehittämis- ja innovointimenetelmänä ja strategiana, 4) asiakaskokemukseen vaikuttavat tekijät, 5) eläysmuotoiluprojektin suunnitteleminen, toteuttaminen ja johtaminen

Kurssin kaikki aihealueet kulminoituvat kehittämistyössä (osa 3).

Tarkempi aikataulu syksylle 2022 on seuraava, Zoom-sessiot ovat vapaaehtoisia, ja niistä tulee tallenteet tarvittaessa:
- ma 3.10. klo 13-15 (kurssin esittely, oppimistehtävän esittely, ryhmäytyminen) Sari Matala ja Riitta Brännare
- ma 10.10. klo 13-15 (luento elämystaloudesta, Elämyskolmio -elämysmuotoilutyökalun esittely ja keskustelua, ryhmäytyminen) Sari Matala
- ma 24.10. klo 16-18 zoom auki kysymyksille - Riitta Brännare
- ma 7.11. klo 13-15 (keskustelua ja ohjausta kehittämistehtävään, oppimistehtävän palautuksen dead line) Riitta Brännare
- ti 29.11. klo 9-15 (kurssin päätös, kehittämistehtävän ryhmäpresentaatiot) Sari Matala ja Riitta Brännare

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

- ahotointimahdollisuus; kolme osaa, asiakaskokemus, elämystalous ja elämysmuotoilun kehittämisprojekti

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

- kehittämistehtävä on toivottavaa/voidaan tehdä toimeksiantona työelämään

Kansainvälisyys

- ei erityisiä

Lisätietoja opiskelijoille

Kurssin voi suorittaa täysin verkossa itsenäisesti. Kehittämistyö vaatii kuitenkin kommunikointia ja yhteistyötä oman tiimin kanssa, joten osallistuminen etäkerroille on erittäin suositeltavaa. Luennot ja keskustelu auttavat lisäksi ymmärtämään kurssin opintosisältöjä, mikä tukee ja helpottaa oppimista suuressa määrin.

Arviointikriteerit - hylätty (0) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Kehittämistehtävä:
0 hylätty: työn rakenne on epälooginen ja sisältö suppea. Lähtökohtia ja tavoitteita ei ole määritelty. Teoreettinen viitekehys puuttuu, tai sen yhdistäminen / perustelu tapaukseen on erittäin pinnallista ja lähteitä on käytetty vähän. Lähdeviittaustekniikka on virheellinen. Prosessi ja sen kuvaus on epäselvä tai sekava. Tekstin kieli on vaikeasti ymmärrettävää eikä täytä akateemisen kirjoittamisen tyyliä. Työ ei tuota tai kuvaa tehtävänannon tulosta.

Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Kehittämistehtävä:
1-2: työn rakenne on vaikeasti hahmotettavissa ja aiheiden käsittely on suppeahkoa. Lähtökohdat ja tavoitteet on määritelty löyhästi. Teoreettista viitekehystä on hyödynnetty suppeasti ja sen yhteyttä omaan tapaukseen perusteltu vain paikoin. Lähteitä on käytetty suppeasti ja ne jäävät irralliseksi oman tapauksen pohdinnassa. Lähdeviittaustekniikassa on virheitä ja se on epäjohdonmukainen, vaihtelee tekstissä. Prosessi on kuvattu vaihtelevasti, kaikkia vaiheita ei ole johdonmukaisesti kuvattu. Tekstin kieli ei ole kaikilta osin akateemisen kirjoittamisen tyylistä. Tehtävänantoa ei ole kaikilta osin seurattu.

Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Kehittämistehtävä:
3-4: työn rakenne on helposti ymmärrettävä. Aiheita on käsitelty loogisessa järjestyksessä. Lähtökohdat ja tavoitteet on kuvattu selkeästi. Teoreettinen viitekehys sopii aiheeseen ja lähteitä on hyödynnetty kattavasti ja se on kytketty hyvin omaan tapaukseen. Lähdeviittaustekniikka on johdonmukainen ja siinä ei esiinny suuria virheitä. Prosessi on selkeästi ja ymmärrettävästi kuvattu alusta loppuun. Teksti noudattaa akateemisen kirjoittamisen tyyliä. Tehtävänantoa on seurattu.

Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Kehittämistehtävä:
5: työn rakenne on erittäin selkeä ja johdonmukainen, sisällysluettelosta saa selkeän käsityksen rakenteesta. Lähtökohdat ja tavoitteet on määritelty tarkasti ja ne on perusteltu. Teoreettinen viitekehys sopii aiheeseen ja sitä on sovellettu omaan tapaukseen kattavasti ja lähteiden käyttö on monipuolista. Prosessi on tarkasti kuvattu ja perusteltu. Teksti noudattaa erinomaisesti akateemisen kirjoittamisen tyyliä. Tehtävänantoa on seurattu ja teksti ilmentää syvällistä aiheen pohdintaa peilattuna omaan tapaukseen.