Elämysmuotoilu osana asiakaskokemuksen kehittämistä (5 op)
Toteutuksen tunnus: NY00EK74-3006
Toteutuksen perustiedot
Ilmoittautumisaika
18.08.2021 - 24.10.2021
Ajoitus
05.11.2021 - 14.01.2022
Laajuus
5 op
Virtuaaliosuus
5 op
Toteutustapa
Verkossa tapahtuva opiskelu
Toimipiste
TAMK Pääkampus
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
0 - 40
Opettaja
- Mika Kylänen
- Sari Matala
Vastuuhenkilö
Sari Matala
Ryhmät
-
AVOINAMKAvoin amk
-
21YAMKYlempi amk, yhteiset opinnot
-
21AVOMUOTOILUMuotoilun eri kasvot, ryhmä 2
Tavoitteet (OJ)
Opiskelija osaa:
-erottaa, mitä tarkoittavat elämys-, elämyspalvelut-, elämysmuotoilu- ja moniaistisuus-käsitteet
miten elämykset eroavat asiakaskokemuksesta
-suunnitella ja toteuttaa kokemuksellisia ja elämyksellisiä tuotteita ja palveluja
-ideoida ja rakentaa fyysisiä ja virtuaalisia elämyksiä
-analysoida asiakkaan elämystarpeita ja -odotuksia sekä kehittää elämyksellisiä asiakaspolkuja
-rikastaa moniaistisia asiakaskokemuksia ja -elämyksiä
Sisältö (OJ)
Sisällöt:
-elämys-, elämyspalvelut-, elämysmuotoilu- ja moniaistisuus-käsitteet
-asiakasanalyysit ja elämyslähtöinen toiminnan kehittäminen
-elämysmuotoilu tutkimus, kehittämis- ja innovointimenetelmänä ja strategiana
-asiakaskokemukseen vaikuttavat tekijät
-elämysmuotoiluprojektin suunnitteleminen, toteuttaminen ja johtaminen
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)
1-2 (min. 30 % tavoitteista)
Tuntee joiltain osin elämysmuotoilun ja elämystukimusta sekä toimintatapoja.
Ymmärtää elämysmuotoilun merkityksen organisaationsa liiketoiminnan rakentamisessa.
Hallitsee joitain elämysmuotoilun työkaluja sekä osaa valita jonkin elämysmuotoilun menetelmän tilanteen ja tavoitteiden mukaan.
Osaa hyödyntää niukalti elämysmuotoilun tutkimuksellisia menetelmiä oman organisaationsa kehittämisessä.
Tekee huonon projektin.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)
3-4 (min. 70 % tavoitteesta)
Tuntee hyvin elämysmuotoilua, elämystutkimuksen kenttää, sisältöjä ja toimintatapoja.
Ymmärtää elämysmuotoilun sisältöjen ja menetelmien kehittämis- ja innovaatiotoiminnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden organisaationsa liiketoiminnan rakentamisessa.
Hallitsee hyvin elämysmuotoilun työkaluja sekä osaa valita niitä projektin sisältöihin.
Hyödyntää elämysmuotoilun tutkimuksellisia menetelmiä ja sisältöjä esseissään.
Tekee projektin hyvin.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)
5 (min. 90 % tavoitteesta)
Tuntee hyvin elämysmuotoilun ja elämystutkimuksen kansainvälistä kenttää, sisältöjä sekä toimintatapoja.
Tuntee elämysmuotoilun menetelmien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkityksen sekä vaikuttavuuden organisaationsa ja toimialansa liiketoiminnan rakentamisessa.
Hallitsee erittäin hyvin elämysmuotoilua, elämysmuotoilututkimuksen työkaluja sekä tuottaa kiinnostavia sisältöjä ja sovelluksia oman organisaation ja toimialan kehittämisen tueksi sekä hyödyntää niitä työssään.
Osoittaa elämysmuotoilun tieteellistä kokonaisajattelua.
Tekee projektissa elämysinnovaatioita.
Aika ja paikka
-moodle-ympäristö
-zoom-ympäristö
Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat
-ei ole
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
-oppimistehtävä ('Asiakaskokemus'): arviointi 0-5 - muodostaa 30 % kurssin kokonaisuudesta
-kehittämistehtävä: arviointi 0-5 asteikolla sisältäen kehittämistehtävän (ks.sisältö ja arviointikriteerit, Moodle), 'Elämystalous' -osuuden, ja itsearvioinnin (ks. ohjeet, Moodle) - muodostaa 70 % kurssin kokonaisuudesta
Arviointiasteikko
0-5
Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät
Verkkototeutus:
-verkossa keskustelua
-kirjallisia teematehtäviä perustuen materiaaleihin/lähteisiin
-kehittämistyö ja sen arviointi.
Oppimateriaalit
Suositeltavaa mm.:
Löytänä, J. & Kortesuo, K. 2011. Asiakaskokemus palvelubisneksestä kokemusbisnekseen. Hämeenlinna. Talentum.
Saarijärvi, H. & Puustinen, P. 2020. Strategiana asiakaskokemus. Docento Oy. (saa myös e-kirjana ja äänikirjana, voi tilata seuraavasta osoitteesta: https://docendo.fi/sivu/tuote/strategiana-asiakaskokemus/2721413)
Pine & Gilmore. 1999. Welcome to Experience Economy. Harward Business Review.
Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki. Talentum
Muut moodlessa olevat materiaalit / linkit.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
-1 op vastaa keskimäärin 27 tuntia opiskelijan työtä, mihin vaikuttaa kuitenkin opiskelijan aiemmat opinnot / osaaminen aihealueelta
-verkkotapaamiset (järjestetyt ja ryhmien omat) noin 15 %
-tehtävämateriaaleihin perehtyminen yksin ja ryhmän kanssa noin 40 %
-tehtävien kirjoittaminen yksin ja ryhmän kanssa noin 40 %
-esityksen valmistelu ja arviointien tekeminen noin 5 %
Sisällön jaksotus
5.11.2021 klo 8.30-12.00 Kurssin aloitus ja luento 'Asiakaskokemus'
12.11.2021 klo 9-11 Luento 'Elämystalous'
14.1.2022 Kehittämistöiden esittäminen (vapaaehtoinen) ja kurssin lopetus
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
-ei ole
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
-kehittämistehtävä voidaan tehdä toimeksiantona työelämään
Kansainvälisyys
-ei erityisiä
Lisätietoja opiskelijoille
Kurssin voi suorittaa täysin verkossa itsenäisesti. Kehittämistyö vaatii kuitenkin kommunikointia ja yhteistyötä oman tiimin kanssa, joten osallistuminen tapaamiskerroille on erittäin suositeltavaa. Luennot ja keskustelu auttavat lisäksi ymmärtämään kurssin opintosisältöjä, mikä tukee ja helpottaa oppimista suuressa määrin.
Arviointikriteerit - hylätty (0) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)
Kehittämistehtävä:
0 hylätty: työn rakenne on epälooginen ja sisältö suppea. Lähtökohtia ja tavoitteita ei ole määritelty. Teoreettinen viitekehys puuttuu, tai sen yhdistäminen / perustelu tapaukseen on erittäin pinnallista ja lähteitä on käytetty vähän. Lähdeviittaustekniikka on virheellinen. Prosessi ja sen kuvaus on epäselvä tai sekava. Tekstin kieli on vaikeasti ymmärrettävää eikä täytä akateemisen kirjoittamisen tyyliä. Työ ei tuota tai kuvaa tehtävänannon tulosta.
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)
Kehittämistehtävä:
1-2: työn rakenne on vaikeasti hahmotettavissa ja aiheiden käsittely on suppeahkoa. Lähtökohdat ja tavoitteet on määritelty löyhästi. Teoreettista viitekehystä on hyödynnetty suppeasti ja sen yhteyttä omaan tapaukseen perusteltu vain paikoin. Lähteitä on käytetty suppeasti ja ne jäävät irralliseksi oman tapauksen pohdinnassa. Lähdeviittaustekniikassa on virheitä ja se on epäjohdonmukainen, vaihtelee tekstissä. Prosessi on kuvattu vaihtelevasti, kaikkia vaiheita ei ole johdonmukaisesti kuvattu. Tekstin kieli ei ole kaikilta osin akateemisen kirjoittamisen tyylistä. Tehtävänantoa ei ole kaikilta osin seurattu.
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)
Kehittämistehtävä:
3-4: työn rakenne on helposti ymmärrettävä. Aiheita on käsitelty loogisessa järjestyksessä. Lähtökohdat ja tavoitteet on kuvattu selkeästi. Teoreettinen viitekehys sopii aiheeseen ja lähteitä on hyödynnetty kattavasti ja se on kytketty hyvin omaan tapaukseen. Lähdeviittaustekniikka on johdonmukainen ja siinä ei esiinny suuria virheitä. Prosessi on selkeästi ja ymmärrettävästi kuvattu alusta loppuun. Teksti noudattaa akateemisen kirjoittamisen tyyliä. Tehtävänantoa on seurattu.
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)
Kehittämistehtävä:
5: työn rakenne on erittäin selkeä ja johdonmukainen, sisällysluettelosta saa selkeän käsityksen rakenteesta. Lähtökohdat ja tavoitteet on määritelty tarkasti ja ne on perusteltu. Teoreettinen viitekehys sopii aiheeseen ja sitä on sovellettu omaan tapaukseen kattavasti ja lähteiden käyttö on monipuolista. Prosessi on tarkasti kuvattu ja perusteltu. Teksti noudattaa erinomaisesti akateemisen kirjoittamisen tyyliä. Tehtävänantoa on seurattu ja teksti ilmentää syvällistä aiheen pohdintaa peilattuna omaan tapaukseen.