Opinto-opas

Osaamistavoitteet

Opinnäytetyön tavoitteena on suunnitella, kehittää ja toteuttaa työorganisaation tai oman yrityksen liiketoimintaa tukeva hanke. Hanke voi olla innovatiivisen mediakonseptin, -tuotteen tai -palvelun kehittäminen tai se voi liittyä yrityksen osaamisen tai verkostoitumisen kehittämiseen. Kehittämishankkeessa opiskelija osoittaa kykenevänsä itsenäisen, pitkäjänteisen ja tavoitteellisen kehittämisprojektin toteuttamiseen. Opinnäytetyö sisältää asetettujen vaatimusten mukaisen menetelmän ja tulosten kuvauksen, raportoinnin ja visualisoinnin sekä hankkeen dokumentit ja henkilökohtaisen osaamisen kehittymisen kuvauksen ja arvioinnin. Kehittämistehtävän aiheen opiskelija hankkii itse ja kohdeorganisaatio nimeää kehittämistehtävälle yhteyshenkilön.

Sisältö

Opinnäytetyöhankkeen kehittämisen tueksi tarjotaan kirjallisuutta ja verkkomateriaalia metodeista, ja esitellään erilaisia mahdollisia lähestymistapoja systemaattisen menetelmän valintaan. Tämän lisäksi menetelmiä käsitellään kontaktiopetuksessa. Opinnäytetyön kehittäminen tapahtuu tiiviissä yhteydessä syventäviin ammattiopintoihin, joiden suorittamiseen liittyy soveltaminen kehityshankkeeseen. Opinnäytetyöhössä on myös oman kehittymisen kuvaus ja arviointi. Opinnäytteeseen liittyy kypsyysnäyte joka suoritetaan laatimalla lehdistötiedote kehittämishankkeesta

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opinnäytetyön keskeiset käsitteet määritellään yksipuolisesti.
Opinnäytetyön tekijä on perehtynyt yksipuolisesti ja kritiikittömästi aihealueen keskeisiin lähteisiin.

Opinnäytetyössä käytetään runsaasti vanhentuneita tai toisen käden lähteitä. Teoreettiset ja käsitteelliset lähtökohdat jäävät hajanaisiksi.

Kehittämis- ja tutkimusmenetelmien valinnassa, käytössä ja soveltamisessa on puutteita.


Yhteistyö työelämän kanssa on ammatillista ja vastavuoroista mutta niukkaa.

Opinnäytetyö ilmentää niukasti tekijänsä ongelmanratkaisutaitoa, kykyä arvioida yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa ja kykyä johtaa työelämän kehittämistyötä tavoitteiden suunnassa.

Opinnäytetyöprosessi ei ole edennyt suunnitelman mukaan ja se on vaatinut runsaasti ohjausta. Opinnäytetyön tavoitteiden mukainen tulos jää vaillinaiseksi.

Opinnäytetyön tekijä pohtii yksipuolisesti opinnäytetyöhön ja sen tekemiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja toimii niiden edellyttämällä tavalla.

Opinnäytetyön tulokset ovat asetettujen tavoitteiden suuntaisia. Niitä on mahdollista hyödyntää kehitettäessä kohteena olevaa organisaatiota, toimialaa ja sen ammatillisia käytäntöjä.

Opinnäytetyön tekijä tarkastelee niukasti opinnäytetyön tuloksia suhteessa viitekehykseen, ilmiön operationalisointiin ja aikaisempiin tutkimuksiin.

Opinnäytetyön tekijä arvioi niukasti opinnäytetyön toteutusta, tuloksia ja luotettavuutta.

Opinnäytetyön eri osuudet
jäävät toisistaan irrallisiksi.

Opinnäytetyöprosessin vaiheet, tehdyt ratkaisut, tulokset ja johtopäätökset raportoidaan sekä suullisesti että kirjallisesti.

Opiskelija on esittänyt opinnäytetyönsä eri vaiheita seminaareissa ja esim. työelämäyhteistyökumppanin kanssa sovitulla tavalla.

Opinnäytetyöraportoinnissa on noudatettu TAMKin kirjallisen raportoinnin ohjeita puutteellisesti.
Opinnäytetyöraportti on työelämäyhteistyökumppanin edustajan tarkastama ja hyväksymä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opinnäytetyön keskeiset käsitteet määritellään ja niiden valinta perustellaan.

Opinnäytetyön tekijä on perehtynyt aihealueen keskeisiin kansallisiin ja kansainvälisiin lähteisiin.

Opinnäytetyössä käytetyt lähteet ovat ajantasaisia, luotettavia ja alkuperäisiä. Niistä saatua tietoa on analysoitu ja synteesiä on tehty systemaattisesti ja kriittisesti.

Teoreettiset ja käsitteelliset lähtökohdat muodostavat loogisen kokonaisuuden.

Kehittämis- ja tutkimusmenetelmien valinta, käyttö ja soveltaminen ovat opinnäytetyön kannalta tarkoituksenmukaista ja perusteltua.

Yhteistyö työelämän kanssa on ammatillista, vastavuoroista ja sovitun aikataulun mukaista.

Opinnäytetyö osoittaa tekijän ongelmanratkaisutaitoja, kykyä arvioida yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa sekä kykyä johtaa työelämän kehittämistyötä ohjatusti opinnäytetyön tavoitteen suunnassa.

Opinnäytetyöprosessi on ollut sujuvaa ja tekijä on tuottanut tavoitteiden mukaisen tuloksen.

Tekijä pohtii opinnäytetyöhön ja sen tekemiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja toimii niiden edellyttämällä tavalla opinnäytetyön eri vaiheissa.
Opinnäytetyön tulokset vastaavat asetettuja tavoitteita. Ne palvelevat kohteena olevaa organisaatiota, toimialaa ja sen ammatillisia käytäntöjä.

Tuloksena on realistisia kehittämistoimenpiteitä kohteena olevaa organisaatiota, toimialaa ja sen ammatillisia käytäntöjä varten, tuotteen kehitetympi versio tai uusi tuote.

Opinnäytetyön tekijä tarkastelee opinnäytetyön tuloksia suhteessa viitekehykseen, ilmiön operationalisointiin ja aikaisempiin tutkimuksiin.

Opinnäytetyön tekijä arvioi opinnäytetyön toteutusta, tuloksia ja tulosten luotettavuutta kriittisesti.
Opinnäytetyön kehittämis- tai tutkimusprosessi ja opinnäytetyöraportti muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden.

Opinnäytetyöprosessin vaiheet, tehdyt ratkaisut, tulokset ja johtopäätökset raportoidaan sekä suullisesti että kirjallisesti eheänä kokonaisuutena.

Opiskelija on esittänyt opinnäytetyönsä eri vaiheita seminaareissa ja esim. työelämäyhteistyökumppanin kanssa sovitulla tavalla puolustaen tekemiään valintoja.

Opinnäytetyöraportti on kirjoitettu TAMKin kirjallisen raportoinnin ohjeiden mukaisesti.

Opinnäytetyöraportti on työelämäyhteistyökumppanin edustajan tarkastama ja hyväksymä.

Opiskelija osaa tarvittaessa esitellä opinnäytetyötään ymmärrettävästi myös vieraalla kielellä.

Opinnäytetyön tekijä levittää opinnäytetyössä rakennettua uutta tietoa mahdollisuuksien mukaan artikkelijulkaisuna ohjaajansa opastuksessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opinnäytetyön keskeiset käsitteet sekä niiden väliset suhteet määritellään ja niiden valinta perustellaan.

Opinnäytetyön tekijä on perehtynyt kattavasti aihealueen keskeisiin kansallisiin ja kansainvälisiin lähteisiin.

Opinnäytetyössä käytetyt lähteet ovat ajantasaisia, luotettavia ja alkuperäisiä. Niistä saatua tietoa on analysoitu ja synteesiä on tehty systemaattisesti ja kriittisesti sekä uutta tietoa luoden.

Teoreettiset ja käsitteelliset lähtökohdat muodostavat loogisen kokonaisuuden perustaksi opinnäytetyössä tehdyille valinnoille ja opinnäytetyön toteutukselle.

Kehittämis- ja tutkimusmenetelmien valinta, käyttö ja soveltaminen ovat opinnäytetyön kannalta tarkoituksenmukaista, perusteltua ja toistettavasti kuvattuja.

Yhteistyö työelämän kanssa on ammatillista, vastavuoroista, sovitun aikataulun mukaista, rakentavaa ja dokumentoitua.

Opinnäytetyö osoittaa tekijän ongelmanratkaisutaitoja, kykyä arvioida yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa sekä kykyä johtaa työelämän kehittämistyötä vastuullisesti ja itsenäisesti opinnäytetyön tavoitteen suunnassa.

Opinnäytetyöprosessissa näkyy tekijän innovatiivisuus, luovuus. Prosessissa ilmenee itseohjautuvuus ja taito edetä tavoitteiden mukaisesti.

Opinnäytetyön tekijä tarkastelee monipuolisesti opinnäytetyöhön ja sen tekemiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja toimii niiden edellyttämällä tavalla opinnäytetyön eri vaiheissa.
Opinnäytetyön tulokset vastaavat erinomaisesti asetettuja tavoitteita ja konkreettista tehtävänasettelua.

Tuloksena on realistisia ja uutta luovia kehittämistoimenpiteitä kohteena olevaa organisaatiota, toimialaa ja sen ammatillisia käytäntöjä varten, tuotteen kehitetympi versio tai uusi tuote.

Opinnäytetyön tekijä tarkastelee opinnäytetyön tuloksia laaja-alaisesti suhteessa viitekehykseen, ilmiön operationalisointiin ja aikaisempiin tutkimuksiin.

Opinnäytetyön tekijä osaa analysoida ja arvioida opinnäytetyön toteutusta, tuloksia ja tulosten luotettavuutta kriittisesti ja esittää perusteltuja parannusehdotuksia.
Opinnäytetyön kehittämis- tai tutkimusprosessi ja opinnäytetyöraportti muodostavat johdonmukaisen ja tasapainoisen kokonaisuuden.

Opinnäytetyöprosessin vaiheet, tehdyt ratkaisut, tulokset ja johtopäätökset raportoidaan sekä suullisesti että kirjallisesti perusteltuna ja luotettavana kokonaisuutena.

Opiskelija on esittänyt opinnäytetyönsä eri vaiheita seminaareissa ja esim. työelämäyhteistyökumppanin kanssa sovitulla tavalla puolustaen tekemiään valintoja ja osoittaen täten asiantuntijuutta ja ammatillista kypsyyttä.

Opinnäytetyöraportti on kirjoitettu TAMKin kirjallisen raportoinnin ohjeiden mukaisesti.

Opinnäytetyöraportti on työelämäyhteistyökumppanin edustajan tarkastama ja hyväksymä.

Opiskelija osaa tarvittaessa esitellä opinnäytetyötään ymmärrettävästi myös vieraalla kielellä.

Opinnäytetyön tekijä levittää opinnäytetyössä rakennettua uutta tietoa mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi artikkelina ohjaajansa opastuksessa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hylätty kun:

Kehittämis- ja tutkimusmenetelmien valinnassa, käytössä ja soveltamisessa on virheitä.

Yhteistyö työelämän kanssa on niukkaa tai sitä ei opinnäytetyön tekijästä johtuen tapahdu.

Opinnäytetyö ei osoita tekijän ongelmanratkaisutaitoja, kykyä arvioida yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa sekä kykyä johtaa työelämän kehittämistyötä.

Opinnäytetyöprosessin eteneminen on ollut ohjauksesta riippuvaista.

Opinnäytetyöhön liittyvien eettisten kysymysten tarkastelu ja niiden mukainen toiminta on puutteellista.

Opinnäytetyön keskeiset käsitteet eivät tule määritellyiksi, jolloin teoreettiset lähtökohdat jäävät puutteellisiksi.

Opinnäytetyön tekijä on perehtynyt lähteisiin puutteellisesti.

Opinnäytetyön tulokset eivät vastaa asetettujen tavoitteita ja niitä on vaikea hyödyntää kehitettäessä kohteena olevaa organisaatiota, toimialaa ja sen ammatillisia käytäntöjä.

Opinnäytetyön tekijä arvioi opinnäytetyön tuloksia ja toteutusta epärealistisesti.

Opinnäytetyössä ilmenee plagiointia.

Opinnäytetyön kokonaisuus on puutteellinen.

Opinnäytetyöprosessi ei ole edennyt ohjeiden mukaisesti.

Opinnäytetyöraportoinnissa ei ole noudatettu TAMKin kirjallisen raportoinnin ohjeita.

Opinnäytetyöraportti ei ole työelämäkumppanin edustajan tarkastama tai hyväksymä.