Opinto-opas

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson tavoitteena on kehittää perusosaamista ruuansulatuselimistön, virtsanerityselimistön, hermoston ja ihon rakenteesta ja toiminnasta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
• osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
• osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät.

Sisältö (OJ)

• ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta
• virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino ja happo-emästasapaino
• hermoston rakenne ja toiminta
• iho ja sen päätehtävät

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija
• tietää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan pääpiirteissään
• tietää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan perusteet, osaa elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon periaatteet
• tietää hermoston rakenteen ja toiminnan perusteet
• tietää ihon rakenteen ja sen päätehtävät.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija
• osaa ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan
• osaa virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon
• osaa hermoston rakenteen ja toiminnan
• osaa ihon rakenteen ja sen päätehtävät
• osaa kuvata ihmisen elimistön toimintojen suhdetta toisiinsa ja soveltaa oppimaansa tietoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija
• ymmärtää ruuansulatuselimistön rakenteen ja toiminnan syvällisesti
• ymmärtää virtsanerityselimistön rakenteen ja toiminnan, ymmärtää elimistön nestetasapainon ja happo-emästasapainon merkityksen elimistön toiminnassa
• ymmärtää hermoston rakenteen ja toiminnan laaja-alaisesti
• ymmärtää ihon rakenteen ja sen päätehtävät
• osaa soveltaa tietojaan, osoittaa kokonaisuuksien hallintaa sekä yhdistää teoreettisen osaamisen ammatilliseen kontekstiin.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Anatomian ja fysiologian tentti tehdään Examissa viikolla 14 (ma-pe).
Uusinta 1: viikolla 19 (ma-pe, Exam)
Uusinta 2: viikolla 21 (ma-pe, Exam)
Opiskelijalla on kaksi uusintamahdollisuutta. Tentti tehdään oman toteutusnumerolinkin kautta.

Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran ja korottaminen tapahtuu toteutuksen uusintaviikkoina. Arvosanan korotus tapahtuu Examissa ja ilmoittautuminen vähintään kaksi viikkoa ennen korotusjakson alkua toteutuksen opettajalle sähköpostitse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Anatomian ja fysiologian arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5. Arvosana 1 edellyttää 50% maksimipisteistä.
Tavoitteet:
-Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena.
-Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit.
-Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
-Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.
-Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luennot, itsenäinen opiskelu, mahdollinen pienryhmätyöskentely, kotitehtävät.

Oppimateriaalit

Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
3. Tortora G.J. & Derrickson B.H. Principles of anatomy and physiology. Wiley-Blackwell
Andorin kautta löytyy e-kirjana (2020)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op:n kurssi edellyttää opiskelijalta 54 h työtä.

Lisätietoja opiskelijoille

Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi orientaatioasiat, joten läsnäolo orientaatiossa on erittäin suositeltavaa. Mikäli joudut olemaan poissa orientaatiosta, selvitä itse kurssin asiat samalla toteutuksella olevalta kurssitoverilta.

Anatomian ja fysiologian osuus sisältää lähipetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Lähiopetus on suunniteltu siten, että tunneilla käydään läpi opiskelijan ennalta opiskelema aihealue. Oppimisen edellytyksenä on se, että opiskelija perehtyy tunnin aiheeseen etukäteen mm. opiskelemalla aihepiiriä kirjasta ja tekemällä mahdollisia tehtäviä. Lähiopetuksessa paneudutaan tärkeimpiin ja vaikeimpiin asioihin pohtien, kysellen ja keskustellen.
HUOMAA! Etäopetus on etäopetusta ja lähiopetus on lähiopetusta. Lähiopetusta ei voi seurata etäyhteydellä.

Sisällöt ja sisältökohtaiset tavoitteet:
-ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa ruuansulatuselimistön osat sekä niiden rakenteen. Hän osaa selittää ravintoaineiden pilkkoutumisen, imeytymisen, kuljetuksen ja varastoinnin. Opiskelija tuntee maksan toiminnan. Opiskelija tietää autonomisen hermoston ja hormonien vaikutuksen ruuansulatuselimistön toimintaan.
-virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino, happo-emästasapaino: Opiskelija tunnistaa virtsanerityselimistön osat ja tuntee niiden rakenteen. Hän osaa selittää nefronin toiminnan sekä ymmärtää virtsanerityksen merkityksen neste- ja elektrolyyttitasapainolle sekä pH:lle. Opiskelija tuntee elimistön nestetilavuudet ja nestekierron.
-hermoston rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa hermosolun toiminnan. Opiskelija osaa selittää mitä keskushermosto, ääreishermosto ja autonominen hermosto ovat. Opiskelija ymmärtää hermoston merkityksen ihmisen ja hänen ympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa, aistitiedon keräämisessä, käsittelyssä ja motorisen vasteen synnyssä sekä elimistön säätelytoiminnassa. Opiskelija tunnistaa aivojen pääosat, aivokalvot sekä tuntee aivoselkäydinnesteen synnyn, kierron ja merkityksen.
-Iho opiskellaan kokonaan itsenäisesti. Opiskelija osaa ihon rakenteen ja merkityksen lämmönsäätelyssä, nestetasapainon ylläpidossa sekä elimistön fysikaalisessa ja immunologisessa puolustuksessa ja aistinelimenä. Hän tietää ihon osuuden erityksessä ja D-vitamiinisynteesissä.