Siirry suoraan sisältöön

Rakennusautomaatio osana talotekniikkaa (5 op)

Toteutuksen tunnus: 5T00EI12-3008

Toteutuksen perustiedot


Ilmoittautumisaika

01.12.2023 - 22.01.2024

Ajoitus

01.01.2024 - 03.06.2024

Laajuus

5 op

Toteutustapa

Lähiopetus

Yksikkö

Talotekniikka

Toimipiste

TAMK Pääkampus

Opetuskielet

  • Suomi

Koulutus

  • Talotekniikan tutkinto-ohjelma, Sähköinen talotekniikka

Opettaja

  • Sakari Uusitalo

Vastuuhenkilö

Sakari Uusitalo

Ryhmät

  • 21I254
    Sähköinen talotekniikka

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija osaa:
- kuvailla yleisimpien LVI-teknisten prosessien toimintaperiaatteet
- määritellä prosessiin tarvittavat kenttälaitteet ja selvittää prosessien ja kenttälaitteiden välisen yhteyden
- selittää dynaamisten prosessien perusominaisuudet (vahvistus, aikavakio, viive) ja niiden merkityksen säädölle
- suorittaa askelvastekokeen yksinkertaiselle prosessille ja virittää PI-säätimen jollakin tunnetulla menetelmällä

Sisältö (OJ)

Lämmönjakoprosessin automaatio, ilmanvaihtokoneen automaatio, huonesäätö ja ilmavirtasäätö,säätötekniikka.

Esitietovaatimukset (OJ)

Rakennusautomaatio osana LVI-talotekniikkaa -opintojakso

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa kuvata rakennusautomaatiojärjestelmän merkitystä pääpiirteissään osana talotekniikkaa ja tunnistaa rakennusautomaatiojärjestelmässä käytettäviä laitteita sekä tulkita järjestelmään liittyviä dokumentteja. Opiskelija osaa laatia yksinkertaisen taloteknisen prosessin säätökaavion.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa laatia tavanomaisen LVI-prosessin säätökaavion ja toimintaselostuksen ja kuvata sen vaatiman rakennusautomaatiojärjestelmän rakenteen ja laitteet. Opiskelija osaa luoda rakennusautomaatiojärjestelmään liittyviä dokumentteja suunnitteluohjeita noudattaen. Opiskelija ymmärtää prosessin vahvistuksen ja aikavakion merkityksen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija osaa soveltaa käsiteltyjä aiheita ja ottaa huomioon tilojen käyttötarkoituksen ja niille asetetut tavoitteet määritellessään prosessiin liittyviä toimintoja. Opiskelija osaa hyödyntää järjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia ja soveltaa niitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Opiskelija osaa virittää PI-säätimen.

Aika ja paikka

Luennot ovat tiistaisin ja harjoitustyötunnit torstaisin. Ennalta määritellyillä harjoitustyötunneilla on läsnäolovelvollisuus.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Harjoitustehtäville määritellään aina palautuspäivä, mihin mennessä kukin tehtävä tulee palauttaa. Myöhässä palautetut tehtävät vaikuttavat negativiisesti kurssin arviointiin. Kolme tai useampi myöhässä palautettu tehtävä johtaa kurssin hylkäämiseen. Lopullinen DL palautuksille on 16.4.2024., jolloin kaikkien palautusten tulee olla tehtynä ja jonka jälkeen palautuksia ei enää oteta vastaan. Mikäli jokin tehtävä vaatii täydentämistä tulee korjatun tehtävän palauttamisesta sopia erikseen opettajan kanssa. Kurssi arvioidaan harjoitustehtävien perusteella. Arvioinnin tukena käytetään mahdollisesti vertaisarviointia.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arviointi tapahtuu tehtävien harjoitustehtävien perusteella. Tukena arvioinnissa voidaan käyttää opiskelijoiden vertaisarviointeja.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Luento-opetusta, ohjattua harjoitustöiden tekemistä sekä opiskelijoiden pitämiä esityksiä. Opiskelijalta edellytetään myös huomattavaa panostamista itsenäiseen tiedonhankintaan ja työskentelyyn.

Kurssilla opiskelijat suorittavat harjoitustehtäviä henkilökohtaisesti tai pienryhmissä. Harjoitustehtävien palautukset ovat julkisia myös muille opiskelijoille ja opiskelijat myös esittelevät palautuksiaan.

Oppimateriaalit

Materiaali käsittää luentokalvoja sekä erilaisia ST-, LVI- ja KH-kortteja, suunnitteluohjeita ja muita yleisesti saatavilla olevia ohjeita ja määräyksiä. Toteutuksella käytettävä luentomateriaali on saatavilla sähköisesti. Lisäksi opiskelijan oletetaan kykenevän itsenäiseen tiedonhankintaan. Osa aineistosta voi olla englanninkielisiä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

n. 30-40 tuntia luentoja sekä ohjattua harjoitustöiden tekemistä.
n. 85 tuntia opiskelijan itsenäistä opiskelua ja työtä.

Sisällön jaksotus

Automaatiojärjestelmä rakennuksessa, lämmityksen automaatio, järjestelmän dynamiikka ja askelvaste, erillisjärjestelmät, ilmastoinnin automaatio, tilaohjausjärjestelmät.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojaksoon voi suorittaa AHOT-menettelyllä suorittamalla opettajan määrittämän harjoitustehtävän ennen kurssin alkua.

Arviointikriteerit - hylätty (0) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija ei ole suorittanut tehtäviä ajallaan tai tehtävät ovat selkeästi puutteelliset.

Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija osaa lukea rakennusautomaatiojärjestelmään liittyviä dokumentteja. Opiskelija tuntee auttavasti LVIS-prosessien toimintaa ja osaa määritellä prosessin toiminnan kannalta oleelliset kenttälaitteet ja liitynnät rakennusautomaatiojärjestelmään. Opiskelijan laatimien suunnitteludokumenttien laadinta perustuu pitkälti mallin perusteella tehtävään kopiointiin.

Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija osaa itse tuottaa rakennusautomaatiojärjestelmän suunnitteludokumentteja ja itse kirjoittaa säädettävän ja ohjattavan prosessin toimintaselostuksen. Opiskelija osaa hyödyntää tilaajan laitemerkintäohjetta dokumentoinnissa. Opiskelija osaa määritellä rakennuksen kokonaisuuden kannalta vaadittavan automaatiojärjestelmän rakenteen ja tarvittavat laitteet. Opiskelija osaa valita sopivan kokoisen säätöventtiilin. Suunnittelutyössä käytetään mallidokumentteja, mutta opiskelija osaa soveltaa niitä tilanteen mukaan.

Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija ymmärtää hyvään arvosanaan liittyvien asioiden lisäksi säätöön liittyvien tunnuslukujen merkityksen taloteknisissä prosesseissa. Opiskelija ymmärtää tarpeenmukaisten ohjausten merkityksen rakennuksen toiminnan ja energiatehokkuuden kannalta ja osaa soveltaa rakennusautomaatiota tarpeenmukaisten ohjausten toteuttamiseen.