Siirry suoraan sisältöön

Geotekniikan perusteet (5 op)

Toteutuksen tunnus: T300DH67-3010

Toteutuksen perustiedot


Ilmoittautumisaika
02.12.2019 - 20.01.2020
Ilmoittautuminen toteutukselle on päättynyt.
Ajoitus
08.01.2020 - 10.04.2020
Toteutus on päättynyt.
Laajuus
5 op
Toteutustapa
Lähiopetus
Toimipiste
TAMK Pääkampus
Opetuskielet
suomi
Koulutus
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelma, vuosina 2014-2018 aloittaneet
Opettajat
Jarno Oravasaari
Anne Hämäläinen
Vastuuhenkilö
Hannu Kauranen
Pienryhmät
Ryhmä A (Koko: 16 . Avoin AMK : 0.)
Ryhmä B (Koko: 16 . Avoin AMK : 0.)
Pienryhmät
Ryhmä A
Ryhmä B
Opintojakso
T300DH67

Osaamistavoitteet (Opintojakso)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tunnistaa yleisimmät suomalaiset mineraalit ja kivilajit ja näiden käyttökohteet rakentamisteollisuudessa
- osaa selittää pohjaveden esiintymismuodot
- tietää maalajiluokitukset ja osaa käyttää niitä suomalaisten maalajien nimeämiseen ja tunnistamiseen
- tietää rakennustekniikan kannalta maalajien keskeisimmät ominaisuudet sekä ilmiöt, kuten routa ja routiminen
- osaa selittää maan koostumuksen (rakeet, ilma, vesi) ja laskea näiden välisiä riippuvuussuhteita
- osaa selittää avoimen ja suljetun tilan käsitteet ja mistä maan lujuus muodostuu
- osaa selittää kokonaisjännityksen ja tehokkaan jännityksen sekä laskea geostaattisia jännityksiä
- osaa käyttää avoimia paikkatietoaineistoja ja osaa tulkita pohjatutkimusasiakirjoja ja suunnitelmien maaperätietoja
- osaa tehdä ja raportoida yleisimpiä laboratoriotestejä ja tuntee yleisimmät kenttätutkimusmenetelmät ja tietää, miksi ko. tutkimuksia tarvitaan

Sisältö (Opintojakso)

1Maa- ja kivilajien synty. Suomen maa- ja kallioperän synty, rakenne ja
koostumus
2 Kivilajien ja mineraalien tunnistus ja nimeäminen
3 Maalajien tunnistus ja nimeäminen sekä raekokojakautuman määritys ja
tulkinta
4 Yleisimmät geoteknilliset kenttä- ja laboratoriotutkimusmenetelmät.
5 Maan fysikaaliset, rakenteelliset ja hydrauliset ominaisuudet ja routivuus
6 Geostaattiset jännitykset. Avoimen ja suljetun tilan käsitteet.
7 Alan terminologia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (Opintojakso)

Osaa itsenäisesti laskea esimerkin mukaisia laskutehtäviä Osaa toimia laboratoriossa ohjeiden mukaisesti ja raportoida tulokset. Tietää yleisimmät pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmät nimeltä Tietää mihin maalajin nimeäminen perustuu ja osaa määrittää seulontatuloksista rakeisuuskäyrän Tietää yleisimmät maalajit ja niiden tunnistamisperusteita Tietää yleisimmät mineraali- ja kivilajit ja niiden tunnistamisperusteita Tuntee keskeisten käsitteiden merkityksen Tietää maaperän rakenneosat.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (Opintojakso)

Osaa soveltaa laskutehtävissä oppimiaan riippuvuussuhteita Osaa käsitellä ja analysoida laboratoriotuloksia Osaa valita soveltuvan pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmän maaperäolosuhteiden ja tutkimustavoitteiden perusteella Osaa tunnistaa maalajit ja tietää niiden tärkeimmät ominaisuudet sekä mahdollisia käyttökohteita Osaa tunnistaa mineraaleja ja kivilajeja ja tietää niiden tärkeimmät ominaisuudet Tuntee alan terminologiaa ja käsitteitä ja osaa selittää ne Ymmärtää maaperän rakenteen ja osien keskinäisen vuorovaikutuksen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (Opintojakso)

Ymmärtää riippuvuussuhteiden taustalla olevat ilmiöt ja pysyy johtamaan kaavoja niiden kuvaamiseen Ymmärtää laboratoriokokeessa tarkasteltavan ilmiön ja mittausmenetelmän rajoituksia Osaa arvioida pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmien soveltuvuutta ja tulkita tutkimustuloksia Tuntee maalajien syntyhistorian ja niiden tyypilliset ominaisuuksien ja käyttömahdollisuudet ja osaa perustella materiaalin soveltuvuuden Tuntee mineraalien ja kivilajien syntyhistorian ja niiden tyypilliset ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet Ymmärtää maaperäolosuhteiden vaikutuksen veden liikkeisiin, jännitysten jakautumiseen ja routimiseen.

Aika ja paikka

Opetus alkaa viikolla viikolla 2.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Opintojaksoon sisältyy 1 tentti sekä Tabulassa tehtävä maalajitentti, uusintatentit ilmoitetaan myöhemmin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0..5 Arvosanaan vaikuttaa tenttitulosten lisäksi maalajitenttitulokset, harjoitus- ja laboratoriotyöt sekä tuntiaktiivisuus. Muiden tekijöiden vaikutus voi olla -0,5..+0,5 numeroa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

lähiopetus, harjoitukset, itseopiskelu, laboratoriotyöt, tentti

Oppimateriaalit

Jääskeläinen Raimo: Geotekniikan perusteet, Tammertekniikka 2009 Tunneilla jaettava materiaali. Muistiinpanot ja laskutehtävät tunneilla

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus yhteensä noin 35 h sisältäen kokeen, jonka lisäksi laboratorioharjoitukset 15 h. Opintojakson suorittamisessa edellytetään säännöllistä (minimivaatimus 70 %) osallistumista oppi- ja harjoitustunneille. Lisäksi edellytetään minitentin, itseopiskelutehtävien ja laboratorioselostusten tekemistä hyväksyttävästi. Laboratorioharjoituksissa on pakollinen läsnäolo. Korvaavia suorituksia ei tästä hyväksytä, vaan laboratorioharjoitukset suoritetaan mahdollisten poisjääntien takia seuraavien lukukausien aikana toisilla toteutuksilla. Kurssilla tehdään 1 minitentti Tabulassa seulontoihin ja maalajeihin liittyen.

Sisällön jaksotus

1. Yleisesittely geotekniikasta ja maaperästä (itseopiskelu)
2. Maalajit ja niiden tunnistaminen, maalajiluokitukset
3. Maan geotekniset ominaisuudet
4. Maan hydrauliset ominaisuudet ja routa
5. Maan lujuusominaisuudet
6. Maa- ja kallioperän geologiaa (itseopiskelu)
7. Maaperän tutkimusmenetelmät
8. Pohjatutkimusten soveltaminen
9. Tentti, muut teemat, harjoitustöiden anto ja kertaus
Tarkempi aikataulu ja mm. laboratoriotöiden ajoitukset (ja ilmoittautumiset) Tabulassa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Mahdollisuuksien mukaan käydään tutustumassa 0-2 alan yrityksen toimintaan.

Kansainvälisyys

-

Lisätietoja opiskelijoille

anne.kasari@tuni.fi

Arviointikriteerit - hylätty (0) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Läsnäolovaatimukset täytetty, mutta muutoin puuttuvia suorituksia esim. itseopiskelujen osalta tai tentti ei ole mennyt läpi.

Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija:
- Osaa itsenäisesti laskea esimerkin mukaisia laskutehtäviä
- Osaa toimia laboratoriossa ohjeiden mukaisesti ja raportoida tulokset
- Tietää yleisimmät pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmät nimeltä
- Tietää mihin maalajin nimeäminen perustuu ja osaa määrittää seulontatuloksista rakeisuuskäyrän
- Tietää yleisimmät maalajit ja niiden tunnistamisperusteita
- Tietää yleisimmät mineraali- ja kivilajit ja niiden tunnistamisperusteita
- Tuntee keskeisten käsitteiden merkityksen
- Tietää maaperän rakenneosat

Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija:
- Osaa soveltaa laskutehtävissä oppimiaan riippuvuussuhteita
- Osaa käsitellä ja analysoida laboratoriotuloksia
- Osaa valita soveltuvan pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmän maaperäolosuhteiden ja tutkimustavoitteiden perusteella
- Tunnistaa maalajit ja tietää niiden tärkeimmät ominaisuudet sekä mahdollisia käyttökohteita
- Tunnistaa mineraaleja ja kivilajeja ja tietää niiden tärkeimmät ominaisuudet
- Tuntee alan terminologiaa ja käsitteitä ja osaa selittää ne
- Ymmärtää maaperän rakenteen ja osien keskinäisen vuorovaikutuksen

Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija:
- Ymmärtää riippuvuussuhteiden taustalla olevat ilmiöt ja pysyy johtamaan kaavoja niiden kuvaamiseen
- Ymmärtää laboratoriokokeessa tarkasteltavan ilmiön ja mittausmenetelmän rajoituksia
- Osaa arvioida pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmien soveltuvuutta ja tulkita tutkimustuloksia
- Tuntee maalajien syntyhistorian ja niiden tyypilliset ominaisuuksien ja käyttömahdollisuudet ja osaa perustella materiaalin soveltuvuuden
- Tuntee mineraalien ja kivilajien syntyhistorian ja niiden tyypilliset ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet
- Ymmärtää maaperäolosuhteiden vaikutuksen veden liikkeisiin jännitysten jakautumiseen ja routimiseen

Siirry alkuun