Elämysmuotoilu osana asiakaskokemuksen kehittämistä (5 op)
Toteutuksen tunnus: NY00EK74-3002
Toteutuksen perustiedot
- Ilmoittautumisaika
- 15.11.2019 - 15.01.2020
- Ilmoittautuminen toteutukselle on päättynyt.
- Ajoitus
- 20.02.2020 - 22.05.2020
- Toteutus on päättynyt.
- Laajuus
- 5 op
- Virtuaaliosuus
- 5 op
- TKI-osuus
- 3 op
- Toteutustapa
- Verkossa tapahtuva opiskelu
- Yksikkö
- Sosiaaliala YAMK
- Toimipiste
- TAMK Pääkampus
- Opetuskielet
- suomi
- Paikat
- 20 - 40
- Koulutus
- Sosiaalialan ylempi tutkinto-ohjelma
Osaamistavoitteet (Opintojakso)
Opiskelija osaa:
-erottaa, mitä tarkoittavat elämys-, elämyspalvelut-, elämysmuotoilu- ja moniaistisuus-käsitteet
miten elämykset eroavat asiakaskokemuksesta
-suunnitella ja toteuttaa kokemuksellisia ja elämyksellisiä tuotteita ja palveluja
-ideoida ja rakentaa fyysisiä ja virtuaalisia elämyksiä
-analysoida asiakkaan elämystarpeita ja -odotuksia sekä kehittää elämyksellisiä asiakaspolkuja
-rikastaa moniaistisia asiakaskokemuksia ja -elämyksiä
Sisältö (Opintojakso)
Sisällöt:
-elämys-, elämyspalvelut-, elämysmuotoilu- ja moniaistisuus-käsitteet
-asiakasanalyysit ja elämyslähtöinen toiminnan kehittäminen
-elämysmuotoilu tutkimus, kehittämis- ja innovointimenetelmänä ja strategiana
-asiakaskokemukseen vaikuttavat tekijät
-elämysmuotoiluprojektin suunnitteleminen, toteuttaminen ja johtaminen
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (Opintojakso)
1-2 (min. 30 % tavoitteista)
Tuntee joiltain osin elämysmuotoilun ja elämystukimusta sekä toimintatapoja.
Ymmärtää elämysmuotoilun merkityksen organisaationsa liiketoiminnan rakentamisessa.
Hallitsee joitain elämysmuotoilun työkaluja sekä osaa valita jonkin elämysmuotoilun menetelmän tilanteen ja tavoitteiden mukaan.
Osaa hyödyntää niukalti elämysmuotoilun tutkimuksellisia menetelmiä oman organisaationsa kehittämisessä.
Tekee huonon projektin.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (Opintojakso)
3-4 (min. 70 % tavoitteesta)
Tuntee hyvin elämysmuotoilua, elämystutkimuksen kenttää, sisältöjä ja toimintatapoja.
Ymmärtää elämysmuotoilun sisältöjen ja menetelmien kehittämis- ja innovaatiotoiminnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden organisaationsa liiketoiminnan rakentamisessa.
Hallitsee hyvin elämysmuotoilun työkaluja sekä osaa valita niitä projektin sisältöihin.
Hyödyntää elämysmuotoilun tutkimuksellisia menetelmiä ja sisältöjä esseissään.
Tekee projektin hyvin.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (Opintojakso)
5 (min. 90 % tavoitteesta)
Tuntee hyvin elämysmuotoilun ja elämystutkimuksen kansainvälistä kenttää, sisältöjä sekä toimintatapoja.
Tuntee elämysmuotoilun menetelmien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkityksen sekä vaikuttavuuden organisaationsa ja toimialansa liiketoiminnan rakentamisessa.
Hallitsee erittäin hyvin elämysmuotoilua, elämysmuotoilututkimuksen työkaluja sekä tuottaa kiinnostavia sisältöjä ja sovelluksia oman organisaation ja toimialan kehittämisen tueksi sekä hyödyntää niitä työssään.
Osoittaa elämysmuotoilun tieteellistä kokonaisajattelua.
Tekee projektissa elämysinnovaatioita.
Aika ja paikka
Verkkototeutus tabula-ympäristössä
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
-itsearviointi
-oppimistehtävät hyväksytty/hylätty
Arviointiasteikko
0-5
Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät
Verkkototeutus sisältää verkkokeskustelun, kirjallisia teematehtäviä perustuen materiaaleihin/lähteisiin sekä kehittämistyön ja sen arvioinnin.
Oppimateriaalit
Löytänä, J. & Kortesuo, K. 2011. Asiakaskokemus palvelubisneksestä kokemusbisnekseen. Hämeenlinna. Talentum.
Pine & Gilmore. 1999. Welcome to Experience Economy. Harward Business Review.
Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki. Talentum
+Muut tabulassa olevat materiaalit / linkit.
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
1 op = 27 tuntia opiskelijan työtä
keskustelu ja oppimistehtävät 2 op
kehittämistehtävä ja itsearviointi 3 op
Sisällön jaksotus
-verkkokeskustelu (8.3.2020)
-oppimistehtävät (palautus 31.3.2020 mennessä)
-kehittämistyö 11.5. mennessä + oman työn itsearvointi 15.5.mennessä.
Lisätietoja opiskelijoille
Koulutus järjestetään verkko-opiskeluna.
Arviointikriteerit - hylätty (0) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)
0 hylätty: työn rakenne on epälooginen ja sisältö suppea. Lähtökohtia ja tavoitteita ei ole määritelty. Teoreettinen viitekehys puuttuu, tai sen yhdistäminen / perustelu tapaukseen on erittäin pinnallista ja lähteitä on käytetty vähän. Lähdeviittaustekniikka on virheellinen. Prosessi ja sen kuvaus on epäselvä tai sekava. Tekstin kieli on vaikeasti ymmärrettävää eikä täytä akateemisen kirjoittamisen tyyliä. Työ ei tuota tai kuvaa tehtävänannon tulosta.
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)
1-2: työn rakenne on vaikeasti hahmotettavissa ja aiheiden käsittely on suppeahkoa. Lähtökohdat ja tavoitteet on määritelty löyhästi. Teoreettista viitekehystä on hyödynnetty suppeasti ja sen yhteyttä omaan tapaukseen perusteltu vain paikoin. Lähteitä on käytetty suppeasti ja ne jäävät irralliseksi oman tapauksen pohdinnassa. Lähdeviittaustekniikassa on virheitä ja se on epäjohdonmukainen, vaihtelee tekstissä. Prosessi on kuvattu vaihtelevasti, kaikkia vaiheita ei ole johdonmukaisesti kuvattu. Tekstin kieli ei ole kaikilta osin akateemisen kirjoittamisen tyylistä. Tehtävänantoa ei ole kaikilta osin seurattu.
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)
3-4: työn rakenne on helposti ymmärrettävä. Aiheita on käsitelty loogisessa järjestyksessä. Lähtökohdat ja tavoitteet on kuvattu selkeästi. Teoreettinen viitekehys sopii aiheeseen ja lähteitä on hyödynnetty kattavasti ja se on kytketty hyvin omaan tapaukseen. Lähdeviittaustekniikka on johdonmukainen ja siinä ei esiinny suuria virheitä. Prosessi on selkeästi ja ymmärrettävästi kuvattu alusta loppuun. Teksti noudattaa akateemisen kirjoittamisen tyyliä. Tehtävänantoa on seurattu.
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)
5: työn rakenne on erittäin selkeä ja johdonmukainen, sisällysluettelosta saa selkeän käsityksen rakenteesta. Lähtökohdat ja tavoitteet on määritelty tarkasti ja ne on perusteltu. Teoreettinen viitekehys sopii aiheeseen ja sitä on sovellettu omaan tapaukseen kattavasti ja lähteiden käyttö on monipuolista. Prosessi on tarkasti kuvattu ja perusteltu. Teksti noudattaa erinomaisesti akateemisen kirjoittamisen tyyliä. Tehtävänantoa on seurattu ja teksti ilmentää syvällistä aiheen pohdintaa peilattuna omaan tapaukseen.