Koneenosaopin jatkokurssi (6 op)

Osaamistavoitteet (Opintojakso)

Opiskelija osaa valita ja mitoittaa koneenrakennuksen ja tehonsiirron keskeisiä koneenosia ja välityksiä, kuten akselikytkimet ja jarrut sekä ketju- ja hammashihnavälitykset. Opiskelija ymmärtää koneenosien liitosvaihtoehdot ja osaa mitoittaa koneenrakennuksen ja tehonsiirron keskeisiä liitoksia, kuten niittiliitoksia ja akseli-napa-liitoksia (liimaliitos ja profiiliakselit) sekä akselien liitoksia (kytkimet ja nivelakselit). Tuntee standardiperusteisen mitoitustavan ja osaa itse mitoittamiaan sekä valmistajien luetteloista valitsemiaan koneenosia käyttäen muodostaa suurempia kokonaisuuksia, komponentteja ja käyttöjä, kuten moottori-kytkin-vaihde-käytöt. Opiskelija ymmärtää tasapainoituksen, laakereiden asennus/suunnittelu ja akseliliitoksien linjauksen perusteet ja osaa suorittaa ne.

Sisältö (Opintojakso)

Tehonsiirron vaativien koneenosien, välitysten ja liitosten valinta ja mitoitus. Standardiperusteisen mitoitustapa. Akselikytkimet ja jarrut. Ketju- ja hammashihnavälitykset. Niittiliitokset ja akseli-napa-liitokset (liimaliitos ja profiiliakselit) sekä akselien liitokset (kytkimet ja nivelakselit). Projektityöt. Laboratorioharjoitustyöt.

Esitietovaatimukset (Opintojakso)

Koneenosaopin perustiedot, lujuusopin, dynamiikan ja statiikan perustiedot

Aika ja paikka

Opintojakson aloitus on teoriaopetuksen osalta 4.9.2019. Opetuskertoja on yhteensä 13 sisältäen myös tentin.
Tuotekehityksen laboratoriotyöt alkavat 29.10.2019.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Toteutuksen aikana: 04.12.2019.
Uusinnat: 14.01.2010 ja 11.02.2020

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentistä voi saada maksimissaan 24 p. Hyvin suoritettuista harjoitus- ja laboratoriotöistä voi saada kolme (3) pistettä lisää tenttitulokseen. Harjoitustöiden palauttaminen myöhässä alentaa arviointia.
Myös opintojaksopalaute on pakollinen osasuoritus!

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

luennot
laskuharjoitukset
harjoitustyöt
koe

Oppimateriaalit

Oppikirja: Airila & al., Koneenosien suunnittelu, WSOY, 2003 tai uudempi painos.
Muu materiaali: Luennolla ja verkossa kurssin sivulla jaettava materiaali. Kurssiin liittyvää materiaalia Tabulassa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Suoritus koostuu luennoista ja laskuharjoituksista, oppimistehtävistä sekä tentistä. Lisäksi opintojakson suoritukseen sisältyy muutama laboratoriotyö (Harri Laaksonen).

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opiskelijakohtainen

Kansainvälisyys

Opiskelijakohtainen

Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija tunnistaa koneenrakennuksen ja tehonsiirron keskeisiä koneenosia, liitoksia ja välityksiä, kuten akselikytkimet, niittiliitokset, ketju- ja hihnavälitykset sekä osaa ohjattuna mitoittaa niitä yksinkertaisiin kohteisiin. Opiskelija tiedostaa standardien merkityksen valintamitoituksessa ja osaa ohjattuna muodostaa suurempia kokonaisuuksia, esimerkiksi moottori-kytkin-vaihde-käyttö, valitsemistaan komponenteista.

Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija tuntee hyvin koneenrakennuksen ja tehonsiirron keskeisiä koneenosia, liitoksia ja välityksiä, kuten akselikytkimet, niittiliitokset, ketju- ja hihnavälitykset sekä osaa itsenäisesti mitoittaa niitä tavanomaisiin kohteisiin. Opiskelija huomioi oikeat standardit valintamitoituksessa ja osaa muodostaa suurempia kokonaisuuksia esimerkiksi moottori-kytkin-vaihde-käyttö, valitsemistaan komponenteista. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytännön ongelmiin ja ottaa vastuun omasta suoriutumisestaan.

Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti koneenrakennuksen ja tehonsiirron keskeisiä koneenosia, liitoksia ja välityksiä, kuten akselikytkimet, niittiliitokset, ketju- ja hihnavälitykset sekä osaa soveltavasti mitoittaa niitä vaativiin kohteisiin. Opiskelija huomioi perustellusti oikeat standardit ja eri ratkaisuvaihtoehdot valintamitoituksessa ja osaa itsenäisesti muodostaa suurempia kokonaisuuksia esimerkiksi moottori-kytkin-vaihde-käyttö, valitsemistaan komponenteista. Opiskelija osaa etsiä erilaisia toimintatapoja ja ratkaisuvaihtoehtoja, perustella valintojaan ja kokeilla uudenlaisia toimintamalleja. Ymmärtää toimintansa taloudelliset ja hyvinvointia edistävät vaikutukset ja osaa toimia myös niitä ennakoiden.