Metsä yhteiskunnassa (5 op)

Osaamistavoitteet (Opintojakso)

Opiskelija:
-ymmärtää metsäsektorin merkityksen alue- ja kansantaloudessa
-tietää metsäsektorin ja metsien käytön historian ja tulevaisuuteen vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Suomessa
-ymmärtää metsien käyttöä ohjaavien instituutioiden, ohjauskeinojen ja lainsäädännön taustan ja vaikutuksen metsien käyttöön
-tietää miten metsävaratietoa tuotetaan ja osaa käyttää metsäalan tilastoja
-tietää millaisia mahdollisuuksia Suomen metsät tarjoavat eri käyttömuodoille
-tuntee yleisellä tasolla metsien yhteiskunnallista merkitystä eri maantieteellisillä alueilla.

Sisältö (Opintojakso)

Perehtyminen metsien ja metsäinstituutioiden historiaan sekä metsäsektorin alue- ja kansantaloudellisen merkitykseen ja metsävaratiedon tuottamiseen tilastojen, kirjallisuuden ja luentojen avulla. Metsäsektorin tulevaisuuskuvien ja metsän eri käyttömuotoihin liittyvien mahdollisuuksien hahmottelu. Metsätilastojen käyttö

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (Opintojakso)

Opiskelija tietää yleisellä tasolla metsätalouden merkityksen suomalaisessa kansantaloudessa, yhteiskunnassa, alueeellisessa kehityksessä. Hän tietää tärkeimmät suomalaisen metsätalouden instituutiot ja tuntee niiden kehityksen pääpiirteissään. Opiskelija osaa esittää näkemyksiä metsäalan tulevaisuudesta. Opiskelijan käsitykset edellä mainitusta asioista ovat kuitenkin suppeita tai perustuvat yksipuoliseen tietoon.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (Opintojakso)

Opiskelija osaa esittää perusteltuja tulkintoja metsien yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta merkityksestä Suomessa ja aluetaloudessa sekä metsäpolitiikan ja metsien käytön suhteesta ja sen kehityksestä. Hän tuntee metsätaloutta ohjaavat instituutiot, niiden tehtävät ja instituutioiden väliset suhteet. Opiskelija osaa esittää perusteltuja arvioita metsäalan tulevaisuuskuvista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (Opintojakso)

Opiskelija ymmärtää metsien yhteiskunnnallisen ja kulttuurisen merkityksen ja metsäpolitiikan muotoutumisen monitahoisuuden. Hän osaa hahmottaa metsäpolitiikan ja suurempien kehityskulkujen yhteyksiä - yhdistää käsitteellistä, kokemuksellista, yleistä ja paikallista tietoa, Opiskelija osoittaa avoimuutta erilaisia tulkintoja kohtaan ja osaa hahmottaa luovasti metsäalan tulevaisuuskuvia

Aika ja paikka

Tammi-helmikuu, Virrat. Tilastomatematiikan tunteja toukokuulle asti

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen näyttöön metsien yhteiskunnallisen merkitysen ymmärtämisestä, kyvystä käyttää kriittisesti yhteiskunnallista merkitystä kuvaavaa tietoa ja tuottaa ko. tiedon avulla esityksiä aiheesta.
Arviointi kohdistuu verkossa käytäviin lukupiirikeskusteluihin (40 %), parityöhön (20%), metsäorganisaatioiden ja metsäpolitiikan kehityksen verkkotenttiin (20 %), mediassa käytävään metsäkeskustelun seurantaan (suoritettu) ja tilastotieteen tenttiin (20%). Arvioinnin kohteena on opiskelijan työskentely ja asennoituminen, tiedot ja tiedonhakutaidot sekä kyky käyttää niitä tietojen välittämiseen, näkemysten perusteluun ja argumentointiin.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Kirjallisuuteen perehtyminen ja siitä keskustelu (osin verkossa), parityö metsien merkityksestä paikallistaloudessa, alustukset metsäorganisaatioiden kehityksestä, ajanohtaisen metsäkeskustelun seuranta, tilastotieteen luennot ja harjoitukset.

Oppimateriaalit

Opintojakson lukupiireihin on julkaistaan ohjeellinen kirjallisuus Tabulassa. Keskeisiä lähteitä ovat
Jalonen, Riina ym. (toim.) 2006. Uusi Metsäkirja. Gaudeamus.
Roiko-Jokela, Heikki 2012. Ihminen ja metsä (1 ja 2).
Metsäkustannus. Tasanen , Tapani 2004. Lähti puut ylenemähän.Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla.
Metsät ja hyvinvointi
Murroksen jälkeen

Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija tietää yleisellä tasolla metsätalouden merkityksen suomalaisessa kansantaloudessa, yhteiskunnassa sekä alueeellisessa kehityksessä sekä metsäpolitiikan kehityksestä. Opiskelijan käsitys voi kuitenkin olla suppea ja yksipuolinen. Hän osaa havainnollistaa esitystään valmiisiin materiaaleihin perustuvilla tilastoilla tai kuvioilla.

Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija osaa esittää erilaisia perusteltuja tulkintoja metsien yhteiskunnallisesta merkityksestä Suomessa ja aluetaloudessa sekä metsäpolitiikan ja metsien käytön suhteesta. Hän osaa käyttää tilastollista aineistoa omien havainnollistavien taulukoiden ja kuvioiden tuottamiseen. Hän osaa arvioida tuloksiin liittyviä epävarmuustekijöitä.

Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija ymmärtää metsien yhteiskunnnallisen merkityksen ja metsäpolitiikan muotoutumisen monitahoisuuden. Hän osaa tuoda tämän esille keskusteluissa sekä pari- ja ryhmätyössä. Hän osaa käyttää erilaisia lähteitä ja aineistoja luovasti, analyyttisesti ja kriittisesti sekä arvioida niiden pätevyyttä perustellusti.