Kasvatustiede ja työelämä (5op)

Osaamistavoitteet (Opintojakso)

Kehyksenä kaikille osaamistavoitteille ovat opettajan työn ydinosaamisalueet, joita ovat arviointiosaaminen, kulttuuriosaaminen, opetus- ja ohjaamisosaaminen, kumppanuusosaaminen ja hyvinvointiosaaminen.

Opiskelija
- tuntee suomalaisen aikuis- ja ammattikasvatuksen toimintaympäristöjä sekä niiden pedagogisia lähtökohtia (esim. osaamisperustaisuus /-teisuus, henkilökohtaisuus, oppimisen kaikkiallisuus)
- tunnistaa ihmisen elämänkaaresta nuoruuteen ja aikuisuuteen liittyviä kasvun ja kehityksen vaiheita sekä niiden merkitystä kasvatuksessa, koulutuksessa ja urapolun kehityksessä
- hyödyntää monipuolisesti työpaikalla tapahtuvaa oppimista keskeisenä osana jatkuvaa oppimista ja osallistuu oman alansa näkökulmasta työelämässä tarvittavaa osaamista kartoittavaan keskusteluun
- tunnistaa ammatti-identiteetin kehitysvaiheita ja tukee/ohjaa ammatti-identiteetin rakentumista oman/tulevan työnkuvansa mukaisesti
- hyödyntää tutkimus- ja kehittämistietoa omassa toiminnassaan.

Sisältö (Opintojakso)

Opettajan työssä on tärkeää ymmärtää kasvatuksen ja opetuksen yhteys työelämään, jatkuva oppiminen sekä lisäksi erilaiset identiteetit. Opettaja toimii yksilönä, työyhteisönsä jäsenenä, tutkijana ja kehittäjänä sekä yhteiskunnallisena toimijana. Opintojakso on osa kasvatustieteen opintoja.

Ydinkysymyksiä:
Mitä on aikuis- ja ammattikasvatus ja oppiminen eri toimintaympäristöissä? Millainen oppimisympäristö työ/työpaikka on?
Miten koulutuspolitiikka vaikuttaa koulutusjärjestelmään ja työelämään?
Mitä tarkoittaa osaaminen ja mitä on osaamisperustaisuus? Millaisia ovat osaamisperustaiset käytännöt työn ja oppimisen rajapinnassa?
Miten huomioidaan yksilöllisesti nuoret ja aikuiset opettamisessa ja ohjaamisessa?
Mitä ovat erilaiset identiteetit ja miten ne kehittyvät? Miten tuetaan ammatti-identiteetin kehittymisessä erilaisissa toimintaympäristöissä? Miten tuetaan jatkuvaa oppimista?
Millaista näkökulmaa kasvatustieteellinen tutkimus ja erilaiset kehittämishankkeet antavat opetus- ja ohjaustyöhön?

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (Opintojakso)

HYVÄKSYTTY
Opettajaopiskelija
- yhdistää teoreettista tietoa omiin kokemuksiinsa ja havaintoihinsa
- reflektoi omaa toimintaansa, kokemuksiaan ja havaintojaan ja arvioi niiden vaikutusta tietämiseensä ja osaamiseensa
- osallistuu aktiivisesti ryhmän oppimisprosessiin jakamalla asiantuntijuuttaan, hakemalla tietoa ja luomalla kollaboratiivisesti tietoa niin verkossa kuin kontaktitapaamisissa
- analysoi ja arvioi oppimistuloksia ja tehtyjä valintoja.

HYLÄTTY
Mikäli opettajaopiskelija ei ole saavuttanut osaamistavoitteita eikä ole täydentänyt osaamistaan sovitulla tavalla, opintojakso arvioidaan hylätyksi.

(Opintokokonaisuus arvioidaan suhteessa opintokokonaisuuden tavoitteisiin. Opintojakso arvioidaan suhteessa opintojakson tavoitteisiin. Opintokokonaisuuden/opintojakson itsearvioinnissa käytetään opetussuunnitelman kolmiportaista arviointikriteeristöä: kuvaileva osaaminen, soveltava osaaminen ja integroitunut osaaminen.)

Aika ja paikka

Syksy 2022: ajalla 3.10.2022-9.12.2022

Opintojakson yhteinen aloitus: verkkowebinaarilla maanantaina 3.10.2022 klo 15:00-17:00 (pakollinen osallistuminen; webinaari tallennetaan).
Huom. Webinaaria edeltää ennakkopohdinta.

Lisätietoa ja zoom-linkki toimitetaan sähköpostitse noin 1 viikkoa ennen opintojaksolle ilmoittautuneille.
Webinaarin jälkeen verkossa kokonaan etänä.

Oppimisympäristö: Moodle-verkkoympäristö

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Pääsääntöisesti ei pidetä tenttejä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Itsearviointi, vertaisarviointi sekä opettajan arviointi.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/hylätty

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Opintojakso toteutetaan verkossa, Moodle-oppimisalustalla.
Opintojakso käynnistetään verkkowebinaarilla, josta tehdään myös tallennus. Osallistuminen verkkowebinaariin tai tallenteeseen tutustuminen (tehtävineen) on pakollinen osa opintojakson suoritusta.
Opintojaksolla käytetään itsenäistä työskentelyä annettujen ohjeiden mukaisesti sekä osallistutaan aktiivisesti yhteisölliseen tiedon ja ajatusten vaihtoon. Opintojaksolla sovelletaan vaihtelevia, aktivoivia ja yhteistä oppimista tukevia ratkaisuja. Tehtävien raportointimuotoja ovat mm. kirjalliset tuotokset, kommenttikirjoitukset ja videot.

Opintojakson yhteinen aloitus: verkkowebinaarilla maanantaina 3.10.2022 klo 15:00-17:00 (pakollinen osallistuminen; webinaari tallennetaan).
Huom. Webinaaria edeltää ennakkopohdinta.

Lisätietoa ja zoom-linkki toimitetaan sähköpostitse noin 1 viikkoa ennen opintojaksolle ilmoittautuneille.
Webinaarin jälkeen verkossa kokonaan etänä.

Oppimisympäristö: Moodle-verkkoympäristö

Oppimateriaalit

Ks. Moodlessa ilmoitettu kirjallisuus
Esimerkkejä:
Kasvatustiede ja tutkimus:
· Hirsjärvi, S. & Huttunen, J. 1995 (tai uudempi). Johdatus kasvatustieteeseen. Porvoo: WSOY.
· Hirsjärvi, S. & Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
· Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E. 2015. Johdatus kasvatustieteisiin. Jyväskylä: PS-kustannus.
· Saari, A. 2021. Kasvatusteoria antiikista nykypäivään. Helsinki: Gaudeamus.

Kehitys ja oppiminen:
· Aaltonen, M. 2003. Nuoren aika. Porvoo: WSOY.
· Dunderfelt, T. 2011 (14. uud.p.). Elämänkaaripsykologia: lapsen kasvusta yksilön henkiseen kehitykseen. Helsinki: WSOY Pro.
· Lehtinen, E., Vauras, M. & Lerkkanen, M-K. 2016. Kasvatuspsykologia. Jyväskylä: PS-kustannus. TAI Lehtinen, E., Kuusinen, J. & Vauras, M. 2007 (2. uud.p.). Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit.
· Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim.) 2009. Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOYPro.
· Nurmi, J., Ahonen T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L., & Ruoppila, I. 2014 (5. uud.p.). Ihmisen psykologinen kehitys. Jyväskylä: PS-kustannus.

Kasvatuksen sosiologia, filosofia ja historia:
· Aittola, T. (toim.) 2012. Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä. Helsinki: Gaudeamus.
· Antikainen, A., Koski, L. & Rinne, R. 2021. Kasvatussosiologia. Jyväskylä: PS-kustannus.
· Heikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P. (toim.) 2011. Valistus ja koulunpenkki: kasvatus ja koulutus 1860-luvulta 1960-luvulle. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
· Kettunen, P. & Simola, H. (toim.) 2012. Tiedon ja osaamisen Suomi: kasvatus ja koulutus 1960-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
· Tuominen, M. & Wihersaari, J. 2006. Ammattikasvatusfilosofia. Helsinki: OKKA-säätiö (Opetus- ja kasvatus- ja koulutusalojen säätiö).
· Vuorikoski, M., Törmä, S. & Viskari, S. 2003. Opettajan vaiettu valta. Tampere: Vastapaino.

Ammatti – ja aikuiskasvatus:
· Collin, K., Paloniemi, S., Pantzar, E., Valleala, U.M., Virtanen, A. Leskelä, J. Hytönen, T. & Huotari, V. 2007. Aikuiskasvatus tieteenä ja toimintakenttinä. Jyväskylä: PS-kustannus.
· Eteläpelto, A., Onnismaa, J., Vähäsantanen, K., Ropo, E., Gustafsson, A-M., Hakkarainen, P., Jääskeläinen, P., Ruohotie, P., Vanhalakka-Ruoho, M., lapinoja, K-P., Heikkinen, H.L.T., Leskelä, J., Hänninen, S., Nurmi, H., Sivonen, A. 2006. Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Helsinki: Kansanvalistusseura.
· Helakorpi, S., Aarnio, H. & Majuri, M. 2010. Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 1/2010.
· Raudasoja, A., Norontaus, A., Tapani, A. & Ylitervo, R. (toim). 2018. Innokkaasti edelläkävijänä!: kohti opetus- ja ohjaushenkilöstön uudistuvia identiteettipositioita. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-807-7
· Siirilä, J. & Laukia, J. 2021. Mihin menet ammattikasvatus? – Ammattikasvatuksen tutkimuksen suuntaukset Suomessa. eSignals Research. HaagaHelia ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021101450990

Tieteelliset aikakauslehdet:
· Aikuiskasvatus (https://journal.fi/aikuiskasvatus)
· Ammattikasvatuksen aikakauskirja (https://journal.fi/akakk)
· Kasvatus (https://journal.fi/kasvatus)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan kokonaisajankäyttö 5 op * 26,7 h/op = 133 h

Sisällön jaksotus

Opiskelijalla on mahdollisuus joustavaan suoritukseen syksyllä ajalla 3.10.2022-9.12.2022 (aloituswebinaariin osallistuminen on pakollinen).
Opintojakson yhteinen aloitus: verkkowebinaarilla maanantaina 3.10.2022 klo 15:00-17:00 (pakollinen osallistuminen; webinaari tallennetaan).
Huom. Webinaaria edeltää ennakkopohdinta.
Opiskelija etenee itsenäisesti Moodlen tehtäviä tehden.
Opintojakso päättyy 9.12.2022

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Pääsääntöisesti ei ole valinnaista suoritusmahdollisuutta. Opintojakson mahdollisista osittaisista osaamisista opiskelija voi ottaa yhteyttä opintojakson opettajaan. Jos osittaista hyväksilukua on mahdollista toteuttaa, niin opiskelijan on osoitettava osaamisensa tämän opintojakson osaamistavoitteissa opintojakson opettajan kanssa sovitun näytön kautta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä käytännön työharjoittelua.

Kansainvälisyys

Ei. Lähdemateriaaleissa löytyy englanninkielisiä e-kirjoja ja videoita.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson yhteinen aloitus: verkkowebinaarilla maanantaina 3.10.2022 klo 15:00-17:00 (pakollinen osallistuminen; webinaari tallennetaan).
Huom. Webinaaria edeltää ennakkopohdinta.

Lisätietoa ja zoom-linkki toimitetaan sähköpostitse noin 1 viikkoa ennen opintojaksolle ilmoittautuneille.
Webinaarin jälkeen verkossa kokonaan etänä.

Oppimisympäristö: Moodle-verkkoympäristö

Arviointikriteerit - hyväksytty/hylätty (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Hyväksytty/täydennettävä/hylätty
Opiskelija osoittaa tehtyjen tehtävien perusteella saavuttaneensa opintojakson tavoitteet eli
opiskelija osaa:
- kuvata suomalaisen aikuis- ja ammattikasvatuksen toimintaympäristöjä sekä niiden pedagogisia lähtökohtia,
- eritellä nuoruuteen ja aikuisuuteen liittyviä kasvun ja kehityksen vaiheita sekä selittää niiden merkitystä
ammatillisessa kehittymisessä ja urapolun muotoutumisessa,  
- yhdistää työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja jatkuvan oppimisen osaksi oppijan ammatillista kasvua,  
- tunnistaa oman asiantuntijaidentiteettinsä kehitysvaiheita sekä tukea ja ohjata oppijan ammatti-identiteetin rakentumista,
- hyödyntää ajankohtaista tutkimus- ja kehittämistietoa kasvattajan tehtävänsä tukena.