Opinto-opas

Sisältö (OJ)

1. Oikeuslääketieteellisten näytteiden taltiointi ja dokumentointi (7 op)
Tavoitteet: Opiskelija tuntee kliinisen oikeuslääketieteen näytteiden ottamisen ja dokumentoinnin perusperiaatteet. Opiskelija tietää ja osaa tunnistaa, ottaa, käsitellä ja taltioida epäiltyihin rikoksiin liittyvät tutkimusnäytteet. Hän ymmärtää rikosteknisen näytteenoton merkityksen osana laadunvarmistusta. Hän osaa toimia asiantuntijana omassa työyhteisössä. Opiskelija oppii ymmärtämään seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksien tunnistamiseen, todentamiseen sekä näytteiden taltiointiin liittyviä eettisiä haasteita. '

Sisällöt:
• Seksuaalirikosnäytteiden taltioni
• Oikeuskemialliset näytteet
• Rikosoikeudellisen lausunnon rakenne
• Pahoinpitelyrikosten taltiointi
• Tutkimuksen kiireellisyyden arviointi
• Vammojen dokumentointi
o Vamman iän arviointi
o Vammamekanismit
o Kipu
o Hengenvaara ja vamman vaikeusaste
• Valokuvaustekniikka
• Gynekologiset näytteet
• Ongelmat näytteiden taltiointiin liittyen
• Löydösten lääketieteellinen arviointi lääkärin lausunnossa
• Rikoslaboratorion näkökulma
• Näytteiden dokumentointiin liittyvät eettiset näkökulmat

Menetelmät:
• Luennot
• Itsenäiset tehtävät
• Ryhmätyöskentely
• Työpajatyöskentely ja simulaatiot

2. Dokumentointiin liittyvä toimistotyö (2op)
Dokumentointi ja muu toimistotyö toteutuu luentojen ja käytännön harjoitusten avulla. Dokumentoinnissa perehdytään seuraaviin asioihin: Tietojärjestelmät, kirjaamispaikka, kirjaamisen hyvät käytännöt oikeushoitotyössä, diagnoosikoodit, tilastointi, kustannusten jakautuminen (lakipohja ja laskutus) ja palkkioasetus.
• Lomakkeet
o Esitiedot, vammojen dokumentointi
o Seri-lomakkeet, PAKE, kehonkartta, näytteenottopöytäkirja, videointi,
o Valokuvaustekniikka
o Tietojärjestelmät, diagnoosikoodit/tilastointi, kirjaaminen
o Rikoksesta epäilyn haastattelu

3. Kliininen harjoittelu (2op)
Työssäoppimiseen eli kliiniseen harjoitteluun työelämässä kuuluvat asiakas/potilastapauksien dokumentointi. Potilastapaukset koostuvat seurattavista tapauksista ja itse ohjattuina suoritetuista tutkimuksista. Opiskelijan tulee joko itsenäisesti tai ohjatusti suorittaa rikoksesta epäilyyn tai rikoksen asianomistajaan terveydenhuollossa kohdistuvat tutkimukset. Kerättyjä tapauksia koulutuksen aikana tulee olla vähintään kymmenen. Tapaukset määräytyvät oman työpisteen mukaan. Kliininen harjoittelu suoritetaan omalla työajalla. Kliiniset tutkimukset tulee kerätä viimeistään vuoden kuluessa koulutuksen alkamisesta (syyskuu 2024). Kliinisten tutkimusten varmistamisesta vastaa joko oman yksikön tai THL:n oikeuslääkäri.

4. Rikosuhrin psykososiaalinen tuki, neuvonta ja koordinaatio (1op)
Tavoitteet: Opiskelija osaa huomioida rikoksen aiheuttaman psyykkisen trauman vaikutukset ja osaa toimia tilanteessa asianomaisen psyykkinen vointi huomioiden. Hän ymmärtää kriisityön ja viranomaisyhteistyön merkityksen asianomistajan oikeusturvan ja hyvän hoidon kannalta. Osaa ohjata ja neuvoa potilaita/asiakkaista ja heidän läheisiään rikosepäilyihin liittyvissä tutkimuksissa ja kysymyksissä. Hän osaa toimia sensitiivisellä työotteella. Kehittyy ammatillisesti vuorovaikutus- ja viestintätaidoissaan.

Sisällöt:
• Rikosuhrin psykososiaalisen haitan arviointi
• Traumatisoituminen
• Traumasensitiivisyys työskentelytapana ja tunnetyöskentely
• Yhteistyö läheisten kanssa
• Psyykkisen voinnin arviointi rikoksen asianomistajasta
• Traumatisoituminen ja polyvagaaliteoria
• Viranomaisyhteistyö terveydenhuollon näkökulmasta

Arviointiasteikko

0-5