Konetekniikan tutkinto-ohjelma: Tuotekehitys
Tunnus: 24I112
Kuvaus
240 op
4 lukuvuotta
Kokoaikainen opiskelu
KOULUTUKSEN TUOTTAMA OSAAMINEN
Suuri osa Suomen viennistä koostuu koneenrakennuksen tuotteista, joiden suunnittelussa ja tuotannon johtamisessa koneinsinöörit ovat avainroolissa. Pirkanmaan talousalue on merkittävä teknologiateollisuuden keskittymä liikkuvien työkoneiden, sekä kone- ja tuotantotekniikan alueilla. Lisäksi Pirkanmaalle keskittyy suuri osa ilmailuteknologiaa hyödyntävistä suomalaisesta yrityksistä. Näiden yritysten toiminta on suurelta osin glopaalia.
Koulutusohjelma tuottaa suunnittelu-, automaatio-, tuotantoteknistä- ja projektiosaamista kaikkien näiden toimijoiden tarpeisiin.
VALMISTUVIEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN
Koneinsinöörit työskentelevät sekä tuotannon, automaation ja koneiden suunnittelutehtävissä että suunnittelu-, tuotanto-, kehitys-, käyttö-, kunnossapito-, markkinointi-, koulutus- ja johtotehtävissä. Valmistuneet insinöörit sijoittuvat kansainväliseen toimintaympäristöön konepajateollisuudessa, suunnittelutoimistoissa, teknisen kaupan piirissä ja yksityisyrittäjinä.
KOULUTUKSEN ARVOPERUSTA
Kone-, tuotanto- ja automaatiotekniikka luovat tehokkaat apuvälineet ihmisten tarvitsemien jokapäiväisten toimintojen toteuttamiseksi. Nämä tekniikan alat vapauttavat ihmisen toistuvista, raskaista ja terveydelle haitallisista töistä sekä mahdollistavat keskittymisen ohjaus- ja suunnittelutoimintoihin. Hyvin toimivat laitteet tuovat energiatehokkuuden. Tällä on keskeinen merkitys luonnonvarojen säästämisessä ja kestävässä kehityksessä.
Konetekniikan yleisiin kompetensseihin sisältyy myös eettinen osaaminen. Tutkinnon suorittanut tuntee oman alansa arvoperustan ja ammattieettiset periaatteet, joita hän osaa soveltaa vastuunsa tuntien ja tunnustaen omassa toiminnassaan. Hän osaa toimia sovittujen toimintatapojen mukaisesti kestävän kehityksen periaatteita soveltaen ja muut huomioon ottaen.
Sekä teollisuudessa että yksityiskäytössä tarvittavien koneiden ja laitteiden suunnittelussa, valmistuksessa ja kunnossapidossa arvoperustana ovat korkea laatu, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus, toimivuus ja asiakastyytyväisyys. Tärkeitä arvopäämääriä ovat myös käytön helppous, muotoilu, ergonomia, kierrätyksen järjestäminen ja ympäristönormien täyttäminen.
OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN
Opetuksessa hyödynnetään oppimista aktivoivia ja monimuotoisia opetusmenetelmiä, ja toiminta toteutetaan nykyaikaisissa oppimisympäristöissä. Opintojaksoissa on projektitöitä, harjoitustehtäviä, esitelmiä ja oppimistehtäviä. Laboratorioharjoitukset ja projektityöt antavat käytännön näkökulmaa teoriaopetuksen tueksi. Opetusmateriaalina käytetään suomenkielisen materiaalin lisäksi myös pelkästään englanninkielistä materiaalia. Ohjattu harjoittelu alkaa heti ensimmäisenä opiskeluvuotena. Opiskelijoita ohjataan suorittamaan osa opinnoista tai harjoittelusta ulkomailla, mihin laaja kansainvälinen kumppanuusverkosto antaa hyvät mahdollisuudet. Opintojen päätteeksi tehdään opinnäytetyö, jolla opiskelija näyttää ammatillista osaamistaan.
KOULUTUKSEN TUOTTAMA OSAAMINEN ERI OPINTOVUOSINA
Kahtena ensimmäisenä opiskeluvuotena keskitytään oppimaan luonnontieteelliset perustiedot - fysiikan ja matematiikan perusosaamisia, sekä toisaalta konetekniikan perusammattiaineisiin kuten statiikkaan, lujuusoppiin, koneenosaoppiin, 3D-tulostukseen ja tietokoneavusteiseen piirtämiseen ja mallintamiseen liittyviä osaamisia. Peruslaboraatiot materiaalitekniikasta, hitsauksesta, koneistuksesta, koneenasennuksesta ja koneautomaatiosta antavat monenlaisia käytännön osaamisia ja valmiuksia. Valitun opintosuunnan mukaisten ammattiaineiden opiskelu aloitetaan kolmannen opiskeluvuoden syksyllä ja niitä jatketaan myös neljäntenä opiskeluvuotena seuraavin osaamistavoittein:
Tuotekehityksen opintosuunta sisältää tuotesuunnittelun periaatteet, tuotekehitysjärjestelmät kuten 3D-suunnittelu- ja simulointimenetelmät ja 3D-tulostaminen, tuotetiedonhallintajärjestelmät (PDM/PLM) sekä tuotteen markkinoille saattamisen eri vaiheet kestävän kehityksen periaattein.
Tuotantotekniikan opintosuunta painottuu nykyaikaisen tuotantotekniikan ja tuotantoautomaation soveltamiseen, tietokoneavusteiseen tuotantoon, joustaviin valmistusjärjestelmiin (FMS) sekä tuotannonsuunnitteluun ja -ohjaukseen. Koulutuksessa hyödynnetään uusia digitaalisia ratkaisuja sekä energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen periaatteita.
Lentotekniikan opintosuunta pitää sisällään mm. seuraavia kokonaisuuksia: lentotekniikka, lentomekaniikkaa, lentolaitteen kuormitukset ja rakenneratkaisut, komposiittirakenteet, avioniikka sekä lentomoottorit ja järjestelmät. Lentotekniikan opetus voidaan järjestää yhteistyössä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa.
Koneautomaation opintosuunta painottuu robotiikkaan, automaattisten koneiden, laitteiden sekä erilaisten mekatronisten tuotteiden ja järjestelmien kehittämiseen, suunnitteluun, tuotantoon ja myyntiin. Koulutuksessa otetaan huomioon ja hyödynnetään alan uusin teknologia, kestävä kehitys ja energiatehokkuus.
Industrial Engineering and Management –opintosuunta pitää sisällään englanninkielisiä teollisuustalouden opintoja. Nämä opinnot vahvistavat strategista ajattelua, teknistaloudellista ymmärrystä, liiketoimintaosaamista teollisessa toimintaympäristössä ja kielitaitoa.
KOULUTUKSEN TAVOITTEET
1. Vuosi: Opiskelija tuntee konetekniikan perusteet ja osaa matemaattis-luonnontieteelliset perusteet alan opintoja varten. Opiskelijalla on valmiudet toimia ohjatusti konetekniikan alueella työntekijätasoisissa tehtävissä.
2. Vuosi: Opiskelija osaa konetekniikan keskeiset toiminnot. Opiskelija kykenee ohjautumaan avustavan työnjohtajan tai suunnittelijan tehtäviin. Opiskelija tuntee eri tuotantomenetelmät, tuotannon suunnitteluun ja työturvallisuuteen liittyvät menettelyt ja osaa toimia kone- ja tuotantotekniikan alueella avustavana työnjohtajana kokeneemman henkilön ohjauksessa tai suunnittelijan assistenttina.
3. Vuosi: Opiskelija on syventänyt konetekniikan alueen toimintoihin liittyvää osaamistaan tuotantotekniikan, koneautomaation, tuotekehityksen, lentokonetekniikan, älykkäiden koneiden ja/tai tuotantotalouden alueilla. Opiskelija kykenee itsenäisesti toimimaan avustavan työnjohtajan tai suunnittelijan tehtävissä.
4. Vuosi: Opiskelija osaa osaamisalueita siinä laajuudessa, että kykenee kehittymään työn kautta asiantuntijaksi.
Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö
Konetekniikan työelämäfoorumi ohjaa ja opastaa opintorakenteen kehittämisessä ja painopisteiden asettamisessa.
Tiiviin työelämäyhteyden avulla konetekniikan koulutus saa arvokasta tietoa yrityksisltä ja yhteisöiltä opetussuunnitelmatyön pohjaksi.
Lisätiedot
HAKUKELPOISUUS
Katso TAMK:in hakusivut ja hakukelpoisuus AMK-tutkinnossa.
Kuvaus
Opiskelijalla on hyvät valmiudet toimia itsenäisesti nykyaikaisten koneteknisten tuotteiden suunnittelu- ja kehitystehtävissä. Opiskelija hallitsee tuotesuunnittelun teoriaperustan ja tuntee kokonaisvaltaisesti tuotekehitysprosessin eri vaiheet. Opiskelija hallitsee nykyaikaisten suunnittelumenetelmien käytön koneteknisten tuotteiden suunnittelu- ja kehitystehtävissä ja ymmärtää laadukkaan suunnittelutyön merkityksen sekä keskeisten tuotantomenetelmien asettamat vaatimukset suunnittelulle. Tuleva tuotekehittäjä ymmärtää ympäristöystävällisen suunnittelun, koneturvallisuusvaatimusten, tuoterakenteen, tuotetiedon, käytettävyyden ja muotoilun merkityksen sekä laadukkaan, kilpailukykyisen ja turvallisen tuotteen markkinoille saattamisessa. Lisäksi opiskelija kykenee toimimaan kv projektityöympäristössä.
Valitse opintojen ajoitus-, rakenne- tai jäsentelynäkymä
Näytä opintojen ajoitukset lukuvuosittain, lukukausittain tai periodeittain
Tunnus | Opinnon nimi | Laajuus (op) | 2025-2026 | 2026-2027 | 2027-2028 | 2028-2029 | Syksy 2025 | Kevät 2026 | Syksy 2026 | Kevät 2027 | Syksy 2027 | Kevät 2028 | Syksy 2028 | Kevät 2029 | 1. / 2025 | 2. / 2025 | 3. / 2026 | 4. / 2026 | 1. / 2026 | 2. / 2026 | 3. / 2027 | 4. / 2027 | 1. / 2027 | 2. / 2027 | 3. / 2028 | 4. / 2028 | 1. / 2028 | 2. / 2028 | 3. / 2029 | 4. / 2029 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
24I112-1001 |
Insinöörin perusosaaminen
(Valitaan kaikki ) |
26 | ||||||||||||||||||||||||||||
NN00GU79 | Opintojen ohjaus | 1 | 1 | 1 | 0.5 | 0.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GF25 | Tietotekniikan perusteet ja tekninen raportointi | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5N00GL21 | Perusmatematiikkaa insinööreille | 3 | 3 | 3 | 1.5 | 1.5 | ||||||||||||||||||||||||
5N00GL23 | Tekniikan matematiikka koneinsinööreille | 4 | 4 | 4 | 2 | 2 | ||||||||||||||||||||||||
5N00GL31 | Tekniikan fysiikka | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5N00GL29 | Insinöörimatematiikka | 6 | 6 | 6 | 3 | 3 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GF35 | Työelämän valttikortit | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | ||||||||||||||||||||||||
24I112-1002 |
Koneinsinöörin perusosaaminen
(Valitaan kaikki ) |
35 | ||||||||||||||||||||||||||||
5K00GF33 | Konetekniikan johdantokurssi | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GF39 | 3D-tuotesuunnittelu | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GF47 | 3D-tulostus ja suunnittelu | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5N00GW28 | Konetekniikan insinöörifysiikka | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GF45 | Statiikka | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GG11 | Dynamiikka | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GF65 | Lujuusoppi | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
24I112-1005 |
Koneinsinöörin yleisosaaminen
(Valitaan kaikki ) |
40 | ||||||||||||||||||||||||||||
5K00GF37 | Valmistus- ja laatutekniikan perusteet, sekä laboraatiot | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GF49 | Koneautomaation perusteet | 3 | 3 | 3 | 1.5 | 1.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GF67 | Sähkötekniikka | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GF69 | Automaatiotekniikka 1 | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GF75 | Johdatus materiaalitekniikan perusteisiin ja materiaalitieteen laboratorioharjoituksiin | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GG05 | Tuotekehitysoppi | 4 | 4 | 4 | 2 | 2 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GG09 | Koneenosaopin perusteet | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GG07 | Laatu- ja mittaustekniikka | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GG13 | Energiatekniikka | 3 | 3 | 3 | 1.5 | 1.5 | ||||||||||||||||||||||||
24I112-1006 |
Koneinsinöörin työuraa tukevat opinnot
(Valitaan kaikki ) |
19 | ||||||||||||||||||||||||||||
5K00GF63 | Ympäristö ja kemia | 3 | 3 | 3 | 1.5 | 1.5 | ||||||||||||||||||||||||
5N00GG19 | Technical English for Professionals | 3 | 3 | 3 | 1.5 | 1.5 | ||||||||||||||||||||||||
5N00GF85 | Svenska för teknikbranschen - skriftlig färdighet | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | ||||||||||||||||||||||||
5N00GF83 | Svenska för teknikbranschen - muntlig färdighet | 1 | 1 | 1 | 0.5 | 0.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GF51 | Teollisuustalous | 4 | 4 | 4 | 2 | 2 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GG17 | Johtaminen ja työlainsäädäntö | 3 | 3 | 3 | 1.5 | 1.5 | ||||||||||||||||||||||||
5N00GH33 | Tekniikan suomen kieli ja raportointi | 3 | 3 | 3 | 1.5 | 1.5 | ||||||||||||||||||||||||
24I112-1010 |
Suuntautumisopintojen yhteisopinnot
(Valitaan kaikki ) |
15 | ||||||||||||||||||||||||||||
5K00GG03 | Automaatiotekniikka 2 | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GG23 | Teknologia-akatemia 1 | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GG93 | Teknologia-akatemia 2 | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
24I112-1015 |
Suuntautumisopinnot (Valitaan 2. vuoden keväällä valitun suuntautumisen mukaan)
(Valitaan yksi ) |
30 | ||||||||||||||||||||||||||||
24I112-1041 |
Tuotekehityksen opintosuunta
(Valitaan kaikki ) |
30 | ||||||||||||||||||||||||||||
5K00GG43 | Rakenteiden mekaniikka | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GG41 | CAE - Tietokoneavusteinen suunnittelu | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GG75 | Elementtimenetelmän perusteet | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GG45 | Koneenosaopin jatkokurssi | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GH07 | Elementtimenetelmän jatkokurssi | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
5K00GS22 | Soveltavat suunnittelumenetelmät | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
24I112-1038 |
Valinnaiset ammattiopinnot
(Valitaan opintopisteitä: 15) |
15 | ||||||||||||||||||||||||||||
24I112-1047 |
Vapaasti valittavat opinnot
(Valitaan opintopisteitä: 15) |
15 | ||||||||||||||||||||||||||||
24I112-1048 |
Työelämäopinnot 0-30 op
(Valitaan opintopisteitä: 0) |
0 | ||||||||||||||||||||||||||||
5K00GV13 | Opintosuunnan vapaavalintainen työelämäprojekti, laajuus 0-30op | 0 - 30 | ||||||||||||||||||||||||||||
24I112-1046 |
Harjoittelut
(Valitaan kaikki ) |
30 | ||||||||||||||||||||||||||||
5K00GF71 | Harjoittelu 1 | 6 | 3 | 3 | 3 | 3 | 1.5 | 1.5 | 1.5 | 1.5 | ||||||||||||||||||||
5K00GG15 | Harjoittelu 2 | 12 | 6 | 6 | 6 | 6 | 3 | 3 | 3 | 3 | ||||||||||||||||||||
5K00GH31 | Harjoittelu 3 | 12 | 6 | 6 | 6 | 6 | 3 | 3 | 3 | 3 | ||||||||||||||||||||
24I112-1040 |
Opinnäytetyöprojektin osaaminen
(Valitaan kaikki ) |
15 | ||||||||||||||||||||||||||||
NN00HA83 | Opinnäytetyön suunnittelu | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
NN00HA84 | Opinnäytetyön toteutus | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
NN00HA85 | Opinnäytetyön raportointi | 5 | 5 | 5 | 2.5 | 2.5 | ||||||||||||||||||||||||
Yhteensä | 240 | 62 | 66 | 48 | 34 | 28 | 34 | 33 | 33 | 27 | 21 | 21 | 13 | 14 | 14 | 17 | 17 | 16.5 | 16.5 | 16.5 | 16.5 | 13.5 | 13.5 | 10.5 | 10.5 | 10.5 | 10.5 | 6.5 | 6.5 |
Lukukausi- ja lukuvuosikohtaiset opintopistekertymät vaihtelevat valinnaisten ja vapaasti valittavien opintojen ajoituksesta johtuen.
Todistusjäsentely - amk-tutkinto (EQF 6)
Jäsentely, jossa voidaan tuoda näkyväksi opintojaksojen jakautuminen asetuksen mukaisesti perus- tai ammattiopintoihin, harjoitteluun, opinnäytetyöhön tai vapaasti valittaviin opintoihin.
Kestävyys ja vastuullisuus -jäsentely
Kestävä tulevaisuus on yksi TAMKin pedagogisista periaatteista. Kestävän tulevaisuuden tärkeitä osatekijöitä ovat ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys sekä tulevaisuusorientaatio. Kaikkia näkökulmia voidaan tarkastella yksilön, toimialan, yhteiskunnan tai globaalin näkökulman mittakaavoissa.