Opinto-opas

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
• tunnistaa yleisimmät suomalaiset mineraalit ja kivilajit ja näiden käyttökohteet rakentamisteollisuudessa
• osaa selittää pohjaveden esiintymismuodot
• tietää maalajiluokitukset ja osaa käyttää niitä suomalaisten maalajien nimeämiseen ja tunnistamiseen
• tietää rakennustekniikan kannalta maalajien keskeisimmät ominaisuudet sekä ilmiöt, kuten routa ja routiminen
• osaa selittää maan koostumuksen (rakeet, ilma, vesi) ja laskea näiden välisiä riippuvuussuhteita
• osaa selittää avoimen ja suljetun tilan käsitteet ja mistä maan lujuus muodostuu
• osaa selittää kokonaisjännityksen ja tehokkaan jännityksen sekä laskea geostaattisia jännityksiä
• osaa käyttää avoimia paikkatietoaineistoja ja osaa tulkita pohjatutkimusasiakirjoja ja suunnitelmien maaperätietoja
• osaa tehdä ja raportoida yleisimpiä laboratoriotestejä ja tuntee yleisimmät kenttätutkimusmenetelmät ja tietää, miksi ko. tutkimuksia tarvitaan

Sisältö (OJ)

Maa- ja kivilajien synty. Suomen maa- ja kallioperän synty, rakenne ja koostumus
Maalajien tunnistus ja nimeäminen sekä raekokojakautuman määritys ja tulkinta
Yleisimmät geoteknilliset kenttä- ja laboratoriotutkimusmenetelmät.
Maan fysikaaliset, rakenteelliset ja hydrauliset ominaisuudet ja routivuus
Geostaattiset jännitykset. Avoimen ja suljetun tilan käsitteet.
Alan terminologia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa itsenäisesti laskea esimerkin mukaisia laskutehtäviä, toimia laboratoriossa ohjeiden mukaisesti ja raportoida tulokset.
Opiskelija tietää yleisimmät pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmät nimeltä
Opiskelija tietää, mihin maalajin nimeäminen perustuu ja osaa määrittää seulontatuloksista rakeisuuskäyrän.
Opiskelija tietää yleisimmät maalajit ja niiden tunnistamisperusteita.
Opiskelija tietää yleisimmät mineraali- ja kivilajit ja niiden tunnistamisperusteita.
Opiskelija tuntee keskeisten käsitteiden merkityksen ja tietää maaperän rakenneosat.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa soveltaa laskutehtävissä oppimiaan riippuvuussuhteita sekä käsitellä ja analysoida laboratoriotuloksia.
Opiskelija osaa valita soveltuvan pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmän maaperäolosuhteiden ja tutkimustavoitteiden perusteella
Opiskelija tunnistaa maalajit ja tietää niiden tärkeimmät ominaisuudet sekä mahdollisia käyttökohteita
Opiskelija tuntee alan terminologiaa ja käsitteitä ja osaa selittää ne.
Opiskelija ymmärtää maaperän rakenteen ja osien keskinäisen vuorovaikutuksen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija ymmärtää riippuvuussuhteiden taustalla olevat ilmiöt ja pysyy johtamaan kaavoja niiden kuvaamiseen sekä ymmärtää laboratoriokokeessa tarkasteltavan ilmiön ja mittausmenetelmän rajoituksia.
Opiskelija osaa arvioida pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmien soveltuvuutta ja tulkita tutkimustuloksia
Opiskelija tuntee maalajien syntyhistorian, niiden tyypilliset ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet ja osaa perustella materiaalin soveltuvuuden suunniteltuun käyttötarkoitukseen.
Opiskelija ymmärtää maaperäolosuhteiden vaikutuksen veden liikkeisiin, jännitysten jakautumiseen ja routimiseen.

Aika ja paikka

lukujärjestyksen mukaisesti sekä teoriatunnit että laboratoriotunnit (Kuntokatu ja Hervanta)

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Opintojaksoon sisältyy 1 tentti sekä erillisessä Moodlessa olevat itseopiskelutentit, uusintatentit ilmoitetaan myöhemmin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana perustuu pääosin tenttitulokseen. Muiden tekijöiden (aktiivinen ote laboratoriotyöskentelyssä ja hyväksytysti annetussa ajassa palautetut lisätehtävät) vaikutus lopulliseen arvosanaan -0,5...+1,00 arvosanaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

lähi- ja etäopetus, harjoitukset, itseopiskelu, laboratoriotyöt, tentti

Oppimateriaalit

Jääskeläinen Raimo: Geotekniikan perusteet, Tammertekniikka 2009.
Tunneilla ja laboratoriossa jaettava materiaali. Muistiinpanot ja laskutehtävät tunneilla

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähi- ja/tai etäopetus yhteensä noin 35 h sisältäen kokeen, jonka lisäksi laboratorioharjoitukset. Opintojakson suorittamisessa edellytetään säännöllistä (minitavoite 70 %) osallistumista oppi- ja harjoitustunneille. Lisäksi edellytetään minitenttien (itseopiskelutehtävät) ja laboratoriotehtävien tekemistä hyväksytysti määrätyssä ajassa. Laboratorioharjoituksissa on pakollinen läsnäolo. Laboratorioharjoitukset suoritetaan mahdollisten sairaustapausten osalta seuraavien lukukausien aikana toisilla toteutuksilla tai sovitusti ylimääräisellä labrakerralla.

Sisällön jaksotus

1. Yleisesittely geotekniikasta ja maaperästä (itseopiskelu)
2. Maalajit ja niiden tunnistaminen, maalajiluokitukset
3. Maan geotekniset ominaisuudet
4. Maan hydrauliset ominaisuudet ja routa
5. Maan lujuusominaisuudet
6. Maa- ja kallioperän geologiaa (itseopiskelu)
7. Maaperän tutkimusmenetelmät
8. Pohjatutkimusten soveltaminen
9. Tentti, muut teemat, harjoitustöiden anto ja kertaus
Tarkempi aikataulu ja mm. laboratoriotöiden ajoitukset (ja ilmoittautumiset) Moodlessa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Mahdollisuuksien mukaan excursio

Kansainvälisyys

-

Lisätietoja opiskelijoille

anne.hamalainen@tuni.fi

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
• tunnistaa yleisimmät suomalaiset mineraalit ja kivilajit ja näiden käyttökohteet rakentamisteollisuudessa
• osaa selittää pohjaveden esiintymismuodot
• tietää maalajiluokitukset ja osaa käyttää niitä suomalaisten maalajien nimeämiseen ja tunnistamiseen
• tietää rakennustekniikan kannalta maalajien keskeisimmät ominaisuudet sekä ilmiöt, kuten routa ja routiminen
• osaa selittää maan koostumuksen (rakeet, ilma, vesi) ja laskea näiden välisiä riippuvuussuhteita
• osaa selittää avoimen ja suljetun tilan käsitteet ja mistä maan lujuus muodostuu
• osaa selittää kokonaisjännityksen ja tehokkaan jännityksen sekä laskea geostaattisia jännityksiä
• osaa käyttää avoimia paikkatietoaineistoja ja osaa tulkita pohjatutkimusasiakirjoja ja suunnitelmien maaperätietoja
• osaa tehdä ja raportoida yleisimpiä laboratoriotestejä ja tuntee yleisimmät kenttätutkimusmenetelmät ja tietää, miksi ko. tutkimuksia tarvitaan

Sisältö (OJ)

Maa- ja kivilajien synty. Suomen maa- ja kallioperän synty, rakenne ja koostumus
Maalajien tunnistus ja nimeäminen sekä raekokojakautuman määritys ja tulkinta
Yleisimmät geoteknilliset kenttä- ja laboratoriotutkimusmenetelmät.
Maan fysikaaliset, rakenteelliset ja hydrauliset ominaisuudet ja routivuus
Geostaattiset jännitykset. Avoimen ja suljetun tilan käsitteet.
Alan terminologia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa itsenäisesti laskea esimerkin mukaisia laskutehtäviä, toimia laboratoriossa ohjeiden mukaisesti ja raportoida tulokset.
Opiskelija tietää yleisimmät pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmät nimeltä
Opiskelija tietää, mihin maalajin nimeäminen perustuu ja osaa määrittää seulontatuloksista rakeisuuskäyrän.
Opiskelija tietää yleisimmät maalajit ja niiden tunnistamisperusteita.
Opiskelija tietää yleisimmät mineraali- ja kivilajit ja niiden tunnistamisperusteita.
Opiskelija tuntee keskeisten käsitteiden merkityksen ja tietää maaperän rakenneosat.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa soveltaa laskutehtävissä oppimiaan riippuvuussuhteita sekä käsitellä ja analysoida laboratoriotuloksia.
Opiskelija osaa valita soveltuvan pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmän maaperäolosuhteiden ja tutkimustavoitteiden perusteella
Opiskelija tunnistaa maalajit ja tietää niiden tärkeimmät ominaisuudet sekä mahdollisia käyttökohteita
Opiskelija tuntee alan terminologiaa ja käsitteitä ja osaa selittää ne.
Opiskelija ymmärtää maaperän rakenteen ja osien keskinäisen vuorovaikutuksen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija ymmärtää riippuvuussuhteiden taustalla olevat ilmiöt ja pysyy johtamaan kaavoja niiden kuvaamiseen sekä ymmärtää laboratoriokokeessa tarkasteltavan ilmiön ja mittausmenetelmän rajoituksia.
Opiskelija osaa arvioida pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmien soveltuvuutta ja tulkita tutkimustuloksia
Opiskelija tuntee maalajien syntyhistorian, niiden tyypilliset ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet ja osaa perustella materiaalin soveltuvuuden suunniteltuun käyttötarkoitukseen.
Opiskelija ymmärtää maaperäolosuhteiden vaikutuksen veden liikkeisiin, jännitysten jakautumiseen ja routimiseen.

Aika ja paikka

lukujärjestyksen mukaisesti sekä teoriatunnit että laboratoriotunnit (Kuntokatu ja Hervanta)

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Opintojaksoon sisältyy 1 tentti sekä erillisessä Moodlessa olevat itseopiskelutentit, uusintatentit ilmoitetaan myöhemmin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana perustuu pääosin tenttitulokseen. Muiden tekijöiden (aktiivinen ote laboratoriotyöskentelyssä ja hyväksytysti annetussa ajassa palautetut lisätehtävät) vaikutus lopulliseen arvosanaan -0,5...+1,00 arvosanaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

lähi- ja etäopetus, harjoitukset, itseopiskelu, laboratoriotyöt, tentti

Oppimateriaalit

Jääskeläinen Raimo: Geotekniikan perusteet, Tammertekniikka 2009.
Tunneilla ja laboratoriossa jaettava materiaali. Muistiinpanot ja laskutehtävät tunneilla

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähi- ja/tai etäopetus yhteensä noin 35 h sisältäen kokeen, jonka lisäksi laboratorioharjoitukset. Opintojakson suorittamisessa edellytetään säännöllistä (minitavoite 70 %) osallistumista oppi- ja harjoitustunneille. Lisäksi edellytetään minitenttien (itseopiskelutehtävät) ja laboratoriotehtävien tekemistä hyväksytysti määrätyssä ajassa. Laboratorioharjoituksissa on pakollinen läsnäolo. Laboratorioharjoitukset suoritetaan mahdollisten sairaustapausten osalta seuraavien lukukausien aikana toisilla toteutuksilla tai sovitusti ylimääräisellä labrakerralla.

Sisällön jaksotus

1. Yleisesittely geotekniikasta ja maaperästä (itseopiskelu)
2. Maalajit ja niiden tunnistaminen, maalajiluokitukset
3. Maan geotekniset ominaisuudet
4. Maan hydrauliset ominaisuudet ja routa
5. Maan lujuusominaisuudet
6. Maa- ja kallioperän geologiaa (itseopiskelu)
7. Maaperän tutkimusmenetelmät
8. Pohjatutkimusten soveltaminen
9. Tentti, muut teemat, harjoitustöiden anto ja kertaus
Tarkempi aikataulu ja mm. laboratoriotöiden ajoitukset (ja ilmoittautumiset) Moodlessa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Mahdollisuuksien mukaan excursio

Kansainvälisyys

-

Lisätietoja opiskelijoille

anne.hamalainen@tuni.fi

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
• tunnistaa yleisimmät suomalaiset mineraalit ja kivilajit ja näiden käyttökohteet rakentamisteollisuudessa
• osaa selittää pohjaveden esiintymismuodot
• tietää maalajiluokitukset ja osaa käyttää niitä suomalaisten maalajien nimeämiseen ja tunnistamiseen
• tietää rakennustekniikan kannalta maalajien keskeisimmät ominaisuudet sekä ilmiöt, kuten routa ja routiminen
• osaa selittää maan koostumuksen (rakeet, ilma, vesi) ja laskea näiden välisiä riippuvuussuhteita
• osaa selittää avoimen ja suljetun tilan käsitteet ja mistä maan lujuus muodostuu
• osaa selittää kokonaisjännityksen ja tehokkaan jännityksen sekä laskea geostaattisia jännityksiä
• osaa käyttää avoimia paikkatietoaineistoja ja osaa tulkita pohjatutkimusasiakirjoja ja suunnitelmien maaperätietoja
• osaa tehdä ja raportoida yleisimpiä laboratoriotestejä ja tuntee yleisimmät kenttätutkimusmenetelmät ja tietää, miksi ko. tutkimuksia tarvitaan

Sisältö (OJ)

Maa- ja kivilajien synty. Suomen maa- ja kallioperän synty, rakenne ja koostumus
Maalajien tunnistus ja nimeäminen sekä raekokojakautuman määritys ja tulkinta
Yleisimmät geoteknilliset kenttä- ja laboratoriotutkimusmenetelmät.
Maan fysikaaliset, rakenteelliset ja hydrauliset ominaisuudet ja routivuus
Geostaattiset jännitykset. Avoimen ja suljetun tilan käsitteet.
Alan terminologia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa itsenäisesti laskea esimerkin mukaisia laskutehtäviä, toimia laboratoriossa ohjeiden mukaisesti ja raportoida tulokset.
Opiskelija tietää yleisimmät pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmät nimeltä
Opiskelija tietää, mihin maalajin nimeäminen perustuu ja osaa määrittää seulontatuloksista rakeisuuskäyrän.
Opiskelija tietää yleisimmät maalajit ja niiden tunnistamisperusteita.
Opiskelija tietää yleisimmät mineraali- ja kivilajit ja niiden tunnistamisperusteita.
Opiskelija tuntee keskeisten käsitteiden merkityksen ja tietää maaperän rakenneosat.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Opiskelija osaa soveltaa laskutehtävissä oppimiaan riippuvuussuhteita sekä käsitellä ja analysoida laboratoriotuloksia.
Opiskelija osaa valita soveltuvan pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmän maaperäolosuhteiden ja tutkimustavoitteiden perusteella
Opiskelija tunnistaa maalajit ja tietää niiden tärkeimmät ominaisuudet sekä mahdollisia käyttökohteita
Opiskelija tuntee alan terminologiaa ja käsitteitä ja osaa selittää ne.
Opiskelija ymmärtää maaperän rakenteen ja osien keskinäisen vuorovaikutuksen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Opiskelija ymmärtää riippuvuussuhteiden taustalla olevat ilmiöt ja pysyy johtamaan kaavoja niiden kuvaamiseen sekä ymmärtää laboratoriokokeessa tarkasteltavan ilmiön ja mittausmenetelmän rajoituksia.
Opiskelija osaa arvioida pohja- ja laboratoriotutkimusmenetelmien soveltuvuutta ja tulkita tutkimustuloksia
Opiskelija tuntee maalajien syntyhistorian, niiden tyypilliset ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet ja osaa perustella materiaalin soveltuvuuden suunniteltuun käyttötarkoitukseen.
Opiskelija ymmärtää maaperäolosuhteiden vaikutuksen veden liikkeisiin, jännitysten jakautumiseen ja routimiseen.

Aika ja paikka

lukujärjestyksen mukaisesti sekä teoriatunnit että laboratoriotunnit (Kuntokatu ja Hervanta)

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Opintojaksoon sisältyy 1 tentti sekä erillisessä Moodlessa olevat itseopiskelutentit, uusintatentit ilmoitetaan myöhemmin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana perustuu pääosin tenttitulokseen. Muiden tekijöiden (aktiivinen ote laboratoriotyöskentelyssä ja hyväksytysti annetussa ajassa palautetut lisätehtävät) vaikutus lopulliseen arvosanaan -0,5...+1,00 arvosanaa.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

lähi- ja etäopetus, harjoitukset, itseopiskelu, laboratoriotyöt, tentti

Oppimateriaalit

Jääskeläinen Raimo: Geotekniikan perusteet, Tammertekniikka 2009.
Tunneilla ja laboratoriossa jaettava materiaali. Muistiinpanot ja laskutehtävät tunneilla

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähi- ja/tai etäopetus, jonka lisäksi laboratorioharjoitukset. Opintojakson suorittamisessa edellytetään säännöllistä (minitavoite 70 %) osallistumista oppi- ja harjoitustunneille. Lisäksi edellytetään minitenttien (itseopiskelutehtävät) ja laboratoriotehtävien tekemistä hyväksytysti määrätyssä ajassa. Laboratorioharjoituksissa on pakollinen läsnäolo. Laboratorioharjoitukset suoritetaan mahdollisten sairaustapausten osalta seuraavien lukukausien aikana toisilla toteutuksilla tai sovitusti ylimääräisellä labrakerralla.

Sisällön jaksotus

1. Yleisesittely geotekniikasta ja maaperästä (itseopiskelu)
2. Maalajit ja niiden tunnistaminen, maalajiluokitukset
3. Maan geotekniset ominaisuudet
4. Maan hydrauliset ominaisuudet ja routa
5. Maan lujuusominaisuudet
6. Maa- ja kallioperän geologiaa (itseopiskelu)
7. Maaperän tutkimusmenetelmät
8. Pohjatutkimusten soveltaminen
9. Tentti, muut teemat, harjoitustöiden anto ja kertaus
Tarkempi aikataulu ja mm. laboratoriotöiden ajoitukset (ja ilmoittautumiset) Moodlessa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei ole

Kansainvälisyys

-

Lisätietoja opiskelijoille

anne.hamalainen@tuni.fi