Yhdyskuntatekniikan perusteetLaajuus (5 op)
Tunnus: T300DH71
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa kuvata yhdyskuntatekniikan merkityksen kansalaisille ja yhteiskunnalle,
yhdyskuntatekniset järjestelmät osana rakennettua ympäristöä, yhdyskuntien infrastruktuurin
ja järjestelmien toimintaympäristön sekä sen kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä
- osaa kuvata yhdyskuntatekniikan kannalta keskeiset järjestelmät, toimijat ja toimijoiden roolit
sekä järjestelmien rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät keskeiset periaatteet ja kestävän
kehityksen tavoitteet
- osaa kuvata liikkumis- ja kuljetustarpeiden, liikennejärjestelmän ja eri liikennemuotojen
muodostaman kokonaisuuden sekä liikennejärjestelmän suunnittelun perusteet
- osaa esittää väyläinfrastruktuurin rakenteisiin, hallinnointiin, lainsäädäntöön, väylähierarkiaan
ja suunnittelujärjestelmään liittyvät perusasiat
- osaa selittää katujen roolin eri kulkumuotojen ja erilaisten toimintojen monikäyttötilana sekä
vesihuolto-, energia- ja tietoliikenneverkostojen sijoituspaikkana
- osaa kuvata vesihuollon keskeiset käsitteet ja periaatteet, eri järjestelmätasot ja niiden
kytkennät toisiinsa sekä vesihuoltopalveluiden järjestämis- ja toteutusvastuut
- tunnistaa, millaista yhdyskuntatekniikan ja sen osa-alueiden asiantuntemusta tarvitaan,
yhteistyön merkityksen ja yhteiskunnallisen kontekstin yhdyskuntien teknisten järjestelmien
kehittämisessä ja ylläpidossa sekä tehtävät, joissa alalla työskennellään.
Sisältö
1. Yhdyskuntatekniikka, yhdyskuntatekniset järjestelmät osana rakennettua ympäristöä,
yhdyskuntatekniikan merkitys, turvallisuus ja taloudelliset vaikutukset kansalaisille ja yhteiskunnalle,
yhteys maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen, yhdyskuntatekniikkaan vaikuttavat
yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristötavoitteet; yhdyskuntarakentaminen ja kestävä kehitys,
yhdyskuntatekniikkaan liittyvät toimijat, yhdyskuntateknisten järjestelmien ominaispiirteet,
rakentamisen ja ylläpidon periaatteet, menneisyydet ja tulevaisuudet, ikääntyvän infrastruktuurin
haasteet: korjausvelka, ylläpitoresurssien niukkuus ja elinkaaren hallinta, yhdyskuntatekniikkaan
liittyvät keskeiset työtehtävät ja näkymät tulevan insinöörin näkökulmasta.
2. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, liikkumis- ja kuljetustarpeet, henkilö- ja tavaraliikenteen kysyntä
ja tarjonta, liikenteen ja kuljetusten merkitys yhteiskunnassa, liikennejärjestelmään ja
väylätekniikkaan liittyvät keskeiset käsitteet ja termit, liikennejärjestelmä ja eri liikennemuodot,
kulkutavat ja kuljetusmuodot osana liikennejärjestelmää, kestävä ja turvallinen liikenne- ja
kuljetusjärjestelmä; liikenteen keskeisimmät ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutukset, näihin
liittyvät tavoitteet ja vaikutuskeinot, liikennejärjestelmän suunnittelun ja kehittämisen perusteet,
tavoitteet ja kehittämiseen osallistuvat eri toimijat, liikenne- ja kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden
haasteet ja mahdollisuudet.
3. Liikenneinfrastruktuuri, liikenneinfrastruktuurin rakentamisen toimintaympäristö, toimijat ja
sidosryhmät ja lainsäädäntö, liikenneinfrastruktuurin hallinnointi ja suunnitteluperusteet,
väylähierarkia ja väylägeometrian keskeiset käsitteet, teiden, katujen ja rautateiden poikkileikkaus ja
rakenneratkaisut, katujen ominaispiirteet ja toimiminen erilaisten toimintojen monikäyttötilana
(liikkuminen eri kulkutavoilla, pysäköinti, jne.) sekä laite- ja varusteinfra kadun alla ja päällä,
maanteiden ja katujen kunnossapidon perusteet: talvi- ja kesähoito sekä ylläpito luokituksineen.
4. Vesihuoltojärjestelmät ja -palvelut, vesihuollon arvo ja merkitys yhteiskunnassa,
vesihuoltojärjestelmien kokonaisuus (talousvesi, jätevesi, hulevesi), vesihuollon kehittyminen osana
yhdyskuntaa, veden kierto yhdyskunnissa, vesihuollon instituutiot ja sidosryhmät, vesihuollon
strategisen omaisuuden hallinta, asiakaslähtöinen vesihuolto, vesihuollon johtaminen ja
kehittäminen sekä tulevaisuuden haasteet.
5. Kierrätys ja jätehuolto, jätehuoltolainsäädäntö, jätelain etusijajärjestys, keskeiset käsitteet:
uudelleenkäyttö, kierrätys, hyödyntäminen, jäteluokat, vaarallinen jäte, rakennusjätteet,
materiaalitehokkuus, kiertotalous, jätteen lajittelu, keräys ja kuljetus, jätteen käsittelytekniikat,
jätteidenkäsittelykeskukset, loppusijoitus.
6. Energia- ja tietoliikenneverkot, keskeisimmät energia- ja tietoliikenneverkot yhteiskunnan,
rakennetun ympäristön ja yhdyskuntatekniikan näkökulmasta, verkkojen hallinnointi ja ylläpito
(valtakunnalliset verkostot, maakaapelit, kaukolämpöverkosto, kaasulinjat, jne.).
Ohjeita opiskelijalle osaamisen tasojen saavuttamiseksi:
Opintojakson arvosana määräytyy opintojakson aikana tehtävien osasuoritusten perusteella. Kukin
osasuoritus tulee suorittaa hyväksytysti. Arvosanan 3 saavuttaminen edellyttää opintojakson
ydinsisällön hyvää hallintaa.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Opintojakson arvosana määräytyy opintojakson aikana tehtävien osasuoritusten perusteella. Kukin
osasuoritus tulee suorittaa hyväksytysti. Arvosanan 1-2 saavuttaminen edellyttää opintojakson
perusasioiden hallintaa.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Opintojakson arvosana määräytyy opintojakson aikana tehtävien osasuoritusten perusteella. Kukin
osasuoritus tulee suorittaa hyväksytysti. Arvosanan 3 saavuttaminen edellyttää opintojakson
ydinsisällön hyvää hallintaa.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Opintojakson arvosana määräytyy opintojakson aikana tehtävien osasuoritusten perusteella. Kukin
osasuoritus tulee suorittaa hyväksytysti. Arvosanan 5 saavuttaminen edellyttää opintojakson
ydinsisällön monipuolista ja syvällistä hallintaa.
Ilmoittautumisaika
02.07.2024 - 15.09.2024
Ajoitus
01.08.2024 - 31.12.2024
Laajuus
5 op
Toteutustapa
Lähiopetus
Yksikkö
Rakennustekniikka
Toimipiste
TAMK Pääkampus
Opetuskielet
- Suomi
Koulutus
- Rakennustekniikan tutkinto-ohjelma
Opettaja
- Johanna Plihtari-Siltanen
Vastuuhenkilö
Hannu Kauranen
Ryhmät
-
23RTBRakennustekniikka
-
23RTCRakennustekniikka
-
23RTDRakennustekniikka
-
23AI371Kiinteistönpitotekniikka ja korjausrakentaminen, monimuoto
-
23RTARakennustekniikka
Tavoitteet (OJ)
Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa kuvata yhdyskuntatekniikan merkityksen kansalaisille ja yhteiskunnalle,
yhdyskuntatekniset järjestelmät osana rakennettua ympäristöä, yhdyskuntien infrastruktuurin
ja järjestelmien toimintaympäristön sekä sen kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä
- osaa kuvata yhdyskuntatekniikan kannalta keskeiset järjestelmät, toimijat ja toimijoiden roolit
sekä järjestelmien rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät keskeiset periaatteet ja kestävän
kehityksen tavoitteet
- osaa kuvata liikkumis- ja kuljetustarpeiden, liikennejärjestelmän ja eri liikennemuotojen
muodostaman kokonaisuuden sekä liikennejärjestelmän suunnittelun perusteet
- osaa esittää väyläinfrastruktuurin rakenteisiin, hallinnointiin, lainsäädäntöön, väylähierarkiaan
ja suunnittelujärjestelmään liittyvät perusasiat
- osaa selittää katujen roolin eri kulkumuotojen ja erilaisten toimintojen monikäyttötilana sekä
vesihuolto-, energia- ja tietoliikenneverkostojen sijoituspaikkana
- osaa kuvata vesihuollon keskeiset käsitteet ja periaatteet, eri järjestelmätasot ja niiden
kytkennät toisiinsa sekä vesihuoltopalveluiden järjestämis- ja toteutusvastuut
- tunnistaa, millaista yhdyskuntatekniikan ja sen osa-alueiden asiantuntemusta tarvitaan,
yhteistyön merkityksen ja yhteiskunnallisen kontekstin yhdyskuntien teknisten järjestelmien
kehittämisessä ja ylläpidossa sekä tehtävät, joissa alalla työskennellään.
Sisältö (OJ)
1. Yhdyskuntatekniikka, yhdyskuntatekniset järjestelmät osana rakennettua ympäristöä,
yhdyskuntatekniikan merkitys, turvallisuus ja taloudelliset vaikutukset kansalaisille ja yhteiskunnalle,
yhteys maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen, yhdyskuntatekniikkaan vaikuttavat
yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristötavoitteet; yhdyskuntarakentaminen ja kestävä kehitys,
yhdyskuntatekniikkaan liittyvät toimijat, yhdyskuntateknisten järjestelmien ominaispiirteet,
rakentamisen ja ylläpidon periaatteet, menneisyydet ja tulevaisuudet, ikääntyvän infrastruktuurin
haasteet: korjausvelka, ylläpitoresurssien niukkuus ja elinkaaren hallinta, yhdyskuntatekniikkaan
liittyvät keskeiset työtehtävät ja näkymät tulevan insinöörin näkökulmasta.
2. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, liikkumis- ja kuljetustarpeet, henkilö- ja tavaraliikenteen kysyntä
ja tarjonta, liikenteen ja kuljetusten merkitys yhteiskunnassa, liikennejärjestelmään ja
väylätekniikkaan liittyvät keskeiset käsitteet ja termit, liikennejärjestelmä ja eri liikennemuodot,
kulkutavat ja kuljetusmuodot osana liikennejärjestelmää, kestävä ja turvallinen liikenne- ja
kuljetusjärjestelmä; liikenteen keskeisimmät ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutukset, näihin
liittyvät tavoitteet ja vaikutuskeinot, liikennejärjestelmän suunnittelun ja kehittämisen perusteet,
tavoitteet ja kehittämiseen osallistuvat eri toimijat, liikenne- ja kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden
haasteet ja mahdollisuudet.
3. Liikenneinfrastruktuuri, liikenneinfrastruktuurin rakentamisen toimintaympäristö, toimijat ja
sidosryhmät ja lainsäädäntö, liikenneinfrastruktuurin hallinnointi ja suunnitteluperusteet,
väylähierarkia ja väylägeometrian keskeiset käsitteet, teiden, katujen ja rautateiden poikkileikkaus ja
rakenneratkaisut, katujen ominaispiirteet ja toimiminen erilaisten toimintojen monikäyttötilana
(liikkuminen eri kulkutavoilla, pysäköinti, jne.) sekä laite- ja varusteinfra kadun alla ja päällä,
maanteiden ja katujen kunnossapidon perusteet: talvi- ja kesähoito sekä ylläpito luokituksineen.
4. Vesihuoltojärjestelmät ja -palvelut, vesihuollon arvo ja merkitys yhteiskunnassa,
vesihuoltojärjestelmien kokonaisuus (talousvesi, jätevesi, hulevesi), vesihuollon kehittyminen osana
yhdyskuntaa, veden kierto yhdyskunnissa, vesihuollon instituutiot ja sidosryhmät, vesihuollon
strategisen omaisuuden hallinta, asiakaslähtöinen vesihuolto, vesihuollon johtaminen ja
kehittäminen sekä tulevaisuuden haasteet.
5. Kierrätys ja jätehuolto, jätehuoltolainsäädäntö, jätelain etusijajärjestys, keskeiset käsitteet:
uudelleenkäyttö, kierrätys, hyödyntäminen, jäteluokat, vaarallinen jäte, rakennusjätteet,
materiaalitehokkuus, kiertotalous, jätteen lajittelu, keräys ja kuljetus, jätteen käsittelytekniikat,
jätteidenkäsittelykeskukset, loppusijoitus.
6. Energia- ja tietoliikenneverkot, keskeisimmät energia- ja tietoliikenneverkot yhteiskunnan,
rakennetun ympäristön ja yhdyskuntatekniikan näkökulmasta, verkkojen hallinnointi ja ylläpito
(valtakunnalliset verkostot, maakaapelit, kaukolämpöverkosto, kaasulinjat, jne.).
Ohjeita opiskelijalle osaamisen tasojen saavuttamiseksi:
Opintojakson arvosana määräytyy opintojakson aikana tehtävien osasuoritusten perusteella. Kukin
osasuoritus tulee suorittaa hyväksytysti. Arvosanan 3 saavuttaminen edellyttää opintojakson
ydinsisällön hyvää hallintaa.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)
Opintojakson arvosana määräytyy opintojakson aikana tehtävien osasuoritusten perusteella. Kukin
osasuoritus tulee suorittaa hyväksytysti. Arvosanan 1-2 saavuttaminen edellyttää opintojakson
perusasioiden hallintaa.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)
Opintojakson arvosana määräytyy opintojakson aikana tehtävien osasuoritusten perusteella. Kukin
osasuoritus tulee suorittaa hyväksytysti. Arvosanan 3 saavuttaminen edellyttää opintojakson
ydinsisällön hyvää hallintaa.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)
Opintojakson arvosana määräytyy opintojakson aikana tehtävien osasuoritusten perusteella. Kukin
osasuoritus tulee suorittaa hyväksytysti. Arvosanan 5 saavuttaminen edellyttää opintojakson
ydinsisällön monipuolista ja syvällistä hallintaa.
Arviointiasteikko
0-5
Ilmoittautumisaika
01.07.2023 - 17.09.2023
Ajoitus
31.08.2023 - 31.12.2023
Laajuus
5 op
Toteutustapa
Lähiopetus
Yksikkö
Rakennustekniikka
Toimipiste
TAMK Pääkampus
Opetuskielet
- Suomi
Koulutus
- Rakennustekniikan tutkinto-ohjelma
Opettaja
- Johanna Plihtari-Siltanen
Vastuuhenkilö
Johanna Plihtari-Siltanen
Ryhmät
-
22RTARakennustekniikka
-
22RTBRakennustekniikka
-
22RTCRakennustekniikka
-
22RTDRakennustekniikka
Tavoitteet (OJ)
Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa kuvata yhdyskuntatekniikan merkityksen kansalaisille ja yhteiskunnalle,
yhdyskuntatekniset järjestelmät osana rakennettua ympäristöä, yhdyskuntien infrastruktuurin
ja järjestelmien toimintaympäristön sekä sen kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä
- osaa kuvata yhdyskuntatekniikan kannalta keskeiset järjestelmät, toimijat ja toimijoiden roolit
sekä järjestelmien rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät keskeiset periaatteet ja kestävän
kehityksen tavoitteet
- osaa kuvata liikkumis- ja kuljetustarpeiden, liikennejärjestelmän ja eri liikennemuotojen
muodostaman kokonaisuuden sekä liikennejärjestelmän suunnittelun perusteet
- osaa esittää väyläinfrastruktuurin rakenteisiin, hallinnointiin, lainsäädäntöön, väylähierarkiaan
ja suunnittelujärjestelmään liittyvät perusasiat
- osaa selittää katujen roolin eri kulkumuotojen ja erilaisten toimintojen monikäyttötilana sekä
vesihuolto-, energia- ja tietoliikenneverkostojen sijoituspaikkana
- osaa kuvata vesihuollon keskeiset käsitteet ja periaatteet, eri järjestelmätasot ja niiden
kytkennät toisiinsa sekä vesihuoltopalveluiden järjestämis- ja toteutusvastuut
- tunnistaa, millaista yhdyskuntatekniikan ja sen osa-alueiden asiantuntemusta tarvitaan,
yhteistyön merkityksen ja yhteiskunnallisen kontekstin yhdyskuntien teknisten järjestelmien
kehittämisessä ja ylläpidossa sekä tehtävät, joissa alalla työskennellään.
Sisältö (OJ)
1. Yhdyskuntatekniikka, yhdyskuntatekniset järjestelmät osana rakennettua ympäristöä,
yhdyskuntatekniikan merkitys, turvallisuus ja taloudelliset vaikutukset kansalaisille ja yhteiskunnalle,
yhteys maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen, yhdyskuntatekniikkaan vaikuttavat
yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristötavoitteet; yhdyskuntarakentaminen ja kestävä kehitys,
yhdyskuntatekniikkaan liittyvät toimijat, yhdyskuntateknisten järjestelmien ominaispiirteet,
rakentamisen ja ylläpidon periaatteet, menneisyydet ja tulevaisuudet, ikääntyvän infrastruktuurin
haasteet: korjausvelka, ylläpitoresurssien niukkuus ja elinkaaren hallinta, yhdyskuntatekniikkaan
liittyvät keskeiset työtehtävät ja näkymät tulevan insinöörin näkökulmasta.
2. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, liikkumis- ja kuljetustarpeet, henkilö- ja tavaraliikenteen kysyntä
ja tarjonta, liikenteen ja kuljetusten merkitys yhteiskunnassa, liikennejärjestelmään ja
väylätekniikkaan liittyvät keskeiset käsitteet ja termit, liikennejärjestelmä ja eri liikennemuodot,
kulkutavat ja kuljetusmuodot osana liikennejärjestelmää, kestävä ja turvallinen liikenne- ja
kuljetusjärjestelmä; liikenteen keskeisimmät ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutukset, näihin
liittyvät tavoitteet ja vaikutuskeinot, liikennejärjestelmän suunnittelun ja kehittämisen perusteet,
tavoitteet ja kehittämiseen osallistuvat eri toimijat, liikenne- ja kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden
haasteet ja mahdollisuudet.
3. Liikenneinfrastruktuuri, liikenneinfrastruktuurin rakentamisen toimintaympäristö, toimijat ja
sidosryhmät ja lainsäädäntö, liikenneinfrastruktuurin hallinnointi ja suunnitteluperusteet,
väylähierarkia ja väylägeometrian keskeiset käsitteet, teiden, katujen ja rautateiden poikkileikkaus ja
rakenneratkaisut, katujen ominaispiirteet ja toimiminen erilaisten toimintojen monikäyttötilana
(liikkuminen eri kulkutavoilla, pysäköinti, jne.) sekä laite- ja varusteinfra kadun alla ja päällä,
maanteiden ja katujen kunnossapidon perusteet: talvi- ja kesähoito sekä ylläpito luokituksineen.
4. Vesihuoltojärjestelmät ja -palvelut, vesihuollon arvo ja merkitys yhteiskunnassa,
vesihuoltojärjestelmien kokonaisuus (talousvesi, jätevesi, hulevesi), vesihuollon kehittyminen osana
yhdyskuntaa, veden kierto yhdyskunnissa, vesihuollon instituutiot ja sidosryhmät, vesihuollon
strategisen omaisuuden hallinta, asiakaslähtöinen vesihuolto, vesihuollon johtaminen ja
kehittäminen sekä tulevaisuuden haasteet.
5. Kierrätys ja jätehuolto, jätehuoltolainsäädäntö, jätelain etusijajärjestys, keskeiset käsitteet:
uudelleenkäyttö, kierrätys, hyödyntäminen, jäteluokat, vaarallinen jäte, rakennusjätteet,
materiaalitehokkuus, kiertotalous, jätteen lajittelu, keräys ja kuljetus, jätteen käsittelytekniikat,
jätteidenkäsittelykeskukset, loppusijoitus.
6. Energia- ja tietoliikenneverkot, keskeisimmät energia- ja tietoliikenneverkot yhteiskunnan,
rakennetun ympäristön ja yhdyskuntatekniikan näkökulmasta, verkkojen hallinnointi ja ylläpito
(valtakunnalliset verkostot, maakaapelit, kaukolämpöverkosto, kaasulinjat, jne.).
Ohjeita opiskelijalle osaamisen tasojen saavuttamiseksi:
Opintojakson arvosana määräytyy opintojakson aikana tehtävien osasuoritusten perusteella. Kukin
osasuoritus tulee suorittaa hyväksytysti. Arvosanan 3 saavuttaminen edellyttää opintojakson
ydinsisällön hyvää hallintaa.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)
Opintojakson arvosana määräytyy opintojakson aikana tehtävien osasuoritusten perusteella. Kukin
osasuoritus tulee suorittaa hyväksytysti. Arvosanan 1-2 saavuttaminen edellyttää opintojakson
perusasioiden hallintaa.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)
Opintojakson arvosana määräytyy opintojakson aikana tehtävien osasuoritusten perusteella. Kukin
osasuoritus tulee suorittaa hyväksytysti. Arvosanan 3 saavuttaminen edellyttää opintojakson
ydinsisällön hyvää hallintaa.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)
Opintojakson arvosana määräytyy opintojakson aikana tehtävien osasuoritusten perusteella. Kukin
osasuoritus tulee suorittaa hyväksytysti. Arvosanan 5 saavuttaminen edellyttää opintojakson
ydinsisällön monipuolista ja syvällistä hallintaa.
Arviointiasteikko
0-5
Ilmoittautumisaika
01.07.2022 - 18.09.2022
Ajoitus
29.08.2022 - 31.12.2022
Laajuus
5 op
Toteutustapa
Lähiopetus
Yksikkö
Rakennustekniikka
Toimipiste
TAMK Pääkampus
Opetuskielet
- Suomi
Koulutus
- Rakennustekniikan tutkinto-ohjelma
Opettaja
- Johanna Plihtari-Siltanen
Vastuuhenkilö
Johanna Plihtari-Siltanen
Ryhmät
-
21RTARakennustekniikka
-
21RTBRakennustekniikka
-
21RTCRakennustekniikka
-
21RTDRakennustekniikka
Tavoitteet (OJ)
Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- osaa kuvata yhdyskuntatekniikan merkityksen kansalaisille ja yhteiskunnalle,
yhdyskuntatekniset järjestelmät osana rakennettua ympäristöä, yhdyskuntien infrastruktuurin
ja järjestelmien toimintaympäristön sekä sen kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä
- osaa kuvata yhdyskuntatekniikan kannalta keskeiset järjestelmät, toimijat ja toimijoiden roolit
sekä järjestelmien rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät keskeiset periaatteet ja kestävän
kehityksen tavoitteet
- osaa kuvata liikkumis- ja kuljetustarpeiden, liikennejärjestelmän ja eri liikennemuotojen
muodostaman kokonaisuuden sekä liikennejärjestelmän suunnittelun perusteet
- osaa esittää väyläinfrastruktuurin rakenteisiin, hallinnointiin, lainsäädäntöön, väylähierarkiaan
ja suunnittelujärjestelmään liittyvät perusasiat
- osaa selittää katujen roolin eri kulkumuotojen ja erilaisten toimintojen monikäyttötilana sekä
vesihuolto-, energia- ja tietoliikenneverkostojen sijoituspaikkana
- osaa kuvata vesihuollon keskeiset käsitteet ja periaatteet, eri järjestelmätasot ja niiden
kytkennät toisiinsa sekä vesihuoltopalveluiden järjestämis- ja toteutusvastuut
- tunnistaa, millaista yhdyskuntatekniikan ja sen osa-alueiden asiantuntemusta tarvitaan,
yhteistyön merkityksen ja yhteiskunnallisen kontekstin yhdyskuntien teknisten järjestelmien
kehittämisessä ja ylläpidossa sekä tehtävät, joissa alalla työskennellään.
Sisältö (OJ)
1. Yhdyskuntatekniikka, yhdyskuntatekniset järjestelmät osana rakennettua ympäristöä,
yhdyskuntatekniikan merkitys, turvallisuus ja taloudelliset vaikutukset kansalaisille ja yhteiskunnalle,
yhteys maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen, yhdyskuntatekniikkaan vaikuttavat
yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristötavoitteet; yhdyskuntarakentaminen ja kestävä kehitys,
yhdyskuntatekniikkaan liittyvät toimijat, yhdyskuntateknisten järjestelmien ominaispiirteet,
rakentamisen ja ylläpidon periaatteet, menneisyydet ja tulevaisuudet, ikääntyvän infrastruktuurin
haasteet: korjausvelka, ylläpitoresurssien niukkuus ja elinkaaren hallinta, yhdyskuntatekniikkaan
liittyvät keskeiset työtehtävät ja näkymät tulevan insinöörin näkökulmasta.
2. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, liikkumis- ja kuljetustarpeet, henkilö- ja tavaraliikenteen kysyntä
ja tarjonta, liikenteen ja kuljetusten merkitys yhteiskunnassa, liikennejärjestelmään ja
väylätekniikkaan liittyvät keskeiset käsitteet ja termit, liikennejärjestelmä ja eri liikennemuodot,
kulkutavat ja kuljetusmuodot osana liikennejärjestelmää, kestävä ja turvallinen liikenne- ja
kuljetusjärjestelmä; liikenteen keskeisimmät ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutukset, näihin
liittyvät tavoitteet ja vaikutuskeinot, liikennejärjestelmän suunnittelun ja kehittämisen perusteet,
tavoitteet ja kehittämiseen osallistuvat eri toimijat, liikenne- ja kuljetusjärjestelmän tulevaisuuden
haasteet ja mahdollisuudet.
3. Liikenneinfrastruktuuri, liikenneinfrastruktuurin rakentamisen toimintaympäristö, toimijat ja
sidosryhmät ja lainsäädäntö, liikenneinfrastruktuurin hallinnointi ja suunnitteluperusteet,
väylähierarkia ja väylägeometrian keskeiset käsitteet, teiden, katujen ja rautateiden poikkileikkaus ja
rakenneratkaisut, katujen ominaispiirteet ja toimiminen erilaisten toimintojen monikäyttötilana
(liikkuminen eri kulkutavoilla, pysäköinti, jne.) sekä laite- ja varusteinfra kadun alla ja päällä,
maanteiden ja katujen kunnossapidon perusteet: talvi- ja kesähoito sekä ylläpito luokituksineen.
4. Vesihuoltojärjestelmät ja -palvelut, vesihuollon arvo ja merkitys yhteiskunnassa,
vesihuoltojärjestelmien kokonaisuus (talousvesi, jätevesi, hulevesi), vesihuollon kehittyminen osana
yhdyskuntaa, veden kierto yhdyskunnissa, vesihuollon instituutiot ja sidosryhmät, vesihuollon
strategisen omaisuuden hallinta, asiakaslähtöinen vesihuolto, vesihuollon johtaminen ja
kehittäminen sekä tulevaisuuden haasteet.
5. Kierrätys ja jätehuolto, jätehuoltolainsäädäntö, jätelain etusijajärjestys, keskeiset käsitteet:
uudelleenkäyttö, kierrätys, hyödyntäminen, jäteluokat, vaarallinen jäte, rakennusjätteet,
materiaalitehokkuus, kiertotalous, jätteen lajittelu, keräys ja kuljetus, jätteen käsittelytekniikat,
jätteidenkäsittelykeskukset, loppusijoitus.
6. Energia- ja tietoliikenneverkot, keskeisimmät energia- ja tietoliikenneverkot yhteiskunnan,
rakennetun ympäristön ja yhdyskuntatekniikan näkökulmasta, verkkojen hallinnointi ja ylläpito
(valtakunnalliset verkostot, maakaapelit, kaukolämpöverkosto, kaasulinjat, jne.).
Ohjeita opiskelijalle osaamisen tasojen saavuttamiseksi:
Opintojakson arvosana määräytyy opintojakson aikana tehtävien osasuoritusten perusteella. Kukin
osasuoritus tulee suorittaa hyväksytysti. Arvosanan 3 saavuttaminen edellyttää opintojakson
ydinsisällön hyvää hallintaa.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)
Opintojakson arvosana määräytyy opintojakson aikana tehtävien osasuoritusten perusteella. Kukin
osasuoritus tulee suorittaa hyväksytysti. Arvosanan 1-2 saavuttaminen edellyttää opintojakson
perusasioiden hallintaa.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)
Opintojakson arvosana määräytyy opintojakson aikana tehtävien osasuoritusten perusteella. Kukin
osasuoritus tulee suorittaa hyväksytysti. Arvosanan 3 saavuttaminen edellyttää opintojakson
ydinsisällön hyvää hallintaa.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)
Opintojakson arvosana määräytyy opintojakson aikana tehtävien osasuoritusten perusteella. Kukin
osasuoritus tulee suorittaa hyväksytysti. Arvosanan 5 saavuttaminen edellyttää opintojakson
ydinsisällön monipuolista ja syvällistä hallintaa.
Arviointiasteikko
0-5