Opinto-opas

Kuvaus

Rakennustekniikan tutkinto-ohjelman osaamisperustainen opetussuunnitelma antaa perusvalmiudet rakentamisen eri osa-alueisiin kahden ensimmäisen vuoden aikana. Kahden viimeisen vuoden aikana opiskelija syventää tietojaan eri opintosuuntien osaamiskokonaisuuksissa, joissa perehdytään monipuolisesti opintosuunnan tietoihin ja taitoihin hyödyntäen nykyaikaista rakentamisen tietotekniikkaa.

Talonrakennustekniikan opintosuunnassa osaamista kasvatetaan talonrakennuskohteiden rakenne- ja rakennussuunnitteluun mallinnuksen ja nykyaikaisia tietoteknisiä ohjelmia käyttäen. Opintoihin kuuluvat myös perustiedot tuotantotekniikasta, talousasioista ja opintoja talojen teknillisistä järjestelmistä.

Rakennustuotannon opintosuunta valmentaa talonrakennusprojektien toteuttamisen johtamiseen. Opinnot antavat valmiudet aikataulujen, kustannusten, laadun, työmaatekniikoiden sekä sopimusten ja hankintojen hallitsemiseen sekä uudis- että korjausrakentamisessa.

Infrarakentamisen opintosuunnassa osaamista kerrytetään laaja-alaisesti liikenneväylien, erilaisten maa- ja vesirakenteiden, perustusten, vesihuoltoverkostojen sekä ympäristörakenteiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja ylläpitoon. Tietotekninen mallinnus on keskeinen osa infrarakentamisen opintosuunnan opinnoissa.


Kiinteistönpitotekniikka ja korjausrakentaminen -opintokokonaisuudella mahdollistetaan teknis-taloudelliset valmiudet toimia kiinteistöjen ylläpito- ja isännöintitehtävissä sekä korjausrakennushankkeissa . Näihin opintoihin sisältyvät perustiedot talonrakennustekniikasta ja rakentamisen tuotantotekniikasta.

Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö

Tämä on rakennustekniikan tutkinto-ohjelman uusi opetussuunnitelma, joka liittyy Tampere 3 yhteistyöhön. Opetussuunnitelma on laadittu Tampereen yliopiston rakennustekniikkan koulutuksen kanssa vuosien 2016-2019 välisenä aikana. Osaamisperustaisessa opetussuunnitelmassa on kaikkiaan 85 opintopistettä osaamistavoitteiltaan samoja opintoja kuin Tampereen yliopiston rakennustekniikan tutkinto-ohjelmassa.

Lisätiedot

RAKENNUSALAN ARVOPERUSTA
Rakennusalan toimintaohjeina ovat elinkaariajattelu, ekologia ja kestävä kehitys. Rakennetulla ympäristöllä on keskeinen merkitys ihmisten hyvinvoinnille, yhteiskunnan taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle sekä elinympäristön laadulle. Rakennetun ympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa ovat päämäärinä terveellisyys, turvallisuus, toimivuus ja korkea laatu. Rakennusalan yritys- ja liiketoiminnassa korostuvat asiakaskeskeisyys, taloudellisuus, yrittäjyys ja terve kilpailu.

RAKENNUSALAN KUVAUS
Kaksi kolmasosaa kansallisomaisuudestamme on sitoutunut rakennuksiin ja yhdyskuntarakenteisiin. Rakennusala työllistää suoraan tai välillisesti n. 25 % Suomen työvoimasta. Rakentamisen ratkaisut vaikuttavat kaikkien ihmisten asumiseen ja elinkeinotoimintaan sukupolvien ajan, mistä syystä ala on julkisen ja poliittisen huomion kohteena sekä laajan lainsäädännön ohjaamaa.

Rakentamista ovat talonrakentaminen, infrarakentaminen eli yhdyskunta- ja ympäristörakentaminen sekä rakennusten käyttö ja kunnossapito. Talonrakentamiseen kuuluvat mm. asuin-, liike- ja teollisuusrakennusten uudis- ja korjausrakentaminen. Infrarakentamisen osa-alueita ovat ympäristötekniikka ja yhdyskunnan infran eli liikenne- ja vesihuoltoverkostojen, siltojen, satamien yms. kohteiden rakentaminen ja ylläpito. Rakennusalan sisällä on tapahtunut voimakas rakennemuutos korjausrakentamisen ja ylläpidon suuntaan ja kehitys näyttää jatkuvan samansuuntaisena.

AMMATTITAITOVAATIMUKSET
Rakennushanke vaatii monista osapuolista johtuen saumatonta yhteistyötä osapuolien kesken. Monissa tehtävissä selviytymisen edellytyksenä on taloudellisen ajattelun yhdistäminen tekniseen osaamiseen. Ala tarjoaa myös haasteellisia asiantuntijatehtäviä ongelmanratkaisutaitoja hallitseville. Alalla menestyminen edellyttää asiakaslähtöistä toimintatapaa ja palveluhenkisyyttä sekä tietotekniikan soveltamista. Matemaattis-luonnontieteellisten valmiuksien rinnalla työelämässä vaaditaan erityisesti johtamis-, ihmissuhde-, viestintä- ja neuvottelutaitoa sekä arvo-osaamista. Kansainvälisiin ja monikulttuurisiin hankkeisiin osallistuminen edellyttää vahvaa ja laaja-alaista ammattitaitoa, kielitaitoa sekä eri kulttuurien tuntemusta ja kykyä toimia erilaisissa ympäristöissä.