Siirry suoraan sisältöön

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelma, vuosina 2014-2018 aloittaneet

Tutkinto:
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto

Tutkintonimike:
Insinööri (AMK)

Laajuus:
30 op

Tutkintonimike ja tutkinnon taso

Insinööri (AMK), NQF 6

Yhteystiedot

Tutkintovastaava
Petri Murtomaa
Opinto-ohjaaja
Petri Murtomaa
Opintoasiainkoordinaattori
Anne Kulmala
0400-991 236

Hakukelpoisuus ja hakeminen

Ammattikorkeakoulun yleiset pääsyvaatimukset, ks. TAMKin www-sivut.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen

Opiskelijan on mahdollista saada tunnustusta aiemmin hankitusta osaamisestaan.
Katso TAMKin yleiset AHOT-ohjeet

Tutkintovaatimukset ja niitä koskevat säännöt

Opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittaminen ja niitä vastaavan osaamistavoitteiden saavuttaminen.
Lisätietoja: TAMKin tutkintosääntö ja ammattikorkeakoululaki.
TAMKin tutkintosääntö
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista

Tutkinnon profiili

Tutkinto on ammatillisesti suuntautunut Bachelor-tason korkeakoulututkinto.
Tutkinto vastaa Suomen kansallisen tutkintojärjestelmän ammattikorkeakoulututkinnolle asettamia kriteereitä sekä tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaisen viitekehystä.
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista

Tutkinnon keskeiset osaamistavoitteet ja vuositeemat

Rakennustekniikan koulutuksen osaamisperustainen opetussuunnitelma antaa perusvalmiudet rakentamisen eri osa-alueisiin kahden ensimmäisen vuoden aikana. Kahden viimeisen vuoden aikana opiskelija syventää tietojaan eri suuntautumispolkujen osaamiskokonaisuuksissa, joissa perehdytään monipuolisesti nykyaikaisen tietotekniikan osaamiseen rakentamisessa.
Talonrakennustekniikan suuntautumispolussa osaamista kasvatetaan talonrakennuskohteiden rakenne- ja rakennussuunnitteluun nykyaikaisia atk-ohjelmia käyttäen. Opintoihin kuuluvat myös perustiedot tuotantotekniikasta, talousasioista ja talojen teknillisistä järjestelmistä.
Rakennustuotannon suuntautumispolku valmentaa talonrakennusprojektien toteuttamisen johtamiseen. Opinnot antavat valmiudet aikataulujen, kustannusten, laadun, työmaatekniikoiden sekä sopimusten ja hankintojen hallitsemiseen sekä uudis- että korjausrakentamisessa.
Infrarakentamisen suuntautumispolussa osaamista kerrytetään laaja-alaisesti liikenneväylien, erilaisten maa- ja vesirakenteiden, perustusten, vesihuoltoverkostojen sekä ympäristörakenteiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja ylläpitoon.
Kiinteistönpitotekniikka ja korjausrakentaminen -sivuaineen osaamisella mahdollistetaan teknis-taloudelliset valmiudet toimia kiinteistöjen ylläpito- ja isännöintitehtävissä sekä korjausrakennushankkeissa . Näihin opintoihin sisältyvät perustiedot talonrakennustekniikasta.

Sijoittuminen työelämään

Rakennushanke vaatii monista osapuolista johtuen saumatonta yhteistyötä osapuolien kesken. Monissa tehtävissä selviytymisen edellytyksenä on taloudellisen ajattelun yhdistäminen tekniseen osaamiseen. Ala tarjoaa myös haasteellisia asiantuntijatehtäviä ongelmanratkaisutaitoja hallitseville. Alalla menestyminen edellyttää asiakaslähtöistä toimintatapaa ja palveluhenkisyyttä sekä tietotekniikan soveltamista. Matemaattis-luonnontieteellisten valmiuksien rinnalla työelämässä vaaditaan erityisesti johtamis-, ihmissuhde-, viestintä- ja neuvottelutaitoa sekä arvo-osaamista. Kansainvälisiin ja monikulttuurisiin hankkeisiin osallistuminen edellyttää vahvaa ja laaja-alaista ammattitaitoa, kielitaitoa sekä eri kulttuurien tuntemusta ja kykyä toimia erilaisissa ympäristöissä.

Jatko-opintomahdollisuudet

Tutkinto antaa hakukelpoisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai maisteriopintoihin yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa.

Opintosuoritukset ja niiden arviointi

Suoritusten arvioinnissa käytetään pohjana TAMKin yleisiä arviointikriteereitä
Tarkemmat arviointikriteerit löytyvät opintojen toteutussuunnitelmista. Opiskelijoiden kanssa sovitaan opintojakson alussa opintojakson suoritus- ja arviointitavat.
TAMKin tutkintosääntö

Valmistuminen

Opintojen suorittaminen ja osaamistavoitteiden saavuttaminen opetussuunnitelman mukaisessa laajuudessa.

Opintojen toteuttaminen

Tutkintoon johtava insinööri (AMK)-koulutus, laajuus 240 op, kesto 4 vuotta, toteutetaan päiväopintoina ja monimuoto-opintoina.

Tutkinnon kehittäminen

Opetussuunnitelmaa on kehitetty Tampere3 -koulutusyhteisön pilottina yhteistössä Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan koulutuksen kanssa. Koulutuksessa on tunnistettu osaamisvaatimuksiltaan yhteneväisiä ammattiopintojen opintojaksoja.
Opetussuunnitelmassa on otettu huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset sekä TAMKin strategia sekä rakennusalan neuvottelukunnan näkemys.

Studies for Exchange Students, Construction Engineering and Construction Architecture
Tunnus
(19KVRTYKSIKKO)
Ilmoittautumisaika

01.07.2024 - 15.09.2024

Ajoitus

01.08.2024 - 31.12.2024

Laajuus

5 op

Toteutustapa

Lähiopetus

Yksikkö

Rakennustekniikka

Toimipiste

TAMK Pääkampus

Opetuskielet
  • Suomi
Koulutus
  • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelma, vuosina 2014-2018 aloittaneet
Opettaja
  • Kati Koskento
  • Heikki Saarenpää
Vastuuhenkilö

Heikki Saarenpää

Pienryhmät
  • Labraryhmä 1 (Koko: 0. Avoin AMK: 0.)
  • Labraryhmä 2 (Koko: 0. Avoin AMK: 0.)
Ryhmät
  • 24RTB
    Rakennustekniikka
Pienryhmät
  • Labraryhmä 1
  • Labraryhmä 2

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tuntee betonin osa-aineet ja niiden ominaisuudet sekä ympäristövaikutukset. Opiskelija tietää betonimassan ja kovettuneen betonin tärkeimmät ominaisuudet, sekä niihin vaikuttavat tekijät. Opiskelija tuntee betonirakenteiden säilyvyystekijät ja betonitekniikan yleiset laatuvaatimukset, sekä kelpoisuuden osoittamismenetelmät. Opiskelija osaa suunnitella betonin koostumuksen tavanomaisiin tarkoituksiin ja kykenee tekemään saatuun koostumukseen tarvittavat korjaukset. Opiskelija tuntee erilaiset betonilaadut, sekä betonointimenetelmät ja ymmärtää betonityön ainutlaatuisuuden eri olosuhteissa ja erityisesti talvirakentamisessa. Opiskelija ymmärtää betonin lujuudenkehityksen, sekä periaatetasolla laadun ja olosuhteiden korrelaation.

Sisältö (OJ)

Betonin historia ja ainesosat. Runkoaines, sen yhdistely ja laatukriteerit, sementit ja niiden valmistus ja ominaisuudet. Betonimassan kriteerit, teko ja suhteutus. Massan sitoutuminen ja kovettuminen. Muottitekniikan ja valutöiden perusteet. Rasitusluokat, olosuhteiden vaikutus ja betonin vaurioitumismekanismit. Talvibetonointi sekä kypsyysikälaskenta. Raudoituksen ja betonin yhteistoiminnan kriteerit ja periaatteet. Erikoisbetonit ja –betonoinnit, sekä lattiarakenteiden teon ja paikallavalun sekä elementtitekniikan perusteet. Betonin vaikutus rakennettuun ympäristöön.

Laboratorioharjoitukset ja raportoinnit.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa betonin valmistamisen ja tuntee sen perusominaisuudet, sekä hallitsee betonin tavanomaisen käytön. Opiskelija osaa ohjattuna suhteuttaa betonin. Opiskelija tunnistaa rasitusluokkien ja talvirakentamisen haasteet sekä jälkihoidon tarpeen. Opiskelija tunnistaa muottitekniikan vaatimukset.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita eri vaihtoehdoista sopivimman betonilaadun ja toteutustavan ja määritellä perusteet valinnoilleen. Lisäksi opiskelija tunnistaa eri rakenteiden asettamat vaatimukset ja rajoitteet betonin käytölle. Opiskelija tunnistaa ja osaa määritellä erikoismassojen ja –betonointitapojen käytön sekä oikean jälkihoidon.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän ymmärtää laaja-alaisesti betonin materiaaliominaisuudet ja käytön kaikissa tilanteissa. Opiskelija osaa valita monipuolisesti eri kohteisiin sopivimman betonimassan ja valutavan sekä hallitsee jälkihoidon ja laadun sekä lujuuskehityksen.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaisesti

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Kurssilla on tentti, jonka ajankohta sovitaan kurssin alussa.
Samoin uusinnat sovitaan erikseen opettajan kanssa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Asteikolla 0-5 ,
Kirjalliset tentit, tehdyt kotitehtävät ja suoritetut laboratorioharjoitukset.
Laboratorioharjoituksissa on 100% osallistumis- ja tekovelvoite.
Kontaktitunneilla osallistumisvelvoite on 75% tenttioikeuden saamiseksi.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Lähiopetus ja laboratoriotyöt
Demonstratiot
Kotitehtävät
Tehdaskäynti

Oppimateriaalit

Tunneilla käsitelty materiaali, mikä pohjautuu betoninormeihin By 65 ja oppikirjaan By 201, sekä By:n sähköiseen oppimisympäristöön.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetusta on n. 46 h ja 6 kpl laboraatorioita, sekä tehdaskäynti.
Laboratoriotyöt tehdään 2-3 hlö pienryhmissä (luokka jaetaan kahteen pääryhmään).
Tarkempi vaiheistus ja ryhmäjako selvitetään kurssin alussa.

Sisällön jaksotus

Tarkennetaan kurssin alussa.
Perustuen By 201 kirjan mukaiseen jaksotukseen.
Ohjeellinen sisältö, järjestys ja tuntikehys;
Yleistä betonirakentamisesta, historia, kehitys, talo/infra 2h
Betonin käyttökohteet 1h
Betonin osa-aineet (runkoaineet ja sementti) 3-4h
Betonin ja betonimassan ominaisuudet 1-2h
Betonin koostumuksen määritys, suhteitus 3h
Betonirakentamisen laatutekniikka 1h
Kovettuneen betonin ominaisuudety 1-2h
Betonitöiden suoritus: betonitöidenvaiheet, muotit, raudoitus, betonin valmistus, massan valinta, valumenetelmät, valu jälkihoito, lujuuden seuranta 6-8h
Talvibetonointi, kypsyysikä ja muut erikoisolosuhteet 3-4h
Muottitekniikan perusteita 1-2h
Teräsbetonirakenteen toiminta 1-2h
Betonivaurioiden kartoitus ja analysointi,
sekä korjaus- ja paikkaustyöt 2-3h
Betonilattiat ja muut liittyvät rakenneosat 2h
Erikoismenetelmät ja -massat 2-3h
Elementtirakenteet 2h
Betonitekniikan sovellutukset, infrarakentaminen, tulevaisuus 1h
Tentti (2h) & tentin palautus (1h) 3h
Excursio, case, kohteena valmisbetoni-/elementtitehdas 3h
Etä/kotitehtäviä ja niiden tarkastusta 2-4 h / kerta (alustavasti: Aloituskysely, kiviaines yhdistely, suhteitus ja koostumus, kypsyysikä, talven haasteet, teräsosat jne … )
Englanniksi tarvittaessa sanastoa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Käynti betoniasemalla

Lisätietoja opiskelijoille

Kurssi on ns. pätevyyskurssi (ks. FISE:n sivut).

Ilmoittautumisaika

02.07.2024 - 15.09.2024

Ajoitus

02.09.2024 - 22.12.2024

Laajuus

5 op

Toteutustapa

Lähiopetus

Yksikkö

Rakennustekniikka

Toimipiste

TAMK Pääkampus

Opetuskielet
  • Suomi
Koulutus
  • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelma, vuosina 2014-2018 aloittaneet
Opettaja
  • Henri Salonen
  • Juha Kukkonen
Vastuuhenkilö

Hannu Kauranen

Ryhmät
  • 22I311
    Talonrakennustekniikka

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet sekä puutuotteiden ja rakenneteräksen lujuustekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa mitoittaa ja suunnitella erityyppisiä, kantavia puu- ja teräsrakenteita. Hän osaa myös mitoittaa puristetut puu- ja teräsrakenteet nurjahdusta vastaan. Opiskelija tuntee eri liitosratkaisut ja hallitsee liitosten suunnitteluperusteet. Opiskelija osaa tarkistaa puu- ja teräsrakenteen kelpoisuuden taipumarajatilassa. Opiskelija hallitsee rakenteiden suojaamisen erilaisia ympäristörasituksia ja palotilanteen rasituksia vastaan. Opiskelija osaa tuottaa puu- ja teräsrakenteiden rakennepiirustuksia CAD-ohjelmistolla.

Sisältö (OJ)

Puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet. Tyypilliset rungon ja vaipan rakenneratkaisut. Materiaalit ja materiaaliominaisuudet. Profiilityypit ja poikkileikkausluokat. Mitoitus taivutukselle, leikkaukselle ja puristetun rakenteen nurjahdukselle. Liitostyypit, liitosten mitoitus. Säilyvyys, rasitusluokat, palotilanteen käyttäytyminen ja suojaustavat. Käyttörajatilatarkastelut.

Esitietovaatimukset (OJ)

Rakennetekniikan perusteet (RTEK1)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman menettelytavan ja perustella valintansa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti ratkaisumenetelmiä.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaan etänä/lähinä/hybridinä.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Ensimmäinen välikoe (puuosuus) pidetään syys-lokakuussa 2024. Toinen välikoe (teräsosuus) pidetään joulukuussa 2024. Uusinnat ja korotukset yleisinä uusintatenttipäivinä vuoden 2025 talvella tai erikseen sovittaessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Sisällöstä on puolet terästä ja puolet puuta. Molempien materiaalien kaikki harjoitukset/harjoitustyöt ja kokeet pitää suorittaa hyväksytysti.

Puuosuuden arviointi painottuu seuraavasti: harjoitustyö/harjoitukset 66 %, tentti 33 %.

Teräsosuudella tehdään palautettavia harjoitustehtäviä ja tentti. Harjoituksien viimeinen palautuspäivä annetaan harjoitustehtävän yhteydessä. Hyvin tehdyistä ja ajoissa palautetuista tehtävistä saa teräsosuuden kokeen arvosanaan maks. 0,5 suuruisen korotuksen.

Kurssin loppuarvosana muodostuu puu- ja teräsosan arvosanojen keskiarvona.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

etä-/lähi-/hybridiopetus
demonstraatiot
harjoitukset
tentti
ongelmalähtöinen opiskelu
harjoitustyöt

Oppimateriaalit

Sähköisessä muodossa:
- Luentokalvot
- Puuinfo. Puurakenteiden lyhennetty suunnitteluohje 2020.
- Eurokoodi EN 1990 Rakenteiden suunnitteluperusteet
- Eurokoodi EN 1991-1-1 Rakenteiden kuormat
- Eurokoodi EN 1993-1-3 Teräsrakenteiden suunnittelu
- Eurokoodi EN 1995-1-5 Puurakenteiden suunnittelu
- Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriön ohje teräsrakenteista 2019
Kirjallisuutta
RIL 201-1-2017 Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. Eurokoodi. ISBN: 978-951-758-609-2

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

etä-/lähi-/hybridiopetusta 4h/vko + itsenäinen opiskelu + harjoitustehtävien teko + kokeisiin valmistautuminen

Sisällön jaksotus

PUU:
- puun materiaaliominaisuudet
- metalliliittimet ja korroosio
- nurjahdus + taivutus
- yhdistetyt jännitykset
- mekaaniset liitokset yleistä: naulaliitos
- kootut rakenneosat ja rakennejärjestelmät

TERÄS:
- poikkileikkausluokat
- veto
- puristus
- nurjahdus
- taivutus
- taipuma
- yhdistetyt jännitykset

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla opiskellaan juuri olennaisimpia asioita rakennesuunnittelijalta vaadittavien käytännön työelämätaitojen osalta.

Kansainvälisyys

Ei ole

Ilmoittautumisaika

02.07.2024 - 15.09.2024

Ajoitus

02.09.2024 - 22.12.2024

Laajuus

5 op

Toteutustapa

Lähiopetus

Yksikkö

Rakennustekniikka

Toimipiste

TAMK Pääkampus

Opetuskielet
  • Suomi
Koulutus
  • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelma, vuosina 2014-2018 aloittaneet
Opettaja
  • Henri Salonen
  • Juha Kukkonen
Vastuuhenkilö

Hannu Kauranen

Ryhmät
  • 22I371
    Kiinteistönpitotekniikka ja korjausrakentaminen

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet sekä puutuotteiden ja rakenneteräksen lujuustekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa mitoittaa ja suunnitella erityyppisiä, kantavia puu- ja teräsrakenteita. Hän osaa myös mitoittaa puristetut puu- ja teräsrakenteet nurjahdusta vastaan. Opiskelija tuntee eri liitosratkaisut ja hallitsee liitosten suunnitteluperusteet. Opiskelija osaa tarkistaa puu- ja teräsrakenteen kelpoisuuden taipumarajatilassa. Opiskelija hallitsee rakenteiden suojaamisen erilaisia ympäristörasituksia ja palotilanteen rasituksia vastaan. Opiskelija osaa tuottaa puu- ja teräsrakenteiden rakennepiirustuksia CAD-ohjelmistolla.

Sisältö (OJ)

Puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet. Tyypilliset rungon ja vaipan rakenneratkaisut. Materiaalit ja materiaaliominaisuudet. Profiilityypit ja poikkileikkausluokat. Mitoitus taivutukselle, leikkaukselle ja puristetun rakenteen nurjahdukselle. Liitostyypit, liitosten mitoitus. Säilyvyys, rasitusluokat, palotilanteen käyttäytyminen ja suojaustavat. Käyttörajatilatarkastelut.

Esitietovaatimukset (OJ)

Rakennetekniikan perusteet (RTEK1)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman menettelytavan ja perustella valintansa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti ratkaisumenetelmiä.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaan etänä/lähinä/hybridinä.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Ensimmäinen välikoe (puuosuus) pidetään syys-lokakuussa 2024. Toinen välikoe (teräsosuus) pidetään joulukuussa 2024. Uusinnat ja korotukset yleisinä uusintatenttipäivinä vuoden 2025 talvella tai erikseen sovittaessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Sisällöstä on puolet terästä ja puolet puuta. Molempien materiaalien kaikki harjoitukset/harjoitustyöt ja kokeet pitää suorittaa hyväksytysti.

Puuosuuden arviointi painottuu seuraavasti: harjoitustyö/harjoitukset 66 %, tentti 33 %.

Teräsosuudella tehdään palautettavia harjoitustehtäviä ja tentti. Harjoituksien viimeinen palautuspäivä annetaan harjoitustehtävän yhteydessä. Hyvin tehdyistä ja ajoissa palautetuista tehtävistä saa teräsosuuden kokeen arvosanaan maks. 0,5 suuruisen korotuksen.

Kurssin loppuarvosana muodostuu puu- ja teräsosan arvosanojen keskiarvona.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

etä-/lähi-/hybridiopetus
demonstraatiot
harjoitukset
tentti
ongelmalähtöinen opiskelu
harjoitustyöt

Oppimateriaalit

Sähköisessä muodossa:
- Luentokalvot
- Puuinfo. Puurakenteiden lyhennetty suunnitteluohje 2020.
- Eurokoodi EN 1990 Rakenteiden suunnitteluperusteet
- Eurokoodi EN 1991-1-1 Rakenteiden kuormat
- Eurokoodi EN 1993-1-3 Teräsrakenteiden suunnittelu
- Eurokoodi EN 1995-1-5 Puurakenteiden suunnittelu
- Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriön ohje teräsrakenteista 2019
Kirjallisuutta
RIL 201-1-2017 Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. Eurokoodi. ISBN: 978-951-758-609-2

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

etä-/lähi-/hybridiopetusta 4h/vko + itsenäinen opiskelu + harjoitustehtävien teko + kokeisiin valmistautuminen

Sisällön jaksotus

PUU:
- puun materiaaliominaisuudet
- metalliliittimet ja korroosio
- nurjahdus + taivutus
- yhdistetyt jännitykset
- mekaaniset liitokset yleistä: naulaliitos
- kootut rakenneosat ja rakennejärjestelmät

TERÄS:
- poikkileikkausluokat
- veto
- puristus
- nurjahdus
- taivutus
- taipuma
- yhdistetyt jännitykset

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla opiskellaan juuri olennaisimpia asioita rakennesuunnittelijalta vaadittavien käytännön työelämätaitojen osalta.

Kansainvälisyys

Ei ole

Ilmoittautumisaika

02.07.2024 - 30.08.2024

Ajoitus

02.09.2024 - 13.12.2024

Laajuus

5 op

Toteutustapa

Lähiopetus

Yksikkö

Rakennustekniikka

Toimipiste

TAMK Pääkampus

Opetuskielet
  • Suomi
Koulutus
  • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelma, vuosina 2014-2018 aloittaneet
Opettaja
  • Juha Kukkonen
Vastuuhenkilö

Juha Kukkonen

Ryhmät
  • 22I341
    Rakennustuotanto

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet sekä puutuotteiden ja rakenneteräksen lujuustekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa mitoittaa ja suunnitella erityyppisiä, kantavia puu- ja teräsrakenteita. Hän osaa myös mitoittaa puristetut puu- ja teräsrakenteet nurjahdusta vastaan. Opiskelija tuntee eri liitosratkaisut ja hallitsee liitosten suunnitteluperusteet. Opiskelija osaa tarkistaa puu- ja teräsrakenteen kelpoisuuden taipumarajatilassa. Opiskelija hallitsee rakenteiden suojaamisen erilaisia ympäristörasituksia ja palotilanteen rasituksia vastaan. Opiskelija osaa tuottaa puu- ja teräsrakenteiden rakennepiirustuksia CAD-ohjelmistolla.

Sisältö (OJ)

Puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet. Tyypilliset rungon ja vaipan rakenneratkaisut. Materiaalit ja materiaaliominaisuudet. Profiilityypit ja poikkileikkausluokat. Mitoitus taivutukselle, leikkaukselle ja puristetun rakenteen nurjahdukselle. Liitostyypit, liitosten mitoitus. Säilyvyys, rasitusluokat, palotilanteen käyttäytyminen ja suojaustavat. Käyttörajatilatarkastelut.

Esitietovaatimukset (OJ)

Rakennetekniikan perusteet (RTEK1)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman menettelytavan ja perustella valintansa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti ratkaisumenetelmiä.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaan.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Ensimmäinen välikoe (puuosuus) pidetään syys-lokakuussa 2024. Toinen välikoe (teräsosuus) pidetään joulukuussa 2024. Uusinnat ja korotukset yleisinä uusintatenttipäivinä vuoden 2025 talvella tai erikseen sovittaessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Sisällöstä on puolet terästä ja puolet puuta. Molempien materiaalien kaikki harjoitukset/harjoitustyöt ja kokeet pitää suorittaa hyväksytysti.

Puuosuuden arviointi painottuu seuraavasti: harjoitustyö/harjoitukset 66 %, tentti 33 %.

Teräsosuudella tehdään palautettavia harjoitustehtäviä ja tentti. Harjoituksien viimeinen palautuspäivä annetaan harjoitustehtävän yhteydessä. Hyvin tehdyistä ja ajoissa palautetuista tehtävistä saa teräsosuuden kokeen arvosanaan maks. 0,5 suuruisen korotuksen.

Kurssin loppuarvosana muodostuu puu- ja teräsosan arvosanojen keskiarvona.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

lähiopetus
demonstraatiot
harjoitukset
tentti
ongelmalähtöinen opiskelu
harjoitustyöt

Oppimateriaalit

Sähköisessä muodossa:
- Luentokalvot
- Puuinfo. Puurakenteiden lyhennetty suunnitteluohje 2020.
- Eurokoodi EN 1990 Rakenteiden suunnitteluperusteet
- Eurokoodi EN 1991 Rakenteiden kuormat
- Eurokoodi EN 1993-1-1 Teräsrakenteiden suunnittelu
- Eurokoodi EN 1995-1-5 Puurakenteiden suunnittelu
- Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriön ohje teräsrakenteista 2019
Kirjallisuutta
RIL 201-1-2017 Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. Eurokoodi. ISBN: 978-951-758-609-2

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

lähiopetusta 4h/vko + itsenäinen opiskelu + harjoitustehtävien teko + kokeisiin valmistautuminen

Sisällön jaksotus

PUU:
- puun materiaaliominaisuudet
- metalliliittimet ja korroosio
- nurjahdus + taivutus
- yhdistetyt jännitykset
- mekaaniset liitokset yleistä: naulaliitos
- kootut rakenneosat ja rakennejärjestelmät

TERÄS:
- poikkileikkausluokat
- veto
- puristus
- nurjahdus
- taivutus
- taipuma
- yhdistetyt jännitykset

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla opiskellaan juuri olennaisimpia asioita rakennesuunnittelijalta vaadittavien käytännön työelämätaitojen osalta.

Kansainvälisyys

Ei ole