Opinto-opas

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää teräsbetonirakenteiden suunnitteluperusteet sekä betonin ja betoniterästen lujuustekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa mitoittaa ja suunnitella erityyppisiä, myös jatkuvia, palkki- ja laattarakenteita. Hän osaa myös mitoittaa seinät ja pilarit nurjahdusta vastaan sekä maanvaraiset perustukset. Opiskelija osaa valita betonipeitteen paksuuden säilyvyys- ja palonkestävyyskriteerien mukaan. Opiskelija hallitsee myös raudoituksen ankkuroinnin ja katkaisupituuden määrityksen perusteet. Opiskelija osaa taipuman ja halkeilun arvioinnin perusteet. Opiskelija osaa tuottaa teräsbetonirakenteiden rakennepiirustuksia CAD-ohjelmistolla.

Sisältö (OJ)

Teräsbetonirakenteiden suunnitteluperusteet. Materiaalit ja materiaaliominaisuudet. Mitoitus taivutukselle, leikkaukselle ja lävistykselle. Suorakaidepalkit, laatta- ja laippapalkit. Yhteen suuntaan ja ristiinkantavat laatat, pilarilaatat. Aukot rakenteissa. Maanvaraiset laatat. Seinät ja pilarit. Anturat, tukimuurit. Säilyvyys, rasitusluokat ja raudoituksen betonipeite. Tankojen ankkurointi, jatkokset ja katkaisupituudet. Taipuman tarkistus graafisella menetelmällä, halkeamaleveyden tarkistus taulukkomenetelmällä.

Esitietovaatimukset (OJ)

Rakennetekniikan perusteet (RTEK1)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää teräsbetonirakenteiden suunnitteluperusteet sekä betonin ja betoniterästen lujuustekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa mitoittaa ja suunnitella erityyppisiä, myös jatkuvia, palkki- ja laattarakenteita. Hän osaa myös mitoittaa seinät ja pilarit nurjahdusta vastaan sekä maanvaraiset perustukset. Opiskelija osaa valita betonipeitteen paksuuden säilyvyys- ja palonkestävyyskriteerien mukaan. Opiskelija hallitsee myös raudoituksen ankkuroinnin ja katkaisupituuden määrityksen perusteet. Opiskelija osaa taipuman ja halkeilun arvioinnin perusteet. Opiskelija osaa tuottaa teräsbetonirakenteiden rakennepiirustuksia CAD-ohjelmistolla.

Sisältö (OJ)

Teräsbetonirakenteiden suunnitteluperusteet. Materiaalit ja materiaaliominaisuudet. Mitoitus taivutukselle, leikkaukselle ja lävistykselle. Suorakaidepalkit, laatta- ja laippapalkit. Yhteen suuntaan ja ristiinkantavat laatat, pilarilaatat. Aukot rakenteissa. Maanvaraiset laatat. Seinät ja pilarit. Anturat, tukimuurit. Säilyvyys, rasitusluokat ja raudoituksen betonipeite. Tankojen ankkurointi, jatkokset ja katkaisupituudet. Taipuman tarkistus graafisella menetelmällä, halkeamaleveyden tarkistus taulukkomenetelmällä.

Esitietovaatimukset (OJ)

Rakennetekniikan perusteet (RTEK1)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tuntee betonin osa-aineet ja niiden ominaisuudet sekä ympäristövaikutukset. Opiskelija tietää betonimassan ja kovettuneen betonin tärkeimmät ominaisuudet, sekä niihin vaikuttavat tekijät. Opiskelija tuntee betonirakenteiden säilyvyystekijät ja betonitekniikan yleiset laatuvaatimukset, sekä kelpoisuuden osoittamismenetelmät. Opiskelija osaa suunnitella betonin koostumuksen tavanomaisiin tarkoituksiin ja kykenee tekemään saatuun koostumukseen tarvittavat korjaukset. Opiskelija tuntee erilaiset betonilaadut, sekä betonointimenetelmät ja ymmärtää betonityön ainutlaatuisuuden eri olosuhteissa ja erityisesti talvirakentamisessa. Opiskelija ymmärtää betonin lujuudenkehityksen, sekä periaatetasolla laadun ja olosuhteiden korrelaation.

Sisältö (OJ)

Betonin historia ja ainesosat. Runkoaines, sen yhdistely ja laatukriteerit, sementit ja niiden valmistus ja ominaisuudet. Betonimassan kriteerit, teko ja suhteutus. Massan sitoutuminen ja kovettuminen. Muottitekniikan ja valutöiden perusteet. Rasitusluokat, olosuhteiden vaikutus ja betonin vaurioitumismekanismit. Talvibetonointi sekä kypsyysikälaskenta. Raudoituksen ja betonin yhteistoiminnan kriteerit ja periaatteet. Erikoisbetonit ja –betonoinnit, sekä lattiarakenteiden teon ja paikallavalun sekä elementtitekniikan perusteet. Betonin vaikutus rakennettuun ympäristöön.

Laboratorioharjoitukset ja raportoinnit.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa betonin valmistamisen ja tuntee sen perusominaisuudet, sekä hallitsee betonin tavanomaisen käytön. Opiskelija osaa ohjattuna suhteuttaa betonin. Opiskelija tunnistaa rasitusluokkien ja talvirakentamisen haasteet sekä jälkihoidon tarpeen. Opiskelija tunnistaa muottitekniikan vaatimukset.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita eri vaihtoehdoista sopivimman betonilaadun ja toteutustavan ja määritellä perusteet valinnoilleen. Lisäksi opiskelija tunnistaa eri rakenteiden asettamat vaatimukset ja rajoitteet betonin käytölle. Opiskelija tunnistaa ja osaa määritellä erikoismassojen ja –betonointitapojen käytön sekä oikean jälkihoidon.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän ymmärtää laaja-alaisesti betonin materiaaliominaisuudet ja käytön kaikissa tilanteissa. Opiskelija osaa valita monipuolisesti eri kohteisiin sopivimman betonimassan ja valutavan sekä hallitsee jälkihoidon ja laadun sekä lujuuskehityksen.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaisesti

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Kurssilla on tentti, jonka ajankohta sovitaan kurssin alussa.
Samoin uusinnat sovitaan erikseen opettajan kanssa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Asteikolla 0-5 ,
Kirjalliset tentit, tehdyt kotitehtävät ja suoritetut laboratorioharjoitukset.
Laboratorioharjoituksissa on 100% osallistumis- ja tekovelvoite.
Kontaktitunneilla osallistumisvelvoite on 75% tenttioikeuden saamiseksi.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Lähiopetus ja laboratoriotyöt
Demonstratiot
Kotitehtävät
Tehdaskäynti

Oppimateriaalit

Tunneilla käsitelty materiaali, mikä pohjautuu betoninormeihin By 65 ja oppikirjaan By 201, sekä By:n sähköiseen oppimisympäristöön.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetusta on n. 46 h ja 6 kpl laboraatorioita, sekä tehdaskäynti.
Laboratoriotyöt tehdään 2-3 hlö pienryhmissä (luokka jaetaan kahteen pääryhmään).
Tarkempi vaiheistus ja ryhmäjako selvitetään kurssin alussa.

Sisällön jaksotus

Tarkennetaan kurssin alussa.
Perustuen By 201 kirjan mukaiseen jaksotukseen.
Ohjeellinen sisältö, järjestys ja tuntikehys;
Yleistä betonirakentamisesta, historia, kehitys, talo/infra 2h
Betonin käyttökohteet 1h
Betonin osa-aineet (runkoaineet ja sementti) 3-4h
Betonin ja betonimassan ominaisuudet 1-2h
Betonin koostumuksen määritys, suhteitus 3h
Betonirakentamisen laatutekniikka 1h
Kovettuneen betonin ominaisuudety 1-2h
Betonitöiden suoritus: betonitöidenvaiheet, muotit, raudoitus, betonin valmistus, massan valinta, valumenetelmät, valu jälkihoito, lujuuden seuranta 6-8h
Talvibetonointi, kypsyysikä ja muut erikoisolosuhteet 3-4h
Muottitekniikan perusteita 1-2h
Teräsbetonirakenteen toiminta 1-2h
Betonivaurioiden kartoitus ja analysointi,
sekä korjaus- ja paikkaustyöt 2-3h
Betonilattiat ja muut liittyvät rakenneosat 2h
Erikoismenetelmät ja -massat 2-3h
Elementtirakenteet 2h
Betonitekniikan sovellutukset, infrarakentaminen, tulevaisuus 1h
Tentti (2h) & tentin palautus (1h) 3h
Excursio, case, kohteena valmisbetoni-/elementtitehdas 3h
Etä/kotitehtäviä ja niiden tarkastusta 2-4 h / kerta (alustavasti: Aloituskysely, kiviaines yhdistely, suhteitus ja koostumus, kypsyysikä, talven haasteet, teräsosat jne … )
Englanniksi tarvittaessa sanastoa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Käynti betoniasemalla

Lisätietoja opiskelijoille

Kurssi on ns. pätevyyskurssi (ks. FISE:n sivut).

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson avulla opiskelijalle muodostuu perusymmärrys nykyaikaisten 3D-mittausmenetelmien ja geospatiaalisten avoimien aineistojen hyödynnettävyydestä kiinteistö- ja rakennusalan hankkeissa. Opiskelija saa kattavan kuvan pistepilvistä, laserkeilauksesta, fotogrammetriasta ja drooneista, sekä näihin liittyvistä ohjelmistoista ja työnkuluista.

Sisältö (OJ)

Opintojakson aikana käsitellään seuraavat asiat:
- koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät, perinteiset mittausmenetelmät ja laitteet
- maalaserkeilaus, työnkulku ja laitteet, georeferointi
- pistepilviohjelmistot ja pistepilvien jälkikäsittely
- 3D-tiedostoformaatit ja yhteensopivuus
- pistepilvestä malliksi –työnkulut ja pistepilvien tuonti suunnitteluohjelmistoihin
- fotogrammetrian perusperiaatteet
- kameradroonit ja fotogrammetria
- fotogrammetriaohjelmistot
- geospatiaaliset avoimet aineistot, lähteet ja käsittelyyn soveltuvat ohjelmistot

Esitietovaatimukset (OJ)

Perustiedot mittaustekniikasta, paikkatietojärjestelmistä tai suunnitteluohjelmistoista ovat suositeltavia, mutta eivät pakollisia.

Lisätiedot (OJ)

Opetus sisältää luentoja ja harjoituksia/harjoitustöitä. Harjoituksia tehdään sekä yksin että ryhmässä. Tentti suoritetaan viitenä välikokeena, jotka järjestetään sähköisinä Tabula-tentteinä oppituntien alussa. Välikokeiden aikataulu ilmoitetaan opintojakson alussa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Tentti järjestetään opintojakson lopussa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivisuus ja osallistuminen luennoille: 80% läsnäolovaatimus.
Harjoitustyöt on palautettava sovittuun päivämäärään mennessä. Aikataulupoikkeukset hyväksyttävissä ainoastaan, mikäli niistä on sovittu etukäteen opettajien kanssa.

Arvosana 0-5 osaamisen mukaisesti.
Arvosana muodostuu seuraavasti:
Tentti: 100 %, arviointi 0-5
Harjoitustyöt: Arviointi Hyväksytty/Hylätty. Jos kaikki opintojakson harjoitustyöt on palautettu hyväksytysti, on sillä puolen numeron korotusvaikutus opintojakson arvosanaan.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Opetus sisältää luentoja, harjoituksia & harjoitustöitä. Harjoituksia ja harjoitustöitä tehdään sekä yksin että ryhmässä ohjeiden mukaisesti.
Lisäksi opintojakson aikana suoritetaan Traficomin järjestämä avoimen kategorian A1/A3-luokkien drone-kauko-ohjaajan verkkoteoriakoe. Verkkoteoriakokeen suorittaminen lasketaan opintojakson harjoitustyöksi.
Opintojakson tentti järjestetään sähköisenä Moodle-tenttinä opintojakson lopussa.

Oppimateriaalit

Opintojaksolla käytettävä oppimateriaali julkaistaan opintojakson aikana Moodle-alustalla.
Traficomin julkaisemat Droneinfo.fi -sivuston itseopiskelumateriaalit EU-asetuksen mukaisiin kauko-ohjaajan kokeisiin.
Suositeltavat kirjallisuuslähteet määritellään opintojakson aikana.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus (luennot ja harjoitukset, tentti) 40 tuntia.
Itseopiskelu (harjoitustyöt, tenttiin valmistautuminen, yms) 41 tuntia.

Sisällön jaksotus

Kolmannella periodilla painotus on luennoissa ja tietokoneharjoituksissa.
Ulkoharjoitukset painottuvat paremmin soveltuvien sääolosuhteiden vuoksi neljännelle periodille.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija osaa:
- selittää koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien perusperiaatteet
- selittää takymetri- ja satelliittipaikannuspohjaisten mittaustapojen periaatteet
- käyttää maalaserkeilainta ja tähyksiä pistepilvidatan keräämisessä
- luoda fotogrammetriaohjelmistolla yksinkertaisen fotogrammetrisen mallin valokuvista
- suunnitella droonilla tapahtuvan kuvien ottamisen fotogrammetrisen mallinnuksen tarpeisiin
- ladata Maanmittauslaitoksen avointa ilmakeilausaineistoa ja analysoida sitä pistepilviohjelmalla

Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Edellä mainittujen taitojen lisäksi opiskelija osaa:
- valita ja käyttää sopivaa mittausmenetelmää pistepilviaineiston georeferointiin
- valita oikean koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän georeferointiin
- valita sopivat menetelmät ja työkalut pistepilviaineiston keräämiseksi erilaisissa kohteissa
- rekisteröidä pistepilven ja analysoida sitä
- valita sopivan tiedostoformaatin 3D-aineistolle ja tuoda sen suunnittelu-/mallinnusohjelmaan
- käyttää pistepilveä valitussa suunnittelu-/mallinnusohjelmassa
- luoda maaston korkeusmallin perustuen Maanmittauslaitoksen avoimeen aineistoon

Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija osaa soveltaa kaikkia edellä mainittuja taitoja ja työkaluja
- yhdistääkseen 3D-aineistoa eri lähteistä ja eri tiedostomuodoissa sekä koordinaattijärjestelmissä
- tuottaakseen mittatarkkaa pistepilviaineistoa suunnittelu- ja havainnollistamistarkoituksiin

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tunnistaa maarakentamisessa käytettävät materiaalit ja osaa selittää niiden käyttökelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa luetella maa- ja kiviainesmateriaalien jalostamiseen käytettäviä tekniikoita sekä yleisimpien uusiomateriaalien keskeisimmät erityispiirteet maarakentamisen kannalta. Opiskelija osaa valita maarakennustöihin soveltuvan kaluston ja työskentelytekniikan vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailuja varten. Opiskelija osaa selittää maarakenteisiin liittyvät tilavuuskäsitteet ja massakertoimet sekä osaa soveltaa niitä yksinkertaisen massansiirtosuunnitelman laadinnassa. Opiskelija osaa kuvata tavanomaiseen maarakennustyöhön sisältyvät työvaiheet. Opiskelija osaa määritellä tavanomaisten maarakenteiden laatuvaatimukset ja valita tarkoituksenmukaiset menetelmät laadun todentamiseen. Opiskelija osaa kuvata ja arvioida maarakennustöiden toteutukseen liittyviä työturvallisuusriskejä ja ympäristövaikutuksia. Opiskelija osaa kuvata tietomallinnuksen hyödyntämistapoja maarakennustöiden toteutuksessa.

Sisältö (OJ)

Maarakentamisessa käytettävät materiaalit ja niiden maarakennustekniset ominaisuudet. maarakennusmateriaalien tuotanto- ja jalostustekniikat. Maarakennuskalustojen ominaisuudet ja työskentelytekniikat. Maarakenteisiin liittyvät tilavuuskäsitteet ja massakertoimet. Maarakennustyön työvaiheet ja laadunvalvontamenetelmät. Maarakennustöiden turvallisuus ja ympäristövaikutukset. Tietomallinnuksen sovellutukset maarakentamisessa.

Esitietovaatimukset (OJ)

Geotekniikan perusteet (GEO1)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet sekä puutuotteiden ja rakenneteräksen lujuustekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa mitoittaa ja suunnitella erityyppisiä, kantavia puu- ja teräsrakenteita. Hän osaa myös mitoittaa puristetut puu- ja teräsrakenteet nurjahdusta vastaan. Opiskelija tuntee eri liitosratkaisut ja hallitsee liitosten suunnitteluperusteet. Opiskelija osaa tarkistaa puu- ja teräsrakenteen kelpoisuuden taipumarajatilassa. Opiskelija hallitsee rakenteiden suojaamisen erilaisia ympäristörasituksia ja palotilanteen rasituksia vastaan. Opiskelija osaa tuottaa puu- ja teräsrakenteiden rakennepiirustuksia CAD-ohjelmistolla.

Sisältö (OJ)

Puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet. Tyypilliset rungon ja vaipan rakenneratkaisut. Materiaalit ja materiaaliominaisuudet. Profiilityypit ja poikkileikkausluokat. Mitoitus taivutukselle, leikkaukselle ja puristetun rakenteen nurjahdukselle. Liitostyypit, liitosten mitoitus. Säilyvyys, rasitusluokat, palotilanteen käyttäytyminen ja suojaustavat. Käyttörajatilatarkastelut.

Esitietovaatimukset (OJ)

Rakennetekniikan perusteet (RTEK1)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman menettelytavan ja perustella valintansa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti ratkaisumenetelmiä.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaan etänä/lähinä/hybridinä.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Ensimmäinen välikoe (puuosuus) pidetään syys-lokakuussa 2024. Toinen välikoe (teräsosuus) pidetään joulukuussa 2024. Uusinnat ja korotukset yleisinä uusintatenttipäivinä vuoden 2025 talvella tai erikseen sovittaessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Sisällöstä on puolet terästä ja puolet puuta. Molempien materiaalien kaikki harjoitukset/harjoitustyöt ja kokeet pitää suorittaa hyväksytysti.

Puuosuuden arviointi painottuu seuraavasti: harjoitustyö/harjoitukset 66 %, tentti 33 %.

Teräsosuudella tehdään palautettavia harjoitustehtäviä ja tentti. Harjoituksien viimeinen palautuspäivä annetaan harjoitustehtävän yhteydessä. Hyvin tehdyistä ja ajoissa palautetuista tehtävistä saa teräsosuuden kokeen arvosanaan maks. 0,5 suuruisen korotuksen.

Kurssin loppuarvosana muodostuu puu- ja teräsosan arvosanojen keskiarvona.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

etä-/lähi-/hybridiopetus
demonstraatiot
harjoitukset
tentti
ongelmalähtöinen opiskelu
harjoitustyöt

Oppimateriaalit

Sähköisessä muodossa:
- Luentokalvot
- Puuinfo. Puurakenteiden lyhennetty suunnitteluohje 2020.
- Eurokoodi EN 1990 Rakenteiden suunnitteluperusteet
- Eurokoodi EN 1991-1-1 Rakenteiden kuormat
- Eurokoodi EN 1993-1-3 Teräsrakenteiden suunnittelu
- Eurokoodi EN 1995-1-5 Puurakenteiden suunnittelu
- Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriön ohje teräsrakenteista 2019
Kirjallisuutta
RIL 201-1-2017 Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. Eurokoodi. ISBN: 978-951-758-609-2

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

etä-/lähi-/hybridiopetusta 4h/vko + itsenäinen opiskelu + harjoitustehtävien teko + kokeisiin valmistautuminen

Sisällön jaksotus

PUU:
- puun materiaaliominaisuudet
- metalliliittimet ja korroosio
- nurjahdus + taivutus
- yhdistetyt jännitykset
- mekaaniset liitokset yleistä: naulaliitos
- kootut rakenneosat ja rakennejärjestelmät

TERÄS:
- poikkileikkausluokat
- veto
- puristus
- nurjahdus
- taivutus
- taipuma
- yhdistetyt jännitykset

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla opiskellaan juuri olennaisimpia asioita rakennesuunnittelijalta vaadittavien käytännön työelämätaitojen osalta.

Kansainvälisyys

Ei ole

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet sekä puutuotteiden ja rakenneteräksen lujuustekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa mitoittaa ja suunnitella erityyppisiä, kantavia puu- ja teräsrakenteita. Hän osaa myös mitoittaa puristetut puu- ja teräsrakenteet nurjahdusta vastaan. Opiskelija tuntee eri liitosratkaisut ja hallitsee liitosten suunnitteluperusteet. Opiskelija osaa tarkistaa puu- ja teräsrakenteen kelpoisuuden taipumarajatilassa. Opiskelija hallitsee rakenteiden suojaamisen erilaisia ympäristörasituksia ja palotilanteen rasituksia vastaan. Opiskelija osaa tuottaa puu- ja teräsrakenteiden rakennepiirustuksia CAD-ohjelmistolla.

Sisältö (OJ)

Puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet. Tyypilliset rungon ja vaipan rakenneratkaisut. Materiaalit ja materiaaliominaisuudet. Profiilityypit ja poikkileikkausluokat. Mitoitus taivutukselle, leikkaukselle ja puristetun rakenteen nurjahdukselle. Liitostyypit, liitosten mitoitus. Säilyvyys, rasitusluokat, palotilanteen käyttäytyminen ja suojaustavat. Käyttörajatilatarkastelut.

Esitietovaatimukset (OJ)

Rakennetekniikan perusteet (RTEK1)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman menettelytavan ja perustella valintansa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti ratkaisumenetelmiä.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaan etänä/lähinä/hybridinä.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Ensimmäinen välikoe (puuosuus) pidetään syys-lokakuussa 2024. Toinen välikoe (teräsosuus) pidetään joulukuussa 2024. Uusinnat ja korotukset yleisinä uusintatenttipäivinä vuoden 2025 talvella tai erikseen sovittaessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Sisällöstä on puolet terästä ja puolet puuta. Molempien materiaalien kaikki harjoitukset/harjoitustyöt ja kokeet pitää suorittaa hyväksytysti.

Puuosuuden arviointi painottuu seuraavasti: harjoitustyö/harjoitukset 66 %, tentti 33 %.

Teräsosuudella tehdään palautettavia harjoitustehtäviä ja tentti. Harjoituksien viimeinen palautuspäivä annetaan harjoitustehtävän yhteydessä. Hyvin tehdyistä ja ajoissa palautetuista tehtävistä saa teräsosuuden kokeen arvosanaan maks. 0,5 suuruisen korotuksen.

Kurssin loppuarvosana muodostuu puu- ja teräsosan arvosanojen keskiarvona.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

etä-/lähi-/hybridiopetus
demonstraatiot
harjoitukset
tentti
ongelmalähtöinen opiskelu
harjoitustyöt

Oppimateriaalit

Sähköisessä muodossa:
- Luentokalvot
- Puuinfo. Puurakenteiden lyhennetty suunnitteluohje 2020.
- Eurokoodi EN 1990 Rakenteiden suunnitteluperusteet
- Eurokoodi EN 1991-1-1 Rakenteiden kuormat
- Eurokoodi EN 1993-1-3 Teräsrakenteiden suunnittelu
- Eurokoodi EN 1995-1-5 Puurakenteiden suunnittelu
- Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriön ohje teräsrakenteista 2019
Kirjallisuutta
RIL 201-1-2017 Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. Eurokoodi. ISBN: 978-951-758-609-2

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

etä-/lähi-/hybridiopetusta 4h/vko + itsenäinen opiskelu + harjoitustehtävien teko + kokeisiin valmistautuminen

Sisällön jaksotus

PUU:
- puun materiaaliominaisuudet
- metalliliittimet ja korroosio
- nurjahdus + taivutus
- yhdistetyt jännitykset
- mekaaniset liitokset yleistä: naulaliitos
- kootut rakenneosat ja rakennejärjestelmät

TERÄS:
- poikkileikkausluokat
- veto
- puristus
- nurjahdus
- taivutus
- taipuma
- yhdistetyt jännitykset

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla opiskellaan juuri olennaisimpia asioita rakennesuunnittelijalta vaadittavien käytännön työelämätaitojen osalta.

Kansainvälisyys

Ei ole

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet sekä puutuotteiden ja rakenneteräksen lujuustekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa mitoittaa ja suunnitella erityyppisiä, kantavia puu- ja teräsrakenteita. Hän osaa myös mitoittaa puristetut puu- ja teräsrakenteet nurjahdusta vastaan. Opiskelija tuntee eri liitosratkaisut ja hallitsee liitosten suunnitteluperusteet. Opiskelija osaa tarkistaa puu- ja teräsrakenteen kelpoisuuden taipumarajatilassa. Opiskelija hallitsee rakenteiden suojaamisen erilaisia ympäristörasituksia ja palotilanteen rasituksia vastaan. Opiskelija osaa tuottaa puu- ja teräsrakenteiden rakennepiirustuksia CAD-ohjelmistolla.

Sisältö (OJ)

Puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet. Tyypilliset rungon ja vaipan rakenneratkaisut. Materiaalit ja materiaaliominaisuudet. Profiilityypit ja poikkileikkausluokat. Mitoitus taivutukselle, leikkaukselle ja puristetun rakenteen nurjahdukselle. Liitostyypit, liitosten mitoitus. Säilyvyys, rasitusluokat, palotilanteen käyttäytyminen ja suojaustavat. Käyttörajatilatarkastelut.

Esitietovaatimukset (OJ)

Rakennetekniikan perusteet (RTEK1)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman menettelytavan ja perustella valintansa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti ratkaisumenetelmiä.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaan.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Ensimmäinen välikoe (puuosuus) pidetään syys-lokakuussa 2024. Toinen välikoe (teräsosuus) pidetään joulukuussa 2024. Uusinnat ja korotukset yleisinä uusintatenttipäivinä vuoden 2025 talvella tai erikseen sovittaessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Sisällöstä on puolet terästä ja puolet puuta. Molempien materiaalien kaikki harjoitukset/harjoitustyöt ja kokeet pitää suorittaa hyväksytysti.

Puuosuuden arviointi painottuu seuraavasti: harjoitustyö/harjoitukset 66 %, tentti 33 %.

Teräsosuudella tehdään palautettavia harjoitustehtäviä ja tentti. Harjoituksien viimeinen palautuspäivä annetaan harjoitustehtävän yhteydessä. Hyvin tehdyistä ja ajoissa palautetuista tehtävistä saa teräsosuuden kokeen arvosanaan maks. 0,5 suuruisen korotuksen.

Kurssin loppuarvosana muodostuu puu- ja teräsosan arvosanojen keskiarvona.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

lähiopetus
demonstraatiot
harjoitukset
tentti
ongelmalähtöinen opiskelu
harjoitustyöt

Oppimateriaalit

Sähköisessä muodossa:
- Luentokalvot
- Puuinfo. Puurakenteiden lyhennetty suunnitteluohje 2020.
- Eurokoodi EN 1990 Rakenteiden suunnitteluperusteet
- Eurokoodi EN 1991 Rakenteiden kuormat
- Eurokoodi EN 1993-1-1 Teräsrakenteiden suunnittelu
- Eurokoodi EN 1995-1-5 Puurakenteiden suunnittelu
- Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriön ohje teräsrakenteista 2019
Kirjallisuutta
RIL 201-1-2017 Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. Eurokoodi. ISBN: 978-951-758-609-2

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

lähiopetusta 4h/vko + itsenäinen opiskelu + harjoitustehtävien teko + kokeisiin valmistautuminen

Sisällön jaksotus

PUU:
- puun materiaaliominaisuudet
- metalliliittimet ja korroosio
- nurjahdus + taivutus
- yhdistetyt jännitykset
- mekaaniset liitokset yleistä: naulaliitos
- kootut rakenneosat ja rakennejärjestelmät

TERÄS:
- poikkileikkausluokat
- veto
- puristus
- nurjahdus
- taivutus
- taipuma
- yhdistetyt jännitykset

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla opiskellaan juuri olennaisimpia asioita rakennesuunnittelijalta vaadittavien käytännön työelämätaitojen osalta.

Kansainvälisyys

Ei ole

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää rakennuskohteen elinkaaren taloudelliseen, tekniseen ja ekologiseen laatuun vaikuttavat tekijät. Hän tuntee keskeiset elinkaarisuunnittelun menetelmät ja työvälineet sekä osaa soveltaa niitä rakennuskohteen elinkaaren eri vaiheissa. Opiskelija oppii tuntemaan korjausrakentamistoiminnan perusteet ja keskeiset toimintatavat. Hän tuntee rakennusten ja rakenteiden historiaa, niin että hän pystyy käyttämään näitä tietoja ammatillisen toimintansa lähtökohtina. Hän tuntee tavanomaiset vaurioitumisilmiöt sekä korjattavassa rakennuskannassa olevat vaaralliset ja haitalliset rakennusmateriaalit. Opintojaksolla opiskelija perehtyy tavanomaisiin korjausratkaisuihin. Hänellä on kokonaiskäsitys kuntoarvioiden ja -tutkimusten merkityksestä korjausrakentamisen lähtötietojen hankinnassa.
Opintojaksolla pääpaino on 1900-luvun rakennuskannassa.

Osatavoitteet: Opiskelija osaa:
- kuvailla taloudellisen, teknisen ja ekologisen kestävyyden käsitteet sekä toimintatavat, joilla kestäviin ratkaisuihin pyritään
- määritellä ja selittää keskeiset betoni-, teräs- ja puurakenteiden turmeltumisilmiöt
- arvioida tavanomaisten talorakenteiden odotettavissa olevaa käyttöikää ja erilaisten suunnitteluratkaisujen ja olosuhteiden vaikutusta siihen
- kuvailla korjausrakentamisen merkitystä, erityispiirteitä ja eroja uudisrakentamiseen nähden
- selittää rakennuksen ylläpitovaiheen merkitystä ja toimintatapoja kestävän rakentamisen näkökulmasta
- kuvailla kiertotalouden periaatteet ja niiden soveltaminen rakennushankkeissa

Sisältö (OJ)

Elinkaaritekniikan määrittely, elinkaarisuunnittelun menetelmät, elinkaaren taloudelliset laskelmat, elinkaarihankkeet, rakennusten ylläpito ja käyttö, rakennusosien ja –materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys. Korjausrakentamisen perusteita ja toiminnan lähtökohtia, korjattavan rakennuskannan historiaa. Keskeiset rakennusosat ja materiaalit korjattavassa rakennuskannassa, vaurioituminen ja rakenteiden kestävyys. Kuntoarvioiden ja -tutkimusten perusteet. Asbesti ja haitta-aineet.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää rakennuskohteen elinkaaren taloudelliseen, tekniseen ja ekologiseen laatuun vaikuttavat tekijät. Hän tuntee keskeiset elinkaarisuunnittelun menetelmät ja työvälineet sekä osaa soveltaa niitä rakennuskohteen elinkaaren eri vaiheissa. Opiskelija oppii tuntemaan korjausrakentamistoiminnan perusteet ja keskeiset toimintatavat. Hän tuntee rakennusten ja rakenteiden historiaa, niin että hän pystyy käyttämään näitä tietoja ammatillisen toimintansa lähtökohtina. Hän tuntee tavanomaiset vaurioitumisilmiöt sekä korjattavassa rakennuskannassa olevat vaaralliset ja haitalliset rakennusmateriaalit. Opintojaksolla opiskelija perehtyy tavanomaisiin korjausratkaisuihin. Hänellä on kokonaiskäsitys kuntoarvioiden ja -tutkimusten merkityksestä korjausrakentamisen lähtötietojen hankinnassa.
Opintojaksolla pääpaino on 1900-luvun rakennuskannassa.

Osatavoitteet: Opiskelija osaa:
- kuvailla taloudellisen, teknisen ja ekologisen kestävyyden käsitteet sekä toimintatavat, joilla kestäviin ratkaisuihin pyritään
- määritellä ja selittää keskeiset betoni-, teräs- ja puurakenteiden turmeltumisilmiöt
- arvioida tavanomaisten talorakenteiden odotettavissa olevaa käyttöikää ja erilaisten suunnitteluratkaisujen ja olosuhteiden vaikutusta siihen
- kuvailla korjausrakentamisen merkitystä, erityispiirteitä ja eroja uudisrakentamiseen nähden
- selittää rakennuksen ylläpitovaiheen merkitystä ja toimintatapoja kestävän rakentamisen näkökulmasta
- kuvailla kiertotalouden periaatteet ja niiden soveltaminen rakennushankkeissa

Sisältö (OJ)

Elinkaaritekniikan määrittely, elinkaarisuunnittelun menetelmät, elinkaaren taloudelliset laskelmat, elinkaarihankkeet, rakennusten ylläpito ja käyttö, rakennusosien ja –materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys. Korjausrakentamisen perusteita ja toiminnan lähtökohtia, korjattavan rakennuskannan historiaa. Keskeiset rakennusosat ja materiaalit korjattavassa rakennuskannassa, vaurioituminen ja rakenteiden kestävyys. Kuntoarvioiden ja -tutkimusten perusteet. Asbesti ja haitta-aineet.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää rakennuskohteen elinkaaren taloudelliseen, tekniseen ja ekologiseen laatuun vaikuttavat tekijät. Hän tuntee keskeiset elinkaarisuunnittelun menetelmät ja työvälineet sekä osaa soveltaa niitä rakennuskohteen elinkaaren eri vaiheissa. Opiskelija oppii tuntemaan korjausrakentamistoiminnan perusteet ja keskeiset toimintatavat. Hän tuntee rakennusten ja rakenteiden historiaa, niin että hän pystyy käyttämään näitä tietoja ammatillisen toimintansa lähtökohtina. Hän tuntee tavanomaiset vaurioitumisilmiöt sekä korjattavassa rakennuskannassa olevat vaaralliset ja haitalliset rakennusmateriaalit. Opintojaksolla opiskelija perehtyy tavanomaisiin korjausratkaisuihin. Hänellä on kokonaiskäsitys kuntoarvioiden ja -tutkimusten merkityksestä korjausrakentamisen lähtötietojen hankinnassa.
Opintojaksolla pääpaino on 1900-luvun rakennuskannassa.

Osatavoitteet: Opiskelija osaa:
- kuvailla taloudellisen, teknisen ja ekologisen kestävyyden käsitteet sekä toimintatavat, joilla kestäviin ratkaisuihin pyritään
- määritellä ja selittää keskeiset betoni-, teräs- ja puurakenteiden turmeltumisilmiöt
- arvioida tavanomaisten talorakenteiden odotettavissa olevaa käyttöikää ja erilaisten suunnitteluratkaisujen ja olosuhteiden vaikutusta siihen
- kuvailla korjausrakentamisen merkitystä, erityispiirteitä ja eroja uudisrakentamiseen nähden
- selittää rakennuksen ylläpitovaiheen merkitystä ja toimintatapoja kestävän rakentamisen näkökulmasta
- kuvailla kiertotalouden periaatteet ja niiden soveltaminen rakennushankkeissa

Sisältö (OJ)

Elinkaaritekniikan määrittely, elinkaarisuunnittelun menetelmät, elinkaaren taloudelliset laskelmat, elinkaarihankkeet, rakennusten ylläpito ja käyttö, rakennusosien ja –materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys. Korjausrakentamisen perusteita ja toiminnan lähtökohtia, korjattavan rakennuskannan historiaa. Keskeiset rakennusosat ja materiaalit korjattavassa rakennuskannassa, vaurioituminen ja rakenteiden kestävyys. Kuntoarvioiden ja -tutkimusten perusteet. Asbesti ja haitta-aineet.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää rakennuskohteen elinkaaren taloudelliseen, tekniseen ja ekologiseen laatuun vaikuttavat tekijät. Hän tuntee keskeiset elinkaarisuunnittelun menetelmät ja työvälineet sekä osaa soveltaa niitä rakennuskohteen elinkaaren eri vaiheissa. Opiskelija oppii tuntemaan korjausrakentamistoiminnan perusteet ja keskeiset toimintatavat. Hän tuntee rakennusten ja rakenteiden historiaa, niin että hän pystyy käyttämään näitä tietoja ammatillisen toimintansa lähtökohtina. Hän tuntee tavanomaiset vaurioitumisilmiöt sekä korjattavassa rakennuskannassa olevat vaaralliset ja haitalliset rakennusmateriaalit. Opintojaksolla opiskelija perehtyy tavanomaisiin korjausratkaisuihin. Hänellä on kokonaiskäsitys kuntoarvioiden ja -tutkimusten merkityksestä korjausrakentamisen lähtötietojen hankinnassa.
Opintojaksolla pääpaino on 1900-luvun rakennuskannassa.

Osatavoitteet: Opiskelija osaa:
- kuvailla taloudellisen, teknisen ja ekologisen kestävyyden käsitteet sekä toimintatavat, joilla kestäviin ratkaisuihin pyritään
- määritellä ja selittää keskeiset betoni-, teräs- ja puurakenteiden turmeltumisilmiöt
- arvioida tavanomaisten talorakenteiden odotettavissa olevaa käyttöikää ja erilaisten suunnitteluratkaisujen ja olosuhteiden vaikutusta siihen
- kuvailla korjausrakentamisen merkitystä, erityispiirteitä ja eroja uudisrakentamiseen nähden
- selittää rakennuksen ylläpitovaiheen merkitystä ja toimintatapoja kestävän rakentamisen näkökulmasta
- kuvailla kiertotalouden periaatteet ja niiden soveltaminen rakennushankkeissa

Sisältö (OJ)

Elinkaaritekniikan määrittely, elinkaarisuunnittelun menetelmät, elinkaaren taloudelliset laskelmat, elinkaarihankkeet, rakennusten ylläpito ja käyttö, rakennusosien ja –materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys. Korjausrakentamisen perusteita ja toiminnan lähtökohtia, korjattavan rakennuskannan historiaa. Keskeiset rakennusosat ja materiaalit korjattavassa rakennuskannassa, vaurioituminen ja rakenteiden kestävyys. Kuntoarvioiden ja -tutkimusten perusteet. Asbesti ja haitta-aineet.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Asta-Rakentajanäyttelyn järjestäminen ja siihen liittyvät projektiopinnot

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson keskeinen tavoite on hahmottaa silta osana liikenneväylää. Sillan rakennesuunnittelu ei kuulu opintojaksoon, mutta siltojen kuormitusten, laatuvaatimusten ja rakentamismenetelmien tunteminen antavat hyvän pohjan sekä suunnittelu- että rakentamistehtäviin ja myös siltojen korjaustöihin.

Opiskelija oppii tunnistamaan siltatyypit ja tietää niille soveltuvat käyttökohteet ja pystyy arvioimaan taloudellisen jännevälin ja rakentamismenetelmän kullekin tyypille. Opiskelija tutustuu siltojen tarkastustoimintaan, kunnon tutkimusmenetelmiin ja tavanomaisiin korjaustapoihin.

Sisältö (OJ)

Suomen sillasto, siltojen kuormitukset, siltatyypit ja niiden soveltuminen eri olosuhteisiin, siltojen rakenteet, rakennusmateriaalit ja toiminnalliset vaatuvaatimukset. Paikalla valettavien siltojen muotti-, teline-, raudoitus- ja betonointityöt sekä näiden laatuvaatimukset sekä virtapilarin rakentamismenetelmät. Puu- ja terässillat, elementtien käyttö sillan rakentamisessa.
Siltojen tarkastusjärjestelmä, kunnon tutkimusmenetelmät ja tavallisimmat korjaustyömenetelmät.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää rakennuskohteen elinkaaren taloudelliseen, tekniseen ja ekologiseen laatuun vaikuttavat tekijät. Hän tuntee keskeiset elinkaarisuunnittelun menetelmät ja työvälineet sekä osaa soveltaa niitä rakennuskohteen elinkaaren eri vaiheissa. Opiskelija oppii tuntemaan korjausrakentamistoiminnan perusteet ja keskeiset toimintatavat. Hän tuntee rakennusten ja rakenteiden historiaa, niin että hän pystyy käyttämään näitä tietoja ammatillisen toimintansa lähtökohtina. Hän tuntee tavanomaiset vaurioitumisilmiöt sekä korjattavassa rakennuskannassa olevat vaaralliset ja haitalliset rakennusmateriaalit. Opintojaksolla opiskelija perehtyy tavanomaisiin korjausratkaisuihin. Hänellä on kokonaiskäsitys kuntoarvioiden ja -tutkimusten merkityksestä korjausrakentamisen lähtötietojen hankinnassa.
Opintojaksolla pääpaino on 1900-luvun rakennuskannassa.

Osatavoitteet: Opiskelija osaa:
- kuvailla taloudellisen, teknisen ja ekologisen kestävyyden käsitteet sekä toimintatavat, joilla kestäviin ratkaisuihin pyritään
- määritellä ja selittää keskeiset betoni-, teräs- ja puurakenteiden turmeltumisilmiöt
- arvioida tavanomaisten talorakenteiden odotettavissa olevaa käyttöikää ja erilaisten suunnitteluratkaisujen ja olosuhteiden vaikutusta siihen
- kuvailla korjausrakentamisen merkitystä, erityispiirteitä ja eroja uudisrakentamiseen nähden
- selittää rakennuksen ylläpitovaiheen merkitystä ja toimintatapoja kestävän rakentamisen näkökulmasta
- kuvailla kiertotalouden periaatteet ja niiden soveltaminen rakennushankkeissa

Sisältö (OJ)

Elinkaaritekniikan määrittely, elinkaarisuunnittelun menetelmät, elinkaaren taloudelliset laskelmat, elinkaarihankkeet, rakennusten ylläpito ja käyttö, rakennusosien ja –materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys. Korjausrakentamisen perusteita ja toiminnan lähtökohtia, korjattavan rakennuskannan historiaa. Keskeiset rakennusosat ja materiaalit korjattavassa rakennuskannassa, vaurioituminen ja rakenteiden kestävyys. Kuntoarvioiden ja -tutkimusten perusteet. Asbesti ja haitta-aineet.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tunnistaa maarakentamisessa käytettävät materiaalit ja osaa selittää niiden käyttökelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa luetella maa- ja kiviainesmateriaalien jalostamiseen käytettäviä tekniikoita sekä yleisimpien uusiomateriaalien keskeisimmät erityispiirteet maarakentamisen kannalta. Opiskelija osaa valita maarakennustöihin soveltuvan kaluston ja työskentelytekniikan vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailuja varten. Opiskelija osaa selittää maarakenteisiin liittyvät tilavuuskäsitteet ja massakertoimet sekä osaa soveltaa niitä yksinkertaisen massansiirtosuunnitelman laadinnassa. Opiskelija osaa kuvata tavanomaiseen maarakennustyöhön sisältyvät työvaiheet. Opiskelija osaa määritellä tavanomaisten maarakenteiden laatuvaatimukset ja valita tarkoituksenmukaiset menetelmät laadun todentamiseen. Opiskelija osaa kuvata ja arvioida maarakennustöiden toteutukseen liittyviä työturvallisuusriskejä ja ympäristövaikutuksia. Opiskelija osaa kuvata tietomallinnuksen hyödyntämistapoja maarakennustöiden toteutuksessa.

Sisältö (OJ)

Maarakentamisessa käytettävät materiaalit ja niiden maarakennustekniset ominaisuudet. maarakennusmateriaalien tuotanto- ja jalostustekniikat. Maarakennuskalustojen ominaisuudet ja työskentelytekniikat. Maarakenteisiin liittyvät tilavuuskäsitteet ja massakertoimet. Maarakennustyön työvaiheet ja laadunvalvontamenetelmät. Maarakennustöiden turvallisuus ja ympäristövaikutukset. Tietomallinnuksen sovellutukset maarakentamisessa.

Esitietovaatimukset (OJ)

Geotekniikan perusteet (GEO1)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson keskeinen tavoite on hahmottaa silta osana liikenneväylää. Sillan rakennesuunnittelu ei kuulu opintojaksoon, mutta siltojen kuormitusten, laatuvaatimusten ja rakentamismenetelmien tunteminen antavat hyvän pohjan sekä suunnittelu- että rakentamistehtäviin ja myös siltojen korjaustöihin.

Opiskelija oppii tunnistamaan siltatyypit ja tietää niille soveltuvat käyttökohteet ja pystyy arvioimaan taloudellisen jännevälin ja rakentamismenetelmän kullekin tyypille. Opiskelija tutustuu siltojen tarkastustoimintaan, kunnon tutkimusmenetelmiin ja tavanomaisiin korjaustapoihin.

Sisältö (OJ)

Suomen sillasto, siltojen kuormitukset, siltatyypit ja niiden soveltuminen eri olosuhteisiin, siltojen rakenteet, rakennusmateriaalit ja toiminnalliset vaatuvaatimukset. Paikalla valettavien siltojen muotti-, teline-, raudoitus- ja betonointityöt sekä näiden laatuvaatimukset sekä virtapilarin rakentamismenetelmät. Puu- ja terässillat, elementtien käyttö sillan rakentamisessa.
Siltojen tarkastusjärjestelmä, kunnon tutkimusmenetelmät ja tavallisimmat korjaustyömenetelmät.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää rakennuskohteen elinkaaren taloudelliseen, tekniseen ja ekologiseen laatuun vaikuttavat tekijät. Hän tuntee keskeiset elinkaarisuunnittelun menetelmät ja työvälineet sekä osaa soveltaa niitä rakennuskohteen elinkaaren eri vaiheissa. Opiskelija oppii tuntemaan korjausrakentamistoiminnan perusteet ja keskeiset toimintatavat. Hän tuntee rakennusten ja rakenteiden historiaa, niin että hän pystyy käyttämään näitä tietoja ammatillisen toimintansa lähtökohtina. Hän tuntee tavanomaiset vaurioitumisilmiöt sekä korjattavassa rakennuskannassa olevat vaaralliset ja haitalliset rakennusmateriaalit. Opintojaksolla opiskelija perehtyy tavanomaisiin korjausratkaisuihin. Hänellä on kokonaiskäsitys kuntoarvioiden ja -tutkimusten merkityksestä korjausrakentamisen lähtötietojen hankinnassa.
Opintojaksolla pääpaino on 1900-luvun rakennuskannassa.

Osatavoitteet: Opiskelija osaa:
- kuvailla taloudellisen, teknisen ja ekologisen kestävyyden käsitteet sekä toimintatavat, joilla kestäviin ratkaisuihin pyritään
- määritellä ja selittää keskeiset betoni-, teräs- ja puurakenteiden turmeltumisilmiöt
- arvioida tavanomaisten talorakenteiden odotettavissa olevaa käyttöikää ja erilaisten suunnitteluratkaisujen ja olosuhteiden vaikutusta siihen
- kuvailla korjausrakentamisen merkitystä, erityispiirteitä ja eroja uudisrakentamiseen nähden
- selittää rakennuksen ylläpitovaiheen merkitystä ja toimintatapoja kestävän rakentamisen näkökulmasta
- kuvailla kiertotalouden periaatteet ja niiden soveltaminen rakennushankkeissa

Sisältö (OJ)

Elinkaaritekniikan määrittely, elinkaarisuunnittelun menetelmät, elinkaaren taloudelliset laskelmat, elinkaarihankkeet, rakennusten ylläpito ja käyttö, rakennusosien ja –materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys. Korjausrakentamisen perusteita ja toiminnan lähtökohtia, korjattavan rakennuskannan historiaa. Keskeiset rakennusosat ja materiaalit korjattavassa rakennuskannassa, vaurioituminen ja rakenteiden kestävyys. Kuntoarvioiden ja -tutkimusten perusteet. Asbesti ja haitta-aineet.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää rakennuskohteen elinkaaren taloudelliseen, tekniseen ja ekologiseen laatuun vaikuttavat tekijät. Hän tuntee keskeiset elinkaarisuunnittelun menetelmät ja työvälineet sekä osaa soveltaa niitä rakennuskohteen elinkaaren eri vaiheissa. Opiskelija oppii tuntemaan korjausrakentamistoiminnan perusteet ja keskeiset toimintatavat. Hän tuntee rakennusten ja rakenteiden historiaa, niin että hän pystyy käyttämään näitä tietoja ammatillisen toimintansa lähtökohtina. Hän tuntee tavanomaiset vaurioitumisilmiöt sekä korjattavassa rakennuskannassa olevat vaaralliset ja haitalliset rakennusmateriaalit. Opintojaksolla opiskelija perehtyy tavanomaisiin korjausratkaisuihin. Hänellä on kokonaiskäsitys kuntoarvioiden ja -tutkimusten merkityksestä korjausrakentamisen lähtötietojen hankinnassa.
Opintojaksolla pääpaino on 1900-luvun rakennuskannassa.

Osatavoitteet: Opiskelija osaa:
- kuvailla taloudellisen, teknisen ja ekologisen kestävyyden käsitteet sekä toimintatavat, joilla kestäviin ratkaisuihin pyritään
- määritellä ja selittää keskeiset betoni-, teräs- ja puurakenteiden turmeltumisilmiöt
- arvioida tavanomaisten talorakenteiden odotettavissa olevaa käyttöikää ja erilaisten suunnitteluratkaisujen ja olosuhteiden vaikutusta siihen
- kuvailla korjausrakentamisen merkitystä, erityispiirteitä ja eroja uudisrakentamiseen nähden
- selittää rakennuksen ylläpitovaiheen merkitystä ja toimintatapoja kestävän rakentamisen näkökulmasta
- kuvailla kiertotalouden periaatteet ja niiden soveltaminen rakennushankkeissa

Sisältö (OJ)

Elinkaaritekniikan määrittely, elinkaarisuunnittelun menetelmät, elinkaaren taloudelliset laskelmat, elinkaarihankkeet, rakennusten ylläpito ja käyttö, rakennusosien ja –materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys. Korjausrakentamisen perusteita ja toiminnan lähtökohtia, korjattavan rakennuskannan historiaa. Keskeiset rakennusosat ja materiaalit korjattavassa rakennuskannassa, vaurioituminen ja rakenteiden kestävyys. Kuntoarvioiden ja -tutkimusten perusteet. Asbesti ja haitta-aineet.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää rakennuskohteen elinkaaren taloudelliseen, tekniseen ja ekologiseen laatuun vaikuttavat tekijät. Hän tuntee keskeiset elinkaarisuunnittelun menetelmät ja työvälineet sekä osaa soveltaa niitä rakennuskohteen elinkaaren eri vaiheissa. Opiskelija oppii tuntemaan korjausrakentamistoiminnan perusteet ja keskeiset toimintatavat. Hän tuntee rakennusten ja rakenteiden historiaa, niin että hän pystyy käyttämään näitä tietoja ammatillisen toimintansa lähtökohtina. Hän tuntee tavanomaiset vaurioitumisilmiöt sekä korjattavassa rakennuskannassa olevat vaaralliset ja haitalliset rakennusmateriaalit. Opintojaksolla opiskelija perehtyy tavanomaisiin korjausratkaisuihin. Hänellä on kokonaiskäsitys kuntoarvioiden ja -tutkimusten merkityksestä korjausrakentamisen lähtötietojen hankinnassa.
Opintojaksolla pääpaino on 1900-luvun rakennuskannassa.

Osatavoitteet: Opiskelija osaa:
- kuvailla taloudellisen, teknisen ja ekologisen kestävyyden käsitteet sekä toimintatavat, joilla kestäviin ratkaisuihin pyritään
- määritellä ja selittää keskeiset betoni-, teräs- ja puurakenteiden turmeltumisilmiöt
- arvioida tavanomaisten talorakenteiden odotettavissa olevaa käyttöikää ja erilaisten suunnitteluratkaisujen ja olosuhteiden vaikutusta siihen
- kuvailla korjausrakentamisen merkitystä, erityispiirteitä ja eroja uudisrakentamiseen nähden
- selittää rakennuksen ylläpitovaiheen merkitystä ja toimintatapoja kestävän rakentamisen näkökulmasta
- kuvailla kiertotalouden periaatteet ja niiden soveltaminen rakennushankkeissa

Sisältö (OJ)

Elinkaaritekniikan määrittely, elinkaarisuunnittelun menetelmät, elinkaaren taloudelliset laskelmat, elinkaarihankkeet, rakennusten ylläpito ja käyttö, rakennusosien ja –materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys. Korjausrakentamisen perusteita ja toiminnan lähtökohtia, korjattavan rakennuskannan historiaa. Keskeiset rakennusosat ja materiaalit korjattavassa rakennuskannassa, vaurioituminen ja rakenteiden kestävyys. Kuntoarvioiden ja -tutkimusten perusteet. Asbesti ja haitta-aineet.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää teräsbetonirakenteiden suunnitteluperusteet sekä betonin ja betoniterästen lujuustekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa mitoittaa ja suunnitella erityyppisiä, myös jatkuvia, palkki- ja laattarakenteita. Hän osaa myös mitoittaa seinät ja pilarit nurjahdusta vastaan sekä maanvaraiset perustukset. Opiskelija osaa valita betonipeitteen paksuuden säilyvyys- ja palonkestävyyskriteerien mukaan. Opiskelija hallitsee myös raudoituksen ankkuroinnin ja katkaisupituuden määrityksen perusteet. Opiskelija osaa taipuman ja halkeilun arvioinnin perusteet. Opiskelija osaa tuottaa teräsbetonirakenteiden rakennepiirustuksia CAD-ohjelmistolla.

Sisältö (OJ)

Teräsbetonirakenteiden suunnitteluperusteet. Materiaalit ja materiaaliominaisuudet. Mitoitus taivutukselle, leikkaukselle ja lävistykselle. Suorakaidepalkit, laatta- ja laippapalkit. Yhteen suuntaan ja ristiinkantavat laatat, pilarilaatat. Aukot rakenteissa. Maanvaraiset laatat. Seinät ja pilarit. Anturat, tukimuurit. Säilyvyys, rasitusluokat ja raudoituksen betonipeite. Tankojen ankkurointi, jatkokset ja katkaisupituudet. Taipuman tarkistus graafisella menetelmällä, halkeamaleveyden tarkistus taulukkomenetelmällä.

Esitietovaatimukset (OJ)

Rakennetekniikan perusteet (RTEK1)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää teräsbetonirakenteiden suunnitteluperusteet sekä betonin ja betoniterästen lujuustekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa mitoittaa ja suunnitella erityyppisiä, myös jatkuvia, palkki- ja laattarakenteita. Hän osaa myös mitoittaa seinät ja pilarit nurjahdusta vastaan sekä maanvaraiset perustukset. Opiskelija osaa valita betonipeitteen paksuuden säilyvyys- ja palonkestävyyskriteerien mukaan. Opiskelija hallitsee myös raudoituksen ankkuroinnin ja katkaisupituuden määrityksen perusteet. Opiskelija osaa taipuman ja halkeilun arvioinnin perusteet. Opiskelija osaa tuottaa teräsbetonirakenteiden rakennepiirustuksia CAD-ohjelmistolla.

Sisältö (OJ)

Teräsbetonirakenteiden suunnitteluperusteet. Materiaalit ja materiaaliominaisuudet. Mitoitus taivutukselle, leikkaukselle ja lävistykselle. Suorakaidepalkit, laatta- ja laippapalkit. Yhteen suuntaan ja ristiinkantavat laatat, pilarilaatat. Aukot rakenteissa. Maanvaraiset laatat. Seinät ja pilarit. Anturat, tukimuurit. Säilyvyys, rasitusluokat ja raudoituksen betonipeite. Tankojen ankkurointi, jatkokset ja katkaisupituudet. Taipuman tarkistus graafisella menetelmällä, halkeamaleveyden tarkistus taulukkomenetelmällä.

Esitietovaatimukset (OJ)

Rakennetekniikan perusteet (RTEK1)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opintojakson avulla opiskelijalle muodostuu perusymmärrys nykyaikaisten 3D-mittausmenetelmien ja geospatiaalisten avoimien aineistojen hyödynnettävyydestä kiinteistö- ja rakennusalan hankkeissa. Opiskelija saa kattavan kuvan pistepilvistä, laserkeilauksesta, fotogrammetriasta ja drooneista, sekä näihin liittyvistä ohjelmistoista ja työnkuluista.

Sisältö (OJ)

Opintojakson aikana käsitellään seuraavat asiat:
- koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät, perinteiset mittausmenetelmät ja laitteet
- maalaserkeilaus, työnkulku ja laitteet, georeferointi
- pistepilviohjelmistot ja pistepilvien jälkikäsittely
- 3D-tiedostoformaatit ja yhteensopivuus
- pistepilvestä malliksi –työnkulut ja pistepilvien tuonti suunnitteluohjelmistoihin
- fotogrammetrian perusperiaatteet
- kameradroonit ja fotogrammetria
- fotogrammetriaohjelmistot
- geospatiaaliset avoimet aineistot, lähteet ja käsittelyyn soveltuvat ohjelmistot

Esitietovaatimukset (OJ)

Perustiedot mittaustekniikasta, paikkatietojärjestelmistä tai suunnitteluohjelmistoista ovat suositeltavia, mutta eivät pakollisia.

Lisätiedot (OJ)

Opetus sisältää luentoja ja harjoituksia/harjoitustöitä. Harjoituksia tehdään sekä yksin että ryhmässä. Tentti suoritetaan viitenä välikokeena, jotka järjestetään sähköisinä Tabula-tentteinä oppituntien alussa. Välikokeiden aikataulu ilmoitetaan opintojakson alussa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia
sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman
menettelytavan ja perustella valintansa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä
ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti käsiteltyjä asioita ja ratkaisumenetelmiä.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Tentti järjestetään opintojakson lopussa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivisuus ja osallistuminen luennoille: 80% läsnäolovaatimus.
Harjoitustyöt on palautettava sovittuun päivämäärään mennessä. Aikataulupoikkeukset hyväksyttävissä ainoastaan, mikäli niistä on sovittu etukäteen opettajien kanssa.

Arvosana 0-5 osaamisen mukaisesti.
Arvosana muodostuu seuraavasti:
Tentti: 100 %, arviointi 0-5
Harjoitustyöt: Arviointi Hyväksytty/Hylätty. Jos kaikki opintojakson harjoitustyöt on palautettu hyväksytysti, on sillä puolen numeron korotusvaikutus opintojakson arvosanaan.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Opetus sisältää luentoja, harjoituksia & harjoitustöitä. Harjoituksia ja harjoitustöitä tehdään sekä yksin että ryhmässä ohjeiden mukaisesti.
Lisäksi opintojakson aikana suoritetaan Traficomin järjestämä avoimen kategorian A1/A3-luokkien drone-kauko-ohjaajan verkkoteoriakoe. Verkkoteoriakokeen suorittaminen lasketaan opintojakson harjoitustyöksi.
Opintojakson tentti järjestetään sähköisenä Moodle-tenttinä opintojakson lopussa.

Oppimateriaalit

Opintojaksolla käytettävä oppimateriaali julkaistaan opintojakson aikana Moodle-alustalla.
Traficomin julkaisemat Droneinfo.fi -sivuston itseopiskelumateriaalit EU-asetuksen mukaisiin kauko-ohjaajan kokeisiin.
Suositeltavat kirjallisuuslähteet määritellään opintojakson aikana.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetus (luennot ja harjoitukset, tentti) 40 tuntia.
Itseopiskelu (harjoitustyöt, tenttiin valmistautuminen, yms) 41 tuntia.

Sisällön jaksotus

Kolmannella periodilla painotus on luennoissa ja tietokoneharjoituksissa.
Ulkoharjoitukset painottuvat paremmin soveltuvien sääolosuhteiden vuoksi neljännelle periodille.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole.

Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija osaa:
- selittää koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien perusperiaatteet
- selittää takymetri- ja satelliittipaikannuspohjaisten mittaustapojen periaatteet
- käyttää maalaserkeilainta ja tähyksiä pistepilvidatan keräämisessä
- luoda fotogrammetriaohjelmistolla yksinkertaisen fotogrammetrisen mallin valokuvista
- suunnitella droonilla tapahtuvan kuvien ottamisen fotogrammetrisen mallinnuksen tarpeisiin
- ladata Maanmittauslaitoksen avointa ilmakeilausaineistoa ja analysoida sitä pistepilviohjelmalla

Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Edellä mainittujen taitojen lisäksi opiskelija osaa:
- valita ja käyttää sopivaa mittausmenetelmää pistepilviaineiston georeferointiin
- valita oikean koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän georeferointiin
- valita sopivat menetelmät ja työkalut pistepilviaineiston keräämiseksi erilaisissa kohteissa
- rekisteröidä pistepilven ja analysoida sitä
- valita sopivan tiedostoformaatin 3D-aineistolle ja tuoda sen suunnittelu-/mallinnusohjelmaan
- käyttää pistepilveä valitussa suunnittelu-/mallinnusohjelmassa
- luoda maaston korkeusmallin perustuen Maanmittauslaitoksen avoimeen aineistoon

Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (Ei käytössä, kts Opintojakson Arviointikriteerit ylempänä)

Opiskelija osaa soveltaa kaikkia edellä mainittuja taitoja ja työkaluja
- yhdistääkseen 3D-aineistoa eri lähteistä ja eri tiedostomuodoissa sekä koordinaattijärjestelmissä
- tuottaakseen mittatarkkaa pistepilviaineistoa suunnittelu- ja havainnollistamistarkoituksiin

Tavoitteet (OJ)

Asta-Rakentajanäyttelyn järjestäminen ja siihen liittyvät projektiopinnot

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet sekä puutuotteiden ja rakenneteräksen lujuustekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa mitoittaa ja suunnitella erityyppisiä, kantavia puu- ja teräsrakenteita. Hän osaa myös mitoittaa puristetut puu- ja teräsrakenteet nurjahdusta vastaan. Opiskelija tuntee eri liitosratkaisut ja hallitsee liitosten suunnitteluperusteet. Opiskelija osaa tarkistaa puu- ja teräsrakenteen kelpoisuuden taipumarajatilassa. Opiskelija hallitsee rakenteiden suojaamisen erilaisia ympäristörasituksia ja palotilanteen rasituksia vastaan. Opiskelija osaa tuottaa puu- ja teräsrakenteiden rakennepiirustuksia CAD-ohjelmistolla.

Sisältö (OJ)

Puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet. Tyypilliset rungon ja vaipan rakenneratkaisut. Materiaalit ja materiaaliominaisuudet. Profiilityypit ja poikkileikkausluokat. Mitoitus taivutukselle, leikkaukselle ja puristetun rakenteen nurjahdukselle. Liitostyypit, liitosten mitoitus. Säilyvyys, rasitusluokat, palotilanteen käyttäytyminen ja suojaustavat. Käyttörajatilatarkastelut.

Esitietovaatimukset (OJ)

Rakennetekniikan perusteet (RTEK1)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman menettelytavan ja perustella valintansa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti ratkaisumenetelmiä.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaan etänä/lähinä/hybridinä.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Ensimmäinen välikoe (puuosuus) pidetään syys-lokakuussa 2024. Toinen välikoe (teräsosuus) pidetään joulukuussa 2024. Uusinnat ja korotukset yleisinä uusintatenttipäivinä vuoden 2025 talvella tai erikseen sovittaessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Sisällöstä on puolet terästä ja puolet puuta. Molempien materiaalien kaikki harjoitukset/harjoitustyöt ja kokeet pitää suorittaa hyväksytysti.

Puuosuuden arviointi painottuu seuraavasti: harjoitustyö/harjoitukset 66 %, tentti 33 %.

Teräsosuudella tehdään palautettavia harjoitustehtäviä ja tentti. Harjoituksien viimeinen palautuspäivä annetaan harjoitustehtävän yhteydessä. Hyvin tehdyistä ja ajoissa palautetuista tehtävistä saa teräsosuuden kokeen arvosanaan maks. 0,5 suuruisen korotuksen.

Kurssin loppuarvosana muodostuu puu- ja teräsosan arvosanojen keskiarvona.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

etä-/lähi-/hybridiopetus
demonstraatiot
harjoitukset
tentti
ongelmalähtöinen opiskelu
harjoitustyöt

Oppimateriaalit

Sähköisessä muodossa:
- Luentokalvot
- Puuinfo. Puurakenteiden lyhennetty suunnitteluohje 2020.
- Eurokoodi EN 1990 Rakenteiden suunnitteluperusteet
- Eurokoodi EN 1991-1-1 Rakenteiden kuormat
- Eurokoodi EN 1993-1-3 Teräsrakenteiden suunnittelu
- Eurokoodi EN 1995-1-5 Puurakenteiden suunnittelu
- Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriön ohje teräsrakenteista 2019
Kirjallisuutta
RIL 201-1-2017 Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. Eurokoodi. ISBN: 978-951-758-609-2

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

etä-/lähi-/hybridiopetusta 4h/vko + itsenäinen opiskelu + harjoitustehtävien teko + kokeisiin valmistautuminen

Sisällön jaksotus

PUU:
- puun materiaaliominaisuudet
- metalliliittimet ja korroosio
- nurjahdus + taivutus
- yhdistetyt jännitykset
- mekaaniset liitokset yleistä: naulaliitos
- kootut rakenneosat ja rakennejärjestelmät

TERÄS:
- poikkileikkausluokat
- veto
- puristus
- nurjahdus
- taivutus
- taipuma
- yhdistetyt jännitykset

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla opiskellaan juuri olennaisimpia asioita rakennesuunnittelijalta vaadittavien käytännön työelämätaitojen osalta.

Kansainvälisyys

Ei ole

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet sekä puutuotteiden ja rakenneteräksen lujuustekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa mitoittaa ja suunnitella erityyppisiä, kantavia puu- ja teräsrakenteita. Hän osaa myös mitoittaa puristetut puu- ja teräsrakenteet nurjahdusta vastaan. Opiskelija tuntee eri liitosratkaisut ja hallitsee liitosten suunnitteluperusteet. Opiskelija osaa tarkistaa puu- ja teräsrakenteen kelpoisuuden taipumarajatilassa. Opiskelija hallitsee rakenteiden suojaamisen erilaisia ympäristörasituksia ja palotilanteen rasituksia vastaan. Opiskelija osaa tuottaa puu- ja teräsrakenteiden rakennepiirustuksia CAD-ohjelmistolla.

Sisältö (OJ)

Puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet. Tyypilliset rungon ja vaipan rakenneratkaisut. Materiaalit ja materiaaliominaisuudet. Profiilityypit ja poikkileikkausluokat. Mitoitus taivutukselle, leikkaukselle ja puristetun rakenteen nurjahdukselle. Liitostyypit, liitosten mitoitus. Säilyvyys, rasitusluokat, palotilanteen käyttäytyminen ja suojaustavat. Käyttörajatilatarkastelut.

Esitietovaatimukset (OJ)

Rakennetekniikan perusteet (RTEK1)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman menettelytavan ja perustella valintansa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti ratkaisumenetelmiä.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaan etänä/lähinä/hybridinä.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Ensimmäinen välikoe (puuosuus) pidetään syys-lokakuussa 2024. Toinen välikoe (teräsosuus) pidetään joulukuussa 2024. Uusinnat ja korotukset yleisinä uusintatenttipäivinä vuoden 2025 talvella tai erikseen sovittaessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Sisällöstä on puolet terästä ja puolet puuta. Molempien materiaalien kaikki harjoitukset/harjoitustyöt ja kokeet pitää suorittaa hyväksytysti.

Puuosuuden arviointi painottuu seuraavasti: harjoitustyö/harjoitukset 66 %, tentti 33 %.

Teräsosuudella tehdään palautettavia harjoitustehtäviä ja tentti. Harjoituksien viimeinen palautuspäivä annetaan harjoitustehtävän yhteydessä. Hyvin tehdyistä ja ajoissa palautetuista tehtävistä saa teräsosuuden kokeen arvosanaan maks. 0,5 suuruisen korotuksen.

Kurssin loppuarvosana muodostuu puu- ja teräsosan arvosanojen keskiarvona.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

etä-/lähi-/hybridiopetus
demonstraatiot
harjoitukset
tentti
ongelmalähtöinen opiskelu
harjoitustyöt

Oppimateriaalit

Sähköisessä muodossa:
- Luentokalvot
- Puuinfo. Puurakenteiden lyhennetty suunnitteluohje 2020.
- Eurokoodi EN 1990 Rakenteiden suunnitteluperusteet
- Eurokoodi EN 1991-1-1 Rakenteiden kuormat
- Eurokoodi EN 1993-1-3 Teräsrakenteiden suunnittelu
- Eurokoodi EN 1995-1-5 Puurakenteiden suunnittelu
- Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriön ohje teräsrakenteista 2019
Kirjallisuutta
RIL 201-1-2017 Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. Eurokoodi. ISBN: 978-951-758-609-2

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

etä-/lähi-/hybridiopetusta 4h/vko + itsenäinen opiskelu + harjoitustehtävien teko + kokeisiin valmistautuminen

Sisällön jaksotus

PUU:
- puun materiaaliominaisuudet
- metalliliittimet ja korroosio
- nurjahdus + taivutus
- yhdistetyt jännitykset
- mekaaniset liitokset yleistä: naulaliitos
- kootut rakenneosat ja rakennejärjestelmät

TERÄS:
- poikkileikkausluokat
- veto
- puristus
- nurjahdus
- taivutus
- taipuma
- yhdistetyt jännitykset

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla opiskellaan juuri olennaisimpia asioita rakennesuunnittelijalta vaadittavien käytännön työelämätaitojen osalta.

Kansainvälisyys

Ei ole

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tietää puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet sekä puutuotteiden ja rakenneteräksen lujuustekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa mitoittaa ja suunnitella erityyppisiä, kantavia puu- ja teräsrakenteita. Hän osaa myös mitoittaa puristetut puu- ja teräsrakenteet nurjahdusta vastaan. Opiskelija tuntee eri liitosratkaisut ja hallitsee liitosten suunnitteluperusteet. Opiskelija osaa tarkistaa puu- ja teräsrakenteen kelpoisuuden taipumarajatilassa. Opiskelija hallitsee rakenteiden suojaamisen erilaisia ympäristörasituksia ja palotilanteen rasituksia vastaan. Opiskelija osaa tuottaa puu- ja teräsrakenteiden rakennepiirustuksia CAD-ohjelmistolla.

Sisältö (OJ)

Puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet. Tyypilliset rungon ja vaipan rakenneratkaisut. Materiaalit ja materiaaliominaisuudet. Profiilityypit ja poikkileikkausluokat. Mitoitus taivutukselle, leikkaukselle ja puristetun rakenteen nurjahdukselle. Liitostyypit, liitosten mitoitus. Säilyvyys, rasitusluokat, palotilanteen käyttäytyminen ja suojaustavat. Käyttörajatilatarkastelut.

Esitietovaatimukset (OJ)

Rakennetekniikan perusteet (RTEK1)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa tunnistaa ja määritellä opintojaksoon sisältyvät perusasiat ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita soveltaen ja vertaillen eri vaihtoehdoista sopivimman menettelytavan ja perustella valintansa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää, analysoida ja perustella loogisesti ratkaisumenetelmiä.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaan.

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Ensimmäinen välikoe (puuosuus) pidetään syys-lokakuussa 2024. Toinen välikoe (teräsosuus) pidetään joulukuussa 2024. Uusinnat ja korotukset yleisinä uusintatenttipäivinä vuoden 2025 talvella tai erikseen sovittaessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Sisällöstä on puolet terästä ja puolet puuta. Molempien materiaalien kaikki harjoitukset/harjoitustyöt ja kokeet pitää suorittaa hyväksytysti.

Puuosuuden arviointi painottuu seuraavasti: harjoitustyö/harjoitukset 66 %, tentti 33 %.

Teräsosuudella tehdään palautettavia harjoitustehtäviä ja tentti. Harjoituksien viimeinen palautuspäivä annetaan harjoitustehtävän yhteydessä. Hyvin tehdyistä ja ajoissa palautetuista tehtävistä saa teräsosuuden kokeen arvosanaan maks. 0,5 suuruisen korotuksen.

Kurssin loppuarvosana muodostuu puu- ja teräsosan arvosanojen keskiarvona.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

lähiopetus
demonstraatiot
harjoitukset
tentti
ongelmalähtöinen opiskelu
harjoitustyöt

Oppimateriaalit

Sähköisessä muodossa:
- Luentokalvot
- Puuinfo. Puurakenteiden lyhennetty suunnitteluohje 2020.
- Eurokoodi EN 1990 Rakenteiden suunnitteluperusteet
- Eurokoodi EN 1991 Rakenteiden kuormat
- Eurokoodi EN 1993-1-1 Teräsrakenteiden suunnittelu
- Eurokoodi EN 1995-1-5 Puurakenteiden suunnittelu
- Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriön ohje teräsrakenteista 2019
Kirjallisuutta
RIL 201-1-2017 Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. Eurokoodi. ISBN: 978-951-758-609-2

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

lähiopetusta 4h/vko + itsenäinen opiskelu + harjoitustehtävien teko + kokeisiin valmistautuminen

Sisällön jaksotus

PUU:
- puun materiaaliominaisuudet
- metalliliittimet ja korroosio
- nurjahdus + taivutus
- yhdistetyt jännitykset
- mekaaniset liitokset yleistä: naulaliitos
- kootut rakenneosat ja rakennejärjestelmät

TERÄS:
- poikkileikkausluokat
- veto
- puristus
- nurjahdus
- taivutus
- taipuma
- yhdistetyt jännitykset

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla opiskellaan juuri olennaisimpia asioita rakennesuunnittelijalta vaadittavien käytännön työelämätaitojen osalta.

Kansainvälisyys

Ei ole

Tavoitteet (OJ)

Opiskelija tuntee betonin osa-aineet ja niiden ominaisuudet sekä ympäristövaikutukset. Opiskelija tietää betonimassan ja kovettuneen betonin tärkeimmät ominaisuudet, sekä niihin vaikuttavat tekijät. Opiskelija tuntee betonirakenteiden säilyvyystekijät ja betonitekniikan yleiset laatuvaatimukset, sekä kelpoisuuden osoittamismenetelmät. Opiskelija osaa suunnitella betonin koostumuksen tavanomaisiin tarkoituksiin ja kykenee tekemään saatuun koostumukseen tarvittavat korjaukset. Opiskelija tuntee erilaiset betonilaadut, sekä betonointimenetelmät ja ymmärtää betonityön ainutlaatuisuuden eri olosuhteissa ja erityisesti talvirakentamisessa. Opiskelija ymmärtää betonin lujuudenkehityksen, sekä periaatetasolla laadun ja olosuhteiden korrelaation.

Sisältö (OJ)

Betonin historia ja ainesosat. Runkoaines, sen yhdistely ja laatukriteerit, sementit ja niiden valmistus ja ominaisuudet. Betonimassan kriteerit, teko ja suhteutus. Massan sitoutuminen ja kovettuminen. Muottitekniikan ja valutöiden perusteet. Rasitusluokat, olosuhteiden vaikutus ja betonin vaurioitumismekanismit. Talvibetonointi sekä kypsyysikälaskenta. Raudoituksen ja betonin yhteistoiminnan kriteerit ja periaatteet. Erikoisbetonit ja –betonoinnit, sekä lattiarakenteiden teon ja paikallavalun sekä elementtitekniikan perusteet. Betonin vaikutus rakennettuun ympäristöön.

Laboratorioharjoitukset ja raportoinnit.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2) (OJ)

Opiskelija osaa betonin valmistamisen ja tuntee sen perusominaisuudet, sekä hallitsee betonin tavanomaisen käytön. Opiskelija osaa ohjattuna suhteuttaa betonin. Opiskelija tunnistaa rasitusluokkien ja talvirakentamisen haasteet sekä jälkihoidon tarpeen. Opiskelija tunnistaa muottitekniikan vaatimukset.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa valita eri vaihtoehdoista sopivimman betonilaadun ja toteutustavan ja määritellä perusteet valinnoilleen. Lisäksi opiskelija tunnistaa eri rakenteiden asettamat vaatimukset ja rajoitteet betonin käytölle. Opiskelija tunnistaa ja osaa määritellä erikoismassojen ja –betonointitapojen käytön sekä oikean jälkihoidon.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5) (OJ)

Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän ymmärtää laaja-alaisesti betonin materiaaliominaisuudet ja käytön kaikissa tilanteissa. Opiskelija osaa valita monipuolisesti eri kohteisiin sopivimman betonimassan ja valutavan sekä hallitsee jälkihoidon ja laadun sekä lujuuskehityksen.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaisesti

Tenttien ja uusintatenttien ajankohdat

Kurssilla on tentti, jonka ajankohta sovitaan kurssin alussa.
Samoin uusinnat sovitaan erikseen opettajan kanssa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Asteikolla 0-5 ,
Kirjalliset tentit, tehdyt kotitehtävät ja suoritetut laboratorioharjoitukset.
Laboratorioharjoituksissa on 100% osallistumis- ja tekovelvoite.
Kontaktitunneilla osallistumisvelvoite on 75% tenttioikeuden saamiseksi.

Arviointiasteikko

0-5

Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

Lähiopetus ja laboratoriotyöt
Demonstratiot
Kotitehtävät
Tehdaskäynti

Oppimateriaalit

Tunneilla käsitelty materiaali, mikä pohjautuu betoninormeihin By 65 ja oppikirjaan By 201, sekä By:n sähköiseen oppimisympäristöön.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Lähiopetusta on n. 46 h ja 6 kpl laboraatorioita, sekä tehdaskäynti.
Laboratoriotyöt tehdään 2-3 hlö pienryhmissä (luokka jaetaan kahteen pääryhmään).
Tarkempi vaiheistus ja ryhmäjako selvitetään kurssin alussa.

Sisällön jaksotus

Tarkennetaan kurssin alussa.
Perustuen By 201 kirjan mukaiseen jaksotukseen.
Ohjeellinen sisältö, järjestys ja tuntikehys;
Yleistä betonirakentamisesta, historia, kehitys, talo/infra 2h
Betonin käyttökohteet 1h
Betonin osa-aineet (runkoaineet ja sementti) 3-4h
Betonin ja betonimassan ominaisuudet 1-2h
Betonin koostumuksen määritys, suhteitus 3h
Betonirakentamisen laatutekniikka 1h
Kovettuneen betonin ominaisuudety 1-2h
Betonitöiden suoritus: betonitöidenvaiheet, muotit, raudoitus, betonin valmistus, massan valinta, valumenetelmät, valu jälkihoito, lujuuden seuranta 6-8h
Talvibetonointi, kypsyysikä ja muut erikoisolosuhteet 3-4h
Muottitekniikan perusteita 1-2h
Teräsbetonirakenteen toiminta 1-2h
Betonivaurioiden kartoitus ja analysointi,
sekä korjaus- ja paikkaustyöt 2-3h
Betonilattiat ja muut liittyvät rakenneosat 2h
Erikoismenetelmät ja -massat 2-3h
Elementtirakenteet 2h
Betonitekniikan sovellutukset, infrarakentaminen, tulevaisuus 1h
Tentti (2h) & tentin palautus (1h) 3h
Excursio, case, kohteena valmisbetoni-/elementtitehdas 3h
Etä/kotitehtäviä ja niiden tarkastusta 2-4 h / kerta (alustavasti: Aloituskysely, kiviaines yhdistely, suhteitus ja koostumus, kypsyysikä, talven haasteet, teräsosat jne … )
Englanniksi tarvittaessa sanastoa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei ole

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Käynti betoniasemalla

Lisätietoja opiskelijoille

Kurssi on ns. pätevyyskurssi (ks. FISE:n sivut).