Siirry suoraan sisältöön

Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma

Tutkinto
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Tutkintonimike
Sairaanhoitaja (AMK)
Terveydenhoitaja (AMK)
Fysioterapeutti (AMK)
Bioanalyytikko (AMK)
Röntgenhoitaja (AMK)
Kätilö (AMK)
Laajuus
210 op

Tutkintonimike ja tutkinnon taso

Röntgenhoitaja (AMK), EQF 6

Yhteystiedot

Osaamispäällikkö
Kirsi Mansikkamäki (kirsi.mansikkamaki@tuni.fi)
Tutkintovastaava
Tiina Säilä (tiina.saila@tuni.fi)
Opinto-ohjaaja
Ina Grönlund (ina.gronlund@tuni.fi)

Hakukelpoisuus ja hakeminen

Ammattikorkeakoulun yleiset pääsyvaatimukset, ks. TAMKin www-sivut.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen

Opiskelijan on mahdollista saada tunnustusta aiemmin hankitusta osaamisestaan.
Katso TAMKin yleiset AHOT-ohjeet

Tutkintovaatimukset ja niitä koskevat säännöt

Opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittaminen ja niitä vastaavan osaamistavoitteiden saavuttaminen.
Lisätietoja: TAMKin tutkintosääntö ja ammattikorkeakoululaki.
TAMKin tutkintosääntö
Ammattikorkeakoululaki

Tutkinnon profiili

Tutkinto on ammatillisesti suuntautunut alempi korkeakoulututkinto.
Tutkinto vastaa Suomen kansallisen tutkintojärjestelmän ammattikorkeakoulututkinnolle asettamia kriteereitä sekä tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaisen viitekehystä.

Tutkinnon keskeiset osaamistavoitteet ja vuositeemat

Ensimmäisen opintovuoden jälkeen opiskelija osaa toimia ammattikorkeakoulun oppimis- ja toimintaympäristössä. Hän on selvillä koulutusohjelmastaan ja tulevasta ammatistaan terveydenhuoltojärjestelmässä. Opiskelija osaa käyttää matemaattis-luonnotieteellisissä ja anatomian ja fysiologian opinnoissa hankkimiaan tietoja ja taitoja ammattiopinnoissaan. Opiskelija osaa toimia potilaan hoitoon ja ensiapuun liittyvissä hoito- ja tutkimustilanteissa. Opiskelija osaa toimia työryhmän jäsenenä natiiviröntgentutkimustilanteissa.

Toisen opintovuoden aikana opiskelija laajentaa osaamistaan asiakaslähtöisesti kuvantamistutkimusten (sisältäen isotooppitutkimukset) ja sädehoidon alueella ja hän osaa toimia perehdytyksen jälkeen itsenäisesti tai työryhmän jäsenenä kuvantamistutkimuksissa. Hän osaa toimia arvostavasti ja kunnioittavasti asiakkaita/potilaita, heidän omaisiaan ja työtovereitaan kohtaan. Opiskelija toimii lainsäädännön ja viranomaisohjeiden mukaisesti säteilyn lääketieteellisissä käyttötilanteissa. Hän osaa käyttää turvallisesti radiologisia laitteita oheislaitteineen. Opiskelija on perehtynyt tieteellisen tutkimuksen perusteisiin ja osaa käyttää vierasta kieltä vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija osaa määrittää potilaan säteilyaltistuksen kuvantamistutkimuksissa. Opiskelija on selvillä laadunhallintaan liittyvistä asioista radiografia- ja sädehoitotyössä.

Kolmannen opintovuoden jälkeen opiskelija on selvillä suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän rakenteesta, lainsäädännöstä sekä kuvantamis- ja sädehoitoyksikön johtamisesta. Opiskelija toimii vastuullisesti ja asiakaslähtöisesti työryhmän jäsenenä kuvantamistutkimuksissa (sisältäen isotooppitutkimukset) ja sädehoidossa. Opiskelija tekee opinnäytetyötään ohjatusti. Opinnäytetyöprosessin aikana opiskelijan tutkiva ja kriittinen työote kehittyy ja hän osaa puolustaa omaa opinnäytetyötään sekä tehdä vertaisarviointia. Kolmantena vuonna opiskelijalla on mahdollisuus tehdä osa opinnoistaan kansainvälisessä vaihdossa. Röntgenhoitajaopiskelija voi toimia tilapäisesti laillistetun röntgenhoitajan tehtävissä sen jälkeen, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaksi kolmasosaa röntgenhoitajakoulutuksen opinnoistaan.

Neljännen opintovuoden aikana opiskelija syventää ammatillista osaamistaan vaihtoehtoisilla ammattiopinnoilla valitsemallaan erikoisalueella. Opiskelija osaa toimia työryhmän jäsenenä hyödyntäen oman ammattialansa kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa. Hän toimii säteilyn lääketieteellisen käytön asiantuntijana. Opiskelija vastaa itsenäisesti ja työryhmän jäsenenä lähetteen mukaisista potilaalle tehtävistä lääketieteellisistä kuvantamistutkimuksista, niihin liittyvistä toimenpiteistä sekä sädehoidoista. Opiskelija osaa kohdata työssään eri-ikäisiä, eri kulttuuritaustan omaavia ja eri tavoin sairaita asiakkaita, mikä vaatii opiskelijalta kykyä nopeaan, eettisesti ja taloudellisesti kestävään päätöksentekoon. Opiskelijalla on perustiedot yrittäjyydestä.

Sijoittuminen työelämään

Röntgenhoitaja voi toimia sekä julkisella että yksityisellä terveydenhuollon sektorilla Suomessa tai ulkomailla. Terveydenhuollon lisäksi röntgenhoitaja voi toimia yrityksissä, eläinlääkintähuollossa ja säteilyn käytön valvontatehtävissä teollisuudessa.

Jatko-opintomahdollisuudet

Tutkinto antaa hakukelpoisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai maisteriopintoihin yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa.

Opintosuoritukset ja niiden arviointi

Suoritusten arvioinnissa käytetään pohjana TAMKin yleisiä arviointikriteereitä
Tarkemmat arviointikriteerit löytyvät opintojen toteutussuunnitelmista. Opiskelijoiden kanssa sovitaan opintojakson alussa opintojakson suoritus- ja arviointitavat. TAMKin tutkintosääntö

Valmistuminen

Opintojen suorittaminen ja osaamistavoitteiden saavuttaminen opetussuunnitelman mukaisessa laajuudessa.

Opintojen toteuttaminen

Tutkintoon johtava röntgenhoitaja (AMK) koulutus; laajuus 210 op, kesto 3,5 vuotta. Koulutus toteutetaan kokopäiväopintoina.

Tutkinnon kehittäminen

Opetussuunnitelmassa on otettu huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset sekä TAMKin strategia.
Opetussuunnitelman kehittämistä toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.

Terveysala, monimuunto

Opetussuunitelman tunnus
(16MASH)

Ajoitus ja rakenne:

Siirry alkuun