Kätilökoulutus: 16KL

Kuvaus

Sosiaali- ja terveysalan lupa- valvontavirasto laillistaa kätilön tutkinnon suorittaneet lain terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/94) mukaisesti sairaanhoitajaksi ja kätilöksi. Tutkinto on vertailukelpoinen EU-maiden vastaavien tutkintojen kanssa.
Kätilökoulutuksen laajuus on 270 opintopistettä (op) ja se kestää 4,5 vuotta.

Kätilöopinnot perustuvat sairaanhoitajaopintoihin, jotka sisältyvät annettavaan tutkintotodistukseen.
Kätilökoulutuksen arvoperustana on ihmisarvon ja yksilön kunnioittaminen, luottamuksellisuus, vastuullisuus ja korkeatasoinen ammatillinen toiminta.

Kätilö/sairaanhoitaja osaa tukea ihmistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä sekä hoitaa sairastunutta kokonaisvaltaisesti. Kätilö on kätilötyön asiantuntija, joka toteuttaa ja kehittää kätilötyötä itsenäisesti ja moniammatillisessa yhteistyössä. Kätilö voi toimia erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa sekä kolmannen ja yksityissektorin tehtävissä.

Kätilön työtä on raskaana olevien, synnyttävien, synnyttäneiden perheiden ja vastasyntyneiden hoito sekä naisen terveyteen liittyvä terveyden edistäminen ja hoitotyö. Kätilö voi toimia erilaisissa suunnittelu- ja kehittämistehtävissä.
Kätilön/sairaanhoitajan ammattillinen osaaminen muodostuu eettisestä toiminnasta, terveyden edistämisestä, päätöksenteosta, ohjauksesta ja opetuksesta, yhteistyöstä, tutkimus- ja kehittämistyöstä sekä johtamisesta, monikulttuurisesta hoitotyöstä, yhteiskunnallisesta toiminnasta, kliinisestä osaamisesta ja lääkehoidosta.

Kätilö/sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen perustuu näyttöön perustuvaan hoito/kätilötyöhön, hoitotieteeseen ja hoitotyötä/kätilötyötä tukeviin muihin tieteenaloihin kuten lääketieteeseen, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteisiin.
Hoitotyön/kätilötyön oppiminen on sekä aikaisemmin omaksutun tiedon ja toiminnan reflektiivistä, kriiittistä ja eettistä arviointia että uuden oivaltamista ja omien asenteiden muokkaamista. Oppimisen lähtökohta on todellisuuden monitasoisuus ja erilaiset tietämisen tavat. Oppimista virittävät lähtökohdat nousevat oman ammattialan keskeisistä osaamistarpeista.
Kätilön asiantuntijuusaluetta on naisen seksuaali- ja lisääntymisterveys kaikissa elämän vaiheissa. Tämä tarkoittaa eri-ikäisten naisten neuvontaa, ohjausta ja hoitoa. Kätilö osaa toimia raskautta suunnittelevien, raskaana olevien, synnyttävän, synnyttäneiden ja vastasyntyneiden sekä koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi muuttuvassa monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Naistentautien hoitotyö on osa kätilön osaamista. Kätilötaito perustuu vahvaan teoreettiseen tietoon ja käden taitoihin, joita saavutetaan pitkillä harjoittelujaksoilla. Kätilö hoitaa itsenäisesti raskaana olevia, synyttäjiä ja synnyttäneitä.

Kätilökoulutuksen opintojen tuottama osaaminen eri opintovuosina:
Ensimmäisen opintovuoden jälkeen opiskelija osaa sairaan ihmisen hoitamisen perusteet. Opiskelija osaa noudattaa omassa toiminnassaan terveydenhuoltoa koskevaa lainsäädäntöä ja hoitotyön eettisiä ohjeita. Opiskelija osaa tunnistaa ja ennakoida yksilön ja yhteisön terveysongelmia. Opiskelija osaa tarkkailla ihmisen peruselintoimintoja ja tunnistaa potilaan hoitotyön tarpeita ja osaa käyttää turvallisesti tilanteeseen sopivia hoitotyön auttamismenetelmiä. Opiskelija osaa toteuttaa lääkehoitota turvallisesti ja hallitsee lääkelaskut. Opiskelija osaa antaa ensiapua hätätilanteessa. Opiskelija ottaa huomioon erilaisten kulttuurien merkityksen hoitotyössä.

Keskivaiheen opintojen aikana opiskelija kehittää kliinistä osaamistaan hoitotyön eri alueilla sekä osaa määrittää eri ikäisten potilaiden/asiakkaiden hoitotyön tarpeita sekä suunnitella, toteuttaa ja arvioida näiden hoitotyötä yhteistyössä potilaiden/asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Opiskelija käyttää eri tieteenalojen tietoa oman toimintansa perustana. Opiskelija osaa ohjata ja tukea potilaita/asiakkaita itsehoidossa. Opiskelija osaa toimia moniammatillisessa yhteistyössä potilaiden/asiakkaiden edun mukaisesti. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti omaa työtään.

Kolmannen vuoden jälkeen opiskelija osaa seurata eri menetelmin raskauden kulkua, ohjata lasta odottavaa perhettä sekä fyysiseen muutokseen että vanhemmuuteen kasvuun liittyvissä asioissa. Opiskelija osaa teoreettisesti synnytyksen kulun ja toimenpiteet sekä osaa toimia säännöllisessä synnytyksessä ohjattuna.

Neljännen opintovuoden jälkeen opiskelija osaa hoitaa säännöllisen synnytyksen ja osaa erottaa poikkeavuudet raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana ja osaa hoitaa häiriöitä. Opiskelija osaa tarkkailla ja hoitaa synnyttänyttä äitiä ja lasta sekä tukea perhettä synnytyksen jälkeisessä muutostilateessa. Opiskelija osaa toteuttaa eri ikäisten naisten terveyttä edistävää gynekologiaan liittyvää kätilötyötä.

Viimeisen puolen vuoden aikana opiskelijan toiminta vahvistuu kaikilla kätilötyön osa-alueilla. Opiskelija osaa ennakoida, suunnitella ja toteuttaa kätilötyötä. Hän osaa ratkaista ongelmia, tehdä päätöksia ja osoittaa kriittistä ja kehittävää ajattelua kätilötyössä.

Opetuksen toteuttaminen
Kätilötutkinnon opiskelu on kokopäiväopiskelua.
Kätilökoulutus sisältää vaadittavan määrän ammattitaitoa edistävää harjoittelua.

Opintojen eteneminen
Opiskelijan osaaminen laajenee ja syvenee opintojen ajan.
Opintojen suorittamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita:
Alkuvaiheen opinnoista on suoritettava 30 op ennen keskivaiheen opintoihin siirtymistä. Alkuvaiheen opintojen orientoiva harjoittelu ja lääkehoito ja lääkelaskut on suoritettava ennen ensimmäistä ohjattua harjoittelua.
Kätilötyö ammattiopintojen alkaessa opiskelijalla tulee olla suoritettuna 135 op opintoja. Näihin tulee sisältyä sen alueen äitiys- ja naisen hoitotyön keskivaiheen teoreettiset opinnot, anatomian ja fysiologian opinnot sekä vähintään kolme keskivaiheen ohjattujen harjoitteluiden opintojaksoa.
Sairaanhoitajavaiheen opinnot pitää olla suoritettuna ennen kätilövaiheen ensimmäistä harjoittelua lukuunottamatta opinnäytetyötä ja kieliopintoja.

Opetussuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu Suomen terveyspoliittiset ohjelmat ja tulevaisuuden haasteet sekä Tamkin strategia. Lisäksi opetussuunnitelmassa on otettu huomioon terveydenhuollon ammattihenkilöista annetun lain (559/1994) ja asetuksen (564/1994) säädösten toteuttaminen, Opetusministeriön asettaman Terveysalan ammattikorkeakoulutus 2005 -työryhmän osaamiskuvausten toteutuminen, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston kompetenssiluokitukset ja tutkintojen kansallinen viitekehys (NQF).
Koulutus täyttää kätilö- ja sairaanhoitajakoulutusta koskevan Euroopan unionin direktiivin (2013/55/EU) vaatimukset ammattipätevyyden tunnistamisesta.

Kansainvälistyminen
Opiskelijalla on mahdollisuus tutkintoonsa sisältyen syventää kansainvälisyys osaamistaan 20-30 op laajuisesti. Opinnot voivat koostua englanninkielisestä teoriaopetuksesta kotimaassa tai kansainvälisessä vaihdossa tai kansainvälisessä vaihdossa tehdyistä harjoitteluista tai muista kansainvälisesti toteutetuista opinnoista.

Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö

Opetussuunnitelma on tehty työelämäyhteistyössä