Bioanalytiikan koulutusohjelma, aikuiskoulutus, Seinäjoki: 12KBIOSJ-1069

Kuvaus

Bioanalytiikan koulutusohjelma
Bioanalyytikko (AMK)
210 op, 3.5 vuotta
Kokopäiväopiskelu
Kuntokatu 4. 33520 Tampere


Bioanalytiikan koulutusohjelmasta valmistuvan tutkintonimike on bioanalyytikko. Tutkinto on vertailukelpoinen EU-maiden vastaavien tutkintojen kanssa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto laillistaa bioanalyytikon terveydenhuollon ammattihenkilöksi
( laboratoriohoitaja).

Hakukelpoisuus: katso TAMKin hakusivut ja hakukelpoisuus AMK- tutkinnoissa www.tamk.fi
Koulutusohjelman tuottama osaaminen

Bioanalyytikon ydinosaamisalueena on terveysalan laboratoriotutkimusprosessin hallinta ja kehittäminen. Laboratoriotutkimusprosessi muodostuu asiakkaan ohjauksesta, näytteenotosta, näytteen käsittelystä ja sen analysoinnista sekä tuloksen luotettavuuden arvioinnista. Laboratoriotutkimusprosessin toteuttaminen edellyttää asiakaspalveluosaamista, menetelmä- ja informaatioteknologiaosaamista, laatu- ja työturvallisuusosaamista sekä oman työn arviointia. Bioanalyytikolta edellytetään tiedonhallinta-, viestintä- ja kielitaitoa sekä jatkuvaa oppimista. Bioanalyytikko hallitsee käyttämänsä analyysimenetelmät, laitteet ja teknisen suorittamisen sekä tehtävissä vaadittavat kädentaidot. Mikroskopointia edellyttävät tutkimukset vaativat hyvää visuaalista hahmottamista, jossa merkittävänä tekijänä on värien ja morfologisten poikkeavuuksien erotuskyky.

Valmistuvien työelämään sijoittuminen

Bioanalyytikko toimii perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa tai yksityisissä laboratorioissa sekä muissa terveysalan laboratoriotoiminnan osaamista vaativissa laboratoriopalvelutuotannon tehtävissä kuten lääketieteellisissä ja biotieteellisissä tutkimus- ja tuotantolaitoksissa ja alan yrityksissä. Työ sisältää laboratorionäytteiden ottoa, käsittelyä ja analysointia, erilaisten vieritestien suorittamista sekä potilastutkimuksia. Työssä korostuu asiakasturvallisuus ja vastuu tutkimustulosten luotettavuudesta ja niistä tiedottaminen jatkotoimenpiteiden edellyttämällä tavalla. Bioanalyytikko osallistuu laitteiden ja menetelmien validointiin ja laadunohjaukseen sekä opetus-, ohjaus- ja konsultointipalveluihin. Laboratoriotutkimusprosessin hallinta on ammattipätevyyden perusta ja bioanalyytikko toteuttaa sitä itsenäisesti sekä moniammatillisen tiimin jäsenenä.

Koulutuksen arvoperusta
Keskeisinä koulutusohjelman toimintaohjeina ovat potilaan /asiakkaan ihmisarvon, itsemääräämisoikeuden ja oikeuksien kunnoittaminen sekä laboratoriotutkimusten luotettavuudesta vastaaminen.

Opetuksen toteuttaminen
Koulutusohjelma toteutetaan ammattikorkeakouluista annetun lainsäädännön mukaisesti ja se koostuu perus- ja ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, vaihtoehtoisista ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista ja opinnäytetyöstä. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu sisältyy ammattiopintoihin (75op) ja se toteutetaan opetuslaboratoriossa ja ammattikorkeakoulujen solmimien harjoittelusopimusten mukaisissa kliinisissä laboratorioissa, joilta edellytetään korkeakoulutasoista harjoittelun ohjausta. Bioanalyytikon ammattitaidon perustana ovat kliinisen laboratoriotieteen ja sitä tukevien muiden tieteenalojen teoreettinen tieto ja sen soveltaminen käytäntöön. Koulutuksessa keskeisinä sisältöinä ovat kliinisen fysiologian ja kliinisen neurofysiologian, kliinisen hematologian, immunohematologian, kliinisen histologian ja sytologian, kliinisen immunologian, kliinisen kemian, kliinisen mikrobiologian , näytteenottotoiminnan sekä solu- ja molekyylibiologian opinnot. Opetus toteutetaan tutkivan työotteen mukaisesti ja keskeistä opetuksessa on, että opiskelija oppii tuottamaan käytännöllistä tietoa. Opiskeluun liittyvän ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opiskelusta osan voi suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Koulutusohjelman tuottama osaaminen eri opintovuosina

Ensimmäisen vuoden jälkeen opiskelija osaa toimia ammattikorkeakoulun oppimis-ja toimintaympäristössä ja on selvillä koulutusohjelmastaan ja tulevasta ammatistaan terveydenhuoltojärjestelmässä. Opiskelija osaa käyttää matemaattis-luonnontieteellisissä opinnoissa hankkimiaan tietoja ja taitoja ammattiopintojen pohjaksi. Opiskelija osaa ottaa hyvin perehdytettynä näytetutkimuksiin tarvittavia yleisimpiä näytteitä ja suorittaa vieritestejä huomioiden näytteenoton esivalmistelut, tietosuojan ja vaitiolovelvollisuuden sekä potilas- ja työturvallisuuden. Opiskelija osaa rekisteröidä potilastutkimuksista sydänfilmin luotettavasti.

Toisen vuoden jälkeen opiskelija on perehtynyt terveysalan laboratoriotoiminnan tieteellisiin perusteisiin ja osaa tehdä yleisimpiä laboratoriotutkimuksia eri osa-alueilla. Opiskelija pystyy perehdytyksen jälkeen toimimaan itsenäisesti laboratorion näytteenotossa. Opiskelija on laajentanut osaamistaan kaikilla ammattiaineiden alueilla asiakaslähtöisesti ottaen huomioon laatuasiat, tietosuojan ja työturvallisuuden. Opiskelija osaa käyttää tiedonhankintataitoja ja vierasta kieltä sekä osaa tutkimustyön perusteet. Opiskelija hyödyntää työelämästä saamaansa kokemusta teoriatiedon syventämiseen.

Kolmannen vuoden jälkeen opiskelijalle on jäsentynyt suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä ja sen lainsäädäntö sekä laboratorion hallinto. Opiskelija osaa toimia perehdytyksen jälkeen itsenäisesti erilaisissa kliinisissä laboratorioissa ottaen huomioon laadunohjauksen kliinisessä laboratoriotyössä. Osaa ohjata potilasta ja muuta henkilöstöä laboratoriotoiminnan eri osa-alueilla sekä toimia laatukriteereiden mukaisesti. Opiskelija osaa tehdä opinnäytetyötä ohjatusti.

Bioanalyytikko-opiskelija voi toimia tilapäisesti laillistetun laboratoriohoitajan tehtävissä sen jälkeen kun hän on suorittanut kaksi kolmasosaa bioanalytiikan opinnoistaan.

Neljännen vuoden jälkeen ( 3.5 v.) opiskelija osaa toimia keskeisissä perustehtävissä laboratoriotoiminnan eri osa-alueilla ja on syventänyt / laajentanut osaamistaan valitsemillaan erikoisosaamisalueilla. Opinnäytetyön teossa opiskelijan tutkiva ja kriittinen työote on edelleen kehittynyt. Opiskelija osaa kriittisesti suhtautua tutkittuun tietoon ja osaa tehdä erilaisia kehittämistöitä työelämässä valitun tutkimusotteen mukaisesti.

Opintojen rakenne
Perusopinnot 10 op
Ammattiopinnot 180 op
• Koulutusohjelman ammattiopinnot 163 op
• Vaihtoehtoiset ammattiopinnot 17 op
• Harjoittelu 75 op

Vapaasti valittavat opinnot 5 op
Opinnäytetyö 15 op
Yhteensä 210 op

Koulutusohjelman lukusuunnitelma / opinto-ohjelma