Metsätalouden koulutusohjelma: 11IM-972

Kuvaus

Metsätalouden koulutusohjelma
Metsätalousinsinööri (AMK)
240 op, 4.0 vuotta
Kokopäiväopiskelu

Kuntokatu 3, 33520 Tampere
Koulutuspäällikkö Ari Vanamo

Metsätalouden koulutusohjelmasta valmistuvan tutkintonimike on metsätalousinsinööri (amk). Metsätalousinsinöörikoulutuksen laajuus on 240 opintopistettä (op) ja se kestää 4.0 vuotta.

Hakukelpoisuus: Katso TAMKin hakusivut ja hakukelpoisuus AMK-tutkinnoissa www.tamk.fi

Koulutusohjelman tuottama osaaminen
Metsätalousinsinööri (AMK) toimii metsätalouden kokonaisuudessa erilaisissa suunnittelu-, neuvonta-, koulutus-, markkinointi-, johtamis- ja avustavissa tutkimustehtävissä joko yhteiskunnan, metsänomistajan tai yritysten palveluksessa. Kyetäkseen edistämään kestävän metsätalouden harjoittamista näissä tehtävissä, metsätalousinsinöörin (AMK) tulee:
- ymmärtää metsäekosysteemin biologisia prosesseja ja hallita keinoja, joilla voidaan säädellä metsäekosysteemin rakennetta, toimintaa ja lajistoa sekä metsätalouden toimenpiteiden vaikutuksia ekosysteemiin (ekologisen kestävyyden edistäminen)
-ymmärtää taloudellisesti kannattavan ja järkevän toiminnan perusteita, niin että metsätalouden harjoittaminen on kannattavaa metsänomistajalle, teollisuuden puuhuolto toimii tehokkaasti ja toiminta on tulevaisuudessakin mahdollista (taloudellisen kestävyyden edistäminen)
-ymmärtää metsien käyttöön kohdistuvia erilaisia tarpeita ja toiveita ja osata ottaa näitä huomioon toiminnassaan (sosiaalisen kestävyyden edistäminen)

Lisäksi selvitäkseen alati muuttuvassa toimintaympäristössä hänen tulee hallita tietotekniikkaa, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaitoja, lisääntyvän kansainvälisen vuorovaikutuksen vaatimia vieraita kieliä, ihmisten ja asioiden johtamistaitoja sekä markkinointia ja projektityötaitoja (muutoksen hallinta, yleiset työelämävalmiudet)

Valmistuvien työelämään sijoittuminen
Valmistuttuaan metsätalousinsinöörit voivat työskennellä metsänomistajien neuvonnan parissa metsänhoitoyhdistyksissä tai puuta käyttävien yritysten palveluksessa muun muassa puunhankintatehtävissä. Viimeksi mainituissa tehtävissä joko puun ostoprosessissa tai vastaamassa puun korjuusta metsästä tienvarsivarastoille tai huolehtimassa puutavaran kuljettamisen organisoinnista varastopaikoilta tehtaille. Metsätalousinsinöörejä työskentelee myös metsien käyttöä ohjaavissa ja valvovissa organisaatioissa, kuten esim. metsäkeskuksissa. He voivat työskennellä myös metsäkoneiden tuntemusta edellyttävissä työtehtävissä, kuten metsäkoneiden myynnin tai jälkimarkkinoinnin parissa. Metsätalousinsinööri voi toimia myös yrittäjänä.

Koulutuksen arvoperusta
Metsätalouden harjoittamisessa pyritään toimimaan niin, että kestävän kehityksen eri ulottuvuudet - ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys – voivat toteutua. Metsä tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia mutta toimiva ekosysteemi asettaa myös rajoitteita taloudelliselle hyödyntämiselle. Yksityiset henkilöt ja perheet omistavat suurimman osan Suomen metsistä. Heille metsä tuo toimeentuloa. Metsänomistajilla on usein myös virkistyskäytöllisiä ja luonnonsuojelullisia tavoitteita metsilleen. Koska metsäsektori puuta raaka-aineenaan käyttävine yrityksineen on tärkeä kansantalouden osa ja koska yhteiskunnan on pidettävä huolta siitä, että tulevat sukupolvetkin saavat nauttia metsän tuottamista hyödyistä, on valtiovalta asettanut tavoitteita ja toisaalta rajoituksia metsätaloudelle.

Opetuksen toteuttaminen
Metsätalouden koulutusohjelmassa sovelletaan ongelmaperustaista oppimista, joka madaltaa kynnystä siirtyä työelämään ja joka tähtää erityisesti elinikäisten oppimisvalmiuksien kehittymiseen. Oppiminen on organisoitu opintojaksojen sisällä 1-3 viikon mittaisiin sykleihin, jotka aloitetaan ja lopetetaan pienryhmäistunnolla. Opetukseen sisältyy pienryhmätyöskentelyn ohella luentoja, harjoituksia sekä maasto-opetusta. Opiskelu edellyttää itsenäisen tiedonhankinnan taitoja.

Ongelmaperustaiselle oppimiselle on ominaista, että
1) opetussuunnitelma on rakennettu työelämässä kohdattavien tilanteiden ympärille integroiden eri oppiaineita
2) pienryhmässä tutorin ohjauksessa tapahtuva oppiminen on keskeistä
3) itsenäisen tiedonhankinnan merkitystä korostetaan ja opiskelija ottaa vastuun omasta oppimisestaan
4) opettaja toimii oppimisen ohjaajana ja mahdollistajana sekä oppimisen asiantuntijaresurssina
5) opiskelijan neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja, yhteistyötaitoja, ongelmanratkaisutaitoja sekä tiedonhankinnan ja tiedon prosessoinnin taitoja kehitetään aktiivisesti
6) oppimisen arviointi tapahtuu monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti niin, että huomiota kiinnitetään lopputulosten ohella myös oppimis- ja työprosesseihin.

Koulutusohjelman tuottama osaaminen eri opintovuosina
Ensimmäisen opintovuoden jälkeen opiskelijat ovat perehtyneet metsäekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan, metsän kasvatukseen ja uudistamiseen sekä puun käyttöön raaka-aineena. Myös perusteet puunhankinnasta sekä tietojenkäsittelystä opitaan ensimmäisenä opiskeluvuoden aikana.

Toisen vuoden opintojen aikana perehdytään puukauppaan sekä opitaan suunnittelemaan puun korjuuta metsästä tienvarsivarastolle metsäluonto huomioon ottaen. Toisen vuoden aikana opiskellaan myös metsänomistajuuteen liittyviä asioita sekä yritystoiminnan perusteita. Toisen vuoden jälkimmäisellä puoliskolla tutustutaan metsäkoneiden perusrakenteisiin sekä perehdytään kuljetusmuotoihin, joita käytetään metsäteollisuuden tuotteiden ja raaka-aineiden kuljettamisessa.

Kolmantena opintovuotena opiskelijat aloittavat suuntaavat opintonsa, joko syventymällä puunhankinnan erityiskysymyksiin taikka metsäkoneiden tekniikkaan. Puunhankinnan erityiskysmystenn suuntaavissa opinnoissa keskitytään metsäenergia-asioiden lisäksi puunkorjuun suunnitteluun metsänkäytön rajoituksia koskevilla erityiskohteilla, metsänomistajan tavoitteisiin tähtäävään neuvontaan sekä perehdytään puunhankinnan ympäristöhaasteisiin metsien käytön erilaiset tavoitteet huomioon ottaen. Metsäkoneiden tekniikan suuntaavissa opinnoissa perehdytään liikkuvien työkoneiden automaatio-, sähkö- ja tehonsiirtotekniikkaan. Opinnot toteutetaan auto- ja kuljetustekniikan sekä konetekniikan tarjoamina opintoina.

Erityisesti ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen opiskelija voi kesätauon aikana tehdä suorittavia metsäalan töitä, kuten esim. metsänviljelytyöt (istutus ja kylvö), taimikonhoitotyöt, työskentely sahalla jne. tai työskennellä avustavissa työtehtävissä metsäalan eri organisaatiossa. Harjoittelusta korkeintaan puolet voi koostua suorittavan tason työtehtävistä.

Toisen opintovuoden jälkeen opiskelija on suorittanut perusopintonsa, joten vaativammatkin työtehtävät ovat tuolloin mahdollisia. On kuitenkin hyvin tärkeää, että toisen opintovuoden jälkeen opiskelija hakeutuu alan harjoitteluun kesätauon aikana. Kolmannen opintovuoden jälkeen on opetussuunnitelmassa varattu aikaa pitemmälle harjoittelujaksolle ja viimeistään tuolloin opiskelijan tulisi hankkia ns. toimihenkilötason harjoittelu.

Opintojen rakenne:
Perusopinnot 120 op
Ammattiopinnot 60 op
Vapaasti valittavat opinnot 15 op
Harjoittelu 30 op
Opinnäytetyö 15 op