Kuvataiteen tutkinto-ohjelma: 12kuvat

Kuvaus

Kuvataiteen ohjelman arvoperustana on moniarvoinen ja monikulttuurinen yhteiskunta. Yhteisöllisyyteen, hyvinvointiin, kansainvälisyyteen, kulttuuriseen identiteettiin, sukupuoliseen tasa-arvoon sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja kestävään kehitykseen liittyvät painotukset ovat ohjelman sisään rakennettuja perusperiaatteita.

Opinnoissa saa valmiuden toimia kuvataiteilijana ja asiantuntijana nykytaiteen kentällä, jossa taiteelliseen osaamiseen liittyy kansainvälinen suuntautuminen, yhteiskunnallinen ja sosiaalinen valveutuneisuus sekä kyky hallita oman taiteellisen työskentelyn tuotantoprosessit.

Nykytaiteilijalta edellytetään laaja-alaista kuvataiteen tradition ja nykysuuntausten tuntemusta, jota tekijän on kyettävä hyödyntämään itsenäisessä taiteellisessa ja tuotannollisessa toiminnassaan. Tämän rinnalla kuvataiteilijalta vaaditaan kulttuuri- ja kansainvälisyysosaamista, liiketoimintaosaamista, tietotekniikan taitoja, verkostoitumis- ja vuorovaikutusosaamista, itseohjautuvuuskykyä sekä taiteen soveltavaa osaamista.

Opinnoissa painotetaan omakohtaisen taiteellisen luovan ilmaisun, kriittisen ajattelun ja visuaalisen lukutaidon kehittämistä sekä aktiivista osallistumista kulttuurin tuottamiseen ja kulttuurin kenttien rajoille sijoittuvien taiteen muotojen etsintään.

Ohjelman vuositeemat muodostavat neljä osaamisen tasoa:
TASO 1: Ensimmäisen vuoden jälkeen opiskelija kykenee toimimaan tehtävissä, joissa vaaditaan kuvataiteilijan perustaitoja.
TASO 2.: Toisen vuoden jälkeen opiskelija kykenee toteuttamaan pienimuotoisen taidenäyttelyn tai vastaavan projektin.
TASO 3: Kolmannen vuoden opiskelija hyödyntää sekä ammatillisia taitoja että kansainvälisiä verkostoja taiteellisen projektin tuottamisessa.
TASO 4: Neljännen vuoden jälkeen opiskelija osoittaa opinnäytetyön ja portfolion avulla valmiuden toimia sekä kuvataiteilijana että asiantuntijatehtävissä nykytaiteen alalla.

Kuvataiteilija (AMK) -tutkinnon suorittaneet sijoittuvat itsenäisiksi kuvataiteilijoiksi, erilaisiin kulttuurialan asiantuntijatehtäviin, taiteellisen kuraattorin ja näyttelytuotanto-osaamista vaativiin välittäjäportaan tehtäviin sekä soveltaviin tehtäviin kuvataiteen lähialoille, kuten esimerkiksi opetus-, kuvitus- ja sosiaalisen median, graafisen suunnittelun tehtäviin.

Kuvataiteilija (AMK) tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä. Tutkinto koostuu seuraavista osista:
- Kaikille yhteiset perus- ja ammattiopinnot 175 op.
- Harjoittelu 30 op.
- Vapaasti valittavat muut opinnot 15 op.
- Opinnäytetyö 20 op.

Ensimmäisen ja toisen vuoden syksyn aikana suoritettavien perusopintojen aikana tutustutaan taidemaailman käytäntöihin, traditioihin, nykytaiteen ilmiöihin sekä erilaisiin esitystekniikoihin ja niiden avulla tapahtuvaan julkiseen esittämiseen. Kuvallisen osaamisen ytimeen kuuluu käsitteellinen ilmaisu. Kuvataiteilijan identiteetin syntyä tuetaan taiteellisten prosessien hallinnan, itsenäisen ajattelun ja uutta luovan tekemisen kriittisen tarkastelun avulla. Yhteiskunnallinen aktiivisuus, ympäristöeettinen työskentely ja kansainvälisyys liittyvät kiinteästi taiteilijan yhteiskuntaosaamisen kehittämiseen.

Toisen vuoden keväällä alkavissa ja kolmannen vuoden ajan kestävissä suomen- ja englanninkielisissä ammattiopinnoissa syvennetään kriittistä ajattelua kuvallisen osaamisen kehittymisessä sekä kuvataiteilijan identiteetin rakentumista aktiivisen taiteellisen esitystoiminnan avulla oman ydinosaamisen löytämiseksi. Yhteiskunnallinen aktiivisuus, taiteellisten prosessien hallinta ja kulttuurin rajapintojen kriittinen koettelu kuuluvat ammattiopinnoissa kehittyvään ydinosaamiseen. Ammattiopinnoissa opiskelija perehtyy valitsemiinsa kuvataiteen osa-alueisiin. Näitä ovat mm. käsitteelliseen ilmaisuun liittyvät taiteen muodot kuten valokuva-, liikkuva kuva-, animaatio-, äänitaide, tila- ja yhteisötaide-, esitystaide sekä maalaus, piirustus. Ammattiopintojen valinta perustuu kuvataiteen koulutusohjelmassa laadittavaan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Valinnaisia ammattiopintoja järjestetään yhteistyössä muiden koulutusohjelmien kanssa.

Neljäntenä vuonna opiskelija tekee nykytaiteen kenttään sijoittuvan opinnäytetyön, joka muodostuu taiteellisesta näyttelykokonaisuudesta.

Opintojensa aikana opiskelija suorittaa harjoittelujaksoja, joita tehdään ensimmäisen vuoden kesästä lähtien. Kestoltaan yhteensä noin viisi kuukautta kestävä harjoittelu (30 op) suoritetaan useissa kulttuurialan työpaikoissa - ja -tehtävissä, kuten muun muassa kuvataiteilijan assistenttina, galleriatyöntekijänä, näyttelyoppaina, alan järjestötöissä tai esimerkiksi taidekasvatustehtävissä. Harjoittelulla on aina ohjaaja, ja siitä laaditaan koulun ja työpaikan välinen sopimus, johon kirjataan myös työaika ja oppimistavoitteet.
Kieliopintojen lisäksi kuvataiteilija (AMK) -tutkintoon sisältyy vapaasti va¬¬littavia opintoja, jotka voivat olla mitä tahansa korkeakoulutasoisia opintoja.

Opetus perustuu keskustelevaan ja rakentavaan vuorovaikutukseen sekä taitojen kehittämiseen, joka määrittää ja kehittää taiteilijan identiteettiä.

Opinnoissa painotetaan omakohtaista luovuutta, kriittisen ja visuaalisen ajattelun kehittämistä sekä aktiivista osallistumista visuaalisen kulttuurin tuottamiseen ja kulttuurin kenttien rajoille sijoittuvien soveltavien taiteen muotojen etsintään.

Opetus toteutetaan pääosin lähiopetukseen perustuvien opintojaksojen, työpajojen, seminaarien ja projektien avulla. Projektitoiminnassa painotetaan vastuullisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteita kuten ekologisen kuormituksen minimointia ja työsuojelua.

Projektiopiskelun lisäksi opiskeluun kuuluu mm. luento-opetusta, verkko-opiskelua, kirjallisia tehtäviä, työharjoittelua ja itsenäistä tiedonhakua. Tutkintoon voi liittää opintoja myös TAMKin muilta opintoaloilta tai muista korkeakouluista. Kaikille yhteisten opintojen jälkeen syvennetään pienemmissä ryhmissä kunkin omaa opintopolkua, joka valitaan toisen opintovuoden kuluessa.

Huomattava osa kuvataiteen opiskelijoista suorittaa 3. lukuvuoden aikana kansainvälisiä opintoja lukuisissa kuvataiteen vaihtokouluissa Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa. Kansainvälinen vaihto tai harjoittelu tukee opiskelijoiden taiteellisen tiedon ja tekemisen osaamisen kehittymistä, verkostojen syntyä, kulttuuriviennin- ja vaihdon osaamista.

Ohjelma perustuu sekä valtakunnallisesti että koulutusohjelmakohtaisesti määriteltyjen osaamisten tuottamiseen. Opetussuunnitelmassa noudatetaan eurooppalaista ja kansallista korkeakoulututkintojen viitekehystä (EQF ja NQF). Opetussuunnitelman suunnittelussa on kuultu taiteellisten yhteisöjen, yritysten ja ammatillisen neuvottelukunnan sekä opiskelijoiden näkemyksiä.

OPINTOPOLKU KUVATAITEILIJAKSI
Ensimmäisen lukuvuoden ja toisen syyslukukauden aikana suoritettavien yhteisten kuvataiteen perusopintojen jälkeen kuvataiteessa ei ole ennakkoon määrättyjä opintopolkuja, vaan ohjelman opintojaksotarjonta mahdollistaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman rakentamisen ja erilaisten osaamisten yhdistelemisen. Toisin sanoen kaikille yhteisten perusopintojen jälkeen suoritettavissa ammattiopinnoissa opiskelija voi valita sekä suomenkielisestä että englanninkielisestä opintojaksotarjonnasta omaa kuvataitelijan identiteettiä parhaiten rakentavan kokonaisuuden. Lisäksi tarjolla on vaihtoehtoisia ammattiopintoja, jotka toteutetaan yhteistyössä muiden ohjelmien kanssa.

Opintopolun rakenne on seuraava:
1. Kaikille yhteiset kuvataiteen perusopinnot (suoritetaan ensimmäisen 1,5 lukuvuoden aikana).
2. Suomenkieliset ammattiopinnot (suoritetaan 2. vuoden keväästä alkaen).
3. Professional Studies in English (suoritetaan 2. vuoden keväästä alkaen).
4. Vaihtoehtoiset ammattiopinnot, joiden tarjonta pääosin muiden ohjelmien opetussuunnitelmista (suoritetaan 2. vuoden keväästä alkaen).