Metsätalouden koulutusohjelma, aikuiskoulutus, Jyväskylä: 12AIMJ-1068

Kuvaus

Metsätalouden koulutusohjelma
Metsätalousinsinööri (AMK)
240 op, 4.0 vuotta
Monimuoto-opiskelu

Kuntokatu 3, 33520 Tampere
Koulutuspäällikkö Ari Vanamo

Metsätalouden koulutusohjelmasta valmistuvan tutkintonimike on metsätalousinsinööri (amk). Metsätalousinsinöörikoulutuksen laajuus on 240 opintopistettä (op) ja se kestää 4.0 vuotta.

Hakukelpoisuus: Katso TAMKin hakusivut ja hakukelpoisuus AMK-tutkinnoissa www.tamk.fi

Koulutusohjelman tuottama osaaminen
Metsätalousinsinööri (AMK) toimii metsätalouden kokonaisuudessa erilaisissa suunnittelu-, neuvonta-, koulutus-, markkinointi-, johtamis- ja avustavissa tutkimustehtävissä joko yhteiskunnan, metsänomistajan tai yritysten palveluksessa. Kyetäkseen edistämään kestävän metsätalouden harjoittamista näissä tehtävissä, metsätalousinsinöörin (AMK) tulee:
- ymmärtää metsäekosysteemin biologisia prosesseja ja hallita keinoja, joilla voidaan säädellä metsäekosysteemin rakennetta, toimintaa ja lajistoa sekä metsätalouden toimenpiteiden vaikutuksia ekosysteemiin (ekologisen kestävyyden edistäminen)
-ymmärtää taloudellisesti kannattavan ja järkevän toiminnan perusteita, niin että metsätalouden harjoittaminen on kannattavaa metsänomistajalle, teollisuuden puuhuolto toimii tehokkaasti ja toiminta on tulevaisuudessakin mahdollista (taloudellisen kestävyyden edistäminen)
-ymmärtää metsien käyttöön kohdistuvia erilaisia tarpeita ja toiveita ja osata ottaa näitä huomioon toiminnassaan (sosiaalisen kestävyyden edistäminen)

Lisäksi selvitäkseen alati muuttuvassa toimintaympäristössä hänen tulee hallita tietotekniikkaa, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaitoja, lisääntyvän kansainvälisen vuorovaikutuksen vaatimia vieraita kieliä, ihmisten ja asioiden johtamistaitoja sekä markkinointia ja projektityötaitoja (muutoksen hallinta, yleiset työelämävalmiudet)

Valmistuvien työelämään sijoittuminen
Valmistuttuaan metsätalousinsinöörit voivat työskennellä metsänomistajien neuvonnan parissa metsänhoitoyhdistyksissä tai puuta käyttävien yritysten palveluksessa muun muassa puunhankintatehtävissä. Viimeksi mainituissa tehtävissä he työskentelevät joko puun ostoprosessissa tai vastaamassa puun korjuusta metsästä tienvarsivarastoille tai huolehtimassa puutavaran kuljettamisen organisoinnista varastopaikoilta tehtaille. Yhä useammin metsätalousinsinöörejä on sijoittunut metsäenergian hankintatehtäviin.
Metsätalousinsinöörejä työskentelee myös metsien käyttöä ohjaavissa ja valvovissa organisaatioissa, kuten esim. metsäkeskuksissa. He voivat työskennellä myös metsäkoneiden tuntemusta edellyttävissä työtehtävissä, kuten metsäkoneiden myynnin tai jälkimarkkinoinnin parissa. Metsätalousinsinööri voi toimia myös yrittäjänä.

Koulutuksen arvoperusta
Metsätalouden harjoittamisessa pyritään toimimaan niin, että kestävän kehityksen eri ulottuvuudet - ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys – voivat toteutua. Metsä tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia mutta toimiva ekosysteemi asettaa myös rajoitteita taloudelliselle hyödyntämiselle. Yksityiset henkilöt ja perheet omistavat suurimman osan Suomen metsistä. Heille metsä tuo toimeentuloa. Metsänomistajilla on usein myös virkistyskäytöllisiä ja luonnonsuojelullisia tavoitteita metsilleen. Koska metsäsektori puuta raaka-aineenaan käyttävine yrityksineen on tärkeä kansantalouden osa ja koska yhteiskunnan on pidettävä huolta siitä, että tulevat sukupolvetkin saavat nauttia metsän tuottamista hyödyistä, on valtiovalta asettanut tavoitteita ja toisaalta rajoituksia metsätaloudelle.

Aikuisopiskelijat voivat käyttää aikaisempaa osaamistaan hyödykseen oppimisprosessissa. Näin he hyötyvät koko ryhmän osaamisesta. Työelämän ongelmat ja niiden ratkaisut hyödyntävät eri oppiaineiden omaksumista. Työelämässä tapahtuva itsenäinen tiedonhankinta tukee oppimista, ja opiskelu parantaa työelämän ongelmien ratkaisemista.
Erilaisen työtaustan omaavat opiskelijat ovat hyvä tietoresurssi. Samalla ryhmässä toimiessaan aikuisopiskelijat oppivat yhteistyötaitoja, joiden merkitys on viime vuosina korostunut, myös metsäalalla.

Metsätalousinsinöörin (AMK) työtehtävät edellyttävät kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon sekä usein yrittäjämäistä asennetta tai yrittäjänä toimimista. Opintojen toteutustapa ja opinnäytetyön laatiminen tähtäävät erityisesti näiden taitojen sekä projektiosaamisen kehittämiseen.

Koulutuksessa otetaan huomioon, mahdollisuuksien mukaan, opiskelijoiden aikaisempi opiskelu ja työkokemus. Tätä käytäntöä varten kaikki opiskelijat laativat ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana henki-lökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS).


Opetuksen toteuttaminen
Opetus toteutetaan monimuoto-opintoina. Lähijaksot pidetään 1-2 kertaa kuukaudessa perjantaisin ja lauantaisin. Lähijaksoilla on luentoja, harjoituksia, pienryhmäkeskusteluja ja mahdollisesti myös maasto-opetusta. Lähijaksojen välillä on itsenäisen opiskelun vuoro, jolla on suuri merkitys. Opiskelua ohjaavat annetut tehtävät. Opiskelu edellyttää itsenäisen tiedonhankinnan taitoja.
Lähijaksojen opintomateriaali ja tehtävät kootaan sähköiseen oppimisympäristöön, jota opiskelijat pys-tyvät käyttämään haluamassaan paikassa. Oppimisympäristöä voidaan käyttää myös keskusteluväli-neenä etäopiskelun aikana.

Koulutusohjelman tuottama osaaminen eri opintovuosina
Ensimmäisen opintovuoden jälkeen opiskelijat ovat perehtyneet metsätalouden perusteisiin, metsä-ekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan, metsän kasvatukseen ja uudistamiseen sekä puun käyttöön raaka-aineena. Myös tietojenkäsittelystä opitaan ensimmäisenä opiskeluvuoden aikana ja aloitetaan kieliopinnot.

Toisen vuoden opintojen aikana jatketaan kieliopintoja, perehdytään puukauppaan sekä opitaan suun-nittelemaan puun korjuuta metsästä tienvarsivarastolle metsäluonto huomioon ottaen ja syvennetään metsänhoidon osaamista. Toisen vuoden aikana saadaan perustiedot paikkatietojärjestelmistä, logistii-kasta, energiataloudesta sekä liiketoiminnan perusteista.

Kolmantena opintovuotena opiskelijat aloittavat suuntaavat opintonsa. Silloin syvennetään liiketoimin-taosaamista, perehdytään energiapuun hankintaan ja metsänomistajuuteen sekä metsänomistajan ta-voitteisiin tähtäävään neuvontaan ja aloitetaan vapaasti valittavat opinnot. Myös harjoitteluun on varattu aikaa kolmannesta vuodesta alkaen.

Neljäntenä vuonna syvennetään osaamista metsätalouden ympäristöhaasteiden huomioimisesta, puunhankinnan kokonaisketjusta sekä tietojärjestelmistä. Neljäntenä vuonna laaditaan myös opintoihin kuuluva opinnäytetyö.


Opintojen rakenne:
Perusopinnot 120 op
Ammattiopinnot 60 op
Vapaasti valittavat opinnot 15 op
Harjoittelu 30 op
Opinnäytetyö 15 op

Koulutus toteutetaan yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Lähiopetus järjestetään pääosin Jyväskylässä, osin myös Saarijärvellä ja Tampereella